Lämpöindeksi
"Lämpöindeksi" (HI, myös "humiture") on mittaus, jossa yhdistetään ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus ihmisen kokemaa vastaavaa lämpötilaa - kuinka kuumalta se tuntuu. Tulos tunnetaan myös nimellä "koettu ilman lämpötila" tai "näennäinen lämpötila". Esimerkiksi kun lämpötila on 32 °C (90 °F) ja ilmankosteus erittäin korkea, lämpöindeksi voi olla noin 41 °C (105 °F).
Ihmiskeho viilentää itseään normaalisti hikoilemalla, joka haihduttaa ja siirtää lämpöä pois kehosta. Kun suhteellinen kosteus on korkea, haihtumisnopeus kuitenkin vähenee, joten lämpö poistuu kehosta pienemmällä nopeudella, jolloin keho pidättää enemmän lämpöä kuin kuivassa ilmassa. Mittaukset on tehty subjektiivisten kuvausten perusteella siitä, kuinka kuumaksi koehenkilöt tuntevat itsensä tietyssä lämpötilassa ja ilmankosteudessa, minkä ansiosta on voitu laatia indeksi, joka suhteuttaa yhden lämpötila- ja ilmankosteusyhdistelmän toiseen, korkeammassa lämpötilassa ja kuivemmassa ilmassa vallitsevaan lämpötilaan.
George Winterling kehitti lämpöindeksin vuonna 1978 nimellä "humiture", ja kansallinen sääpalvelu otti sen käyttöön vuotta myöhemmin. Se perustuu Robert G. Steadmanin työhön. Tuulen kylmyysindeksin tavoin lämpöindeksi sisältää oletuksia ihmisen ruumiinpainosta ja pituudesta, vaatetuksesta, fyysisen aktiivisuuden määrästä, veren paksuudesta, auringonvalolle ja ultraviolettisäteilylle altistumisesta sekä tuulen nopeudesta. Suuret poikkeamat tyypillisistä arvoista johtavat lämpöindeksin arvoihin, jotka eivät anna tarkkaa kuvaa koetusta lämpötilasta.
Kanadassa lämpöindeksin sijasta käytetään vastaavaa humidex-arvoa. Humidex eroaa lämpöindeksistä siinä, että siinä käytetään kastepistettä suhteellisen kosteuden sijasta.
Lämpöindeksi määritellään siten, että se vastaa ilman todellista lämpötilaa, kun vesihöyryn osapaine on yhtä suuri kuin perusarvo 1,6 kPa. Normaalissa ilmakehän paineessa (101,325 kPa) tämä perustaso vastaa 14 °C:n kastepistettä ja 0,01:n sekoitussuhdetta (10 g vesihöyryä kilogrammassa kuivaa ilmaa). Tämä vastaa 25 °C:n ilman lämpötilaa ja 50 %:n suhteellista kosteutta merenpinnan psykrometrisessä taulukossa.
Korkeissa lämpötiloissa suhteellinen kosteus, joka tarvitaan, jotta lämpöindeksi olisi todellista lämpötilaa korkeampi, on alhaisempi kuin viileämmissä lämpötiloissa. Esimerkiksi noin 27 °C:n lämpötilassa lämpöindeksi vastaa todellista lämpötilaa, jos suhteellinen kosteus on 45 %, mutta noin 43 °C:n lämpötilassa yli 17 %:n suhteellinen kosteus tekee lämpöindeksistä 43 °C:ta korkeamman.
Lämpöindeksi lasketaan vain, jos todellinen lämpötila on yli 27 °C (80 °F), kastepistelämpötila yli 12 °C (54 °F) ja suhteellinen kosteus yli 40 %. Lämpöindeksi- ja humidex-lukemat perustuvat lämpötilamittauksiin, jotka on tehty varjossa eikä auringossa, joten auringossa ollessa on noudatettava erityistä varovaisuutta.
Joskus lämpöindeksiä ja tuulen kylmyysastetta merkitään yhdessä termillä "näennäinen lämpötila" tai "suhteellinen ulkolämpötila".
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on lämpöindeksi?
A: Lämpöindeksi on mittaustapa, jossa yhdistetään ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus, jolloin saadaan vastaava lämpötila eli se, kuinka kuumalta tuntuu. Siinä otetaan huomioon sellaiset tekijät kuin kehon massa, vaatetus, fyysinen aktiivisuus, auringonvalolle altistuminen ja tuulen nopeus.
K: Kuka kehitti lämpöindeksin?
V: George Winterling kehitti lämpöindeksin vuonna 1978 nimellä "humiture", ja kansallinen sääpalvelu otti sen käyttöön vuotta myöhemmin. Se perustuu Robert G. Steadmanin työhön.
K: Mitä eroa on lämpöindeksillä ja humidexillä?
V: Humidex eroaa lämpöindeksistä siinä, että siinä käytetään kastepistettä suhteellisen kosteuden sijasta.
K: Milloin lämpöindeksi vastaa todellista lämpötilaa?
V: Noin 27 °C:n lämpötilassa lämpöindeksi vastaa todellista lämpötilaa, jos suhteellinen kosteus on 45 %, mutta noin 43 °C:n lämpötilassa kaikki yli 17 %:n suhteellinen kosteuslukemat tekevät lämpöindeksistä korkeamman kuin 43 °C:n lämpötilan.
K: Milloin mittaukset tehdään lämpöindeksin laskemista varten?
V: Mittaukset perustuvat subjektiivisiin kuvauksiin siitä, kuinka kuumalta henkilöistä tuntuu tietyssä lämpötilassa ja ilmankosteudessa, jolloin voidaan muodostaa indeksi, joka suhteuttaa yhden lämpötila- ja ilmankosteusyhdistelmän toiseen korkeammassa lämpötilassa ja kuivemmassa ilmassa. Lämpöindeksi lasketaan vain, jos todellinen lämpötila on yli 27 °C (80 °F), kastepistelämpötila yli 12 °C (54 °F) ja suhteellinen kosteus yli 40 %.
Kysymys: Miten erityistä varovaisuutta on noudatettava ulkoillessa korkeiden lämpötilojen aikana?
V: Kun mittaukset tehdään ulkona korkeissa lämpötiloissa, mittaukset on tehtävä varjossa eikä auringossa, koska UV-säteilylle altistuminen lisääntyy, joten suorassa auringonvalossa on noudatettava erityistä varovaisuutta.
