Auringon säteily
Auringonvalo on auringosta peräisin olevaa valoa ja energiaa. Kun tämä energia saavuttaa maan pinnan, sitä kutsutaan auringonpaisteeksi. Auringonvalo on itse asiassa auringon säteilyä. Se on auringon säteilyä ja lämpöä sähkömagneettisten aaltojen muodossa.
Ilmakehä vaikuttaa vastaanotetun auringon säteilyn määrään. Kun auringon säteily kulkee ilmakehän läpi, ilmakehä absorboi osan siitä (16 %). Osa siitä hajoaa avaruuteen (6 %). Osa siitä heijastuu pilvistä (28 %). Noin 47 % siitä saavuttaa Maan pinnan.
Ilman auringonvaloa maapallolla ei voisi olla elämää. Kasvit tarvitsevat auringonvaloa fotosynteesiin. Fotosynteesin aikana kasvit käyttävät auringonvalon, veden ja hiilidioksidin energiaa glukoosin (sokerin) tuottamiseen. Glukoosi voidaan myöhemmin käyttää kasvin energiaksi tai eläimet voivat syödä kasvin ja siinä olevan glukoosin. Kasvit tarvitsevat auringonvaloa kasvaakseen vihreiksi. Ilman riittävää auringonvaloa mutta riittävän veden kanssa kasvi kasvaa hyvin nopeasti erittäin korkeaksi, mutta näyttää keltaiselta ja kuivuneelta, vaikka lehdet ovat koskettaessa hyvin kosteat.
Auringon säteily voi olla sekä hyväksi että haitaksi ihmisen terveydelle. Valossa ollessaan ihmiskeho käyttää auringonvalon ultraviolettisäteilyä tuottaakseen omaa D-vitamiinia. Ilman aurinkosuojaa liika ultraviolettisäteily voi aiheuttaa auringonpolttamia ja ihosyöpää. Auringon kulma vaikuttaa vuodenaikoihin maapallolla sekä päivän ja yön pituuteen. Korkea kulma tekee tropiikista lämpimän ja matala kulma tekee arktisesta kylmästä.
Kuva auringosta ja sen säteilystä.
Auringonvalon voimakkuus aurinkokunnan planeetoilla
Aurinkokunnan eri kappaleet saavat erivahvuista auringonvaloa. Seuraavassa taulukossa verrataan kunkin aurinkokunnan planeetan vastaanottaman valon määrää:
| Periheli - Afeli | Auringonsäteilyn | Pakottava lämpötilan | |
| 0.3075 – 0.4667 | 14,446 – 6,272 | 94.6 | |
| 0.7184 – 0.7282 | 2,647 – 2,576 | 2.2 | |
| 0.9833 – 1.017 | 1,413 – 1,321 | 4.7 | |
| 1.382 – 1.666 | 715 – 492 | 21.1 | |
| 4.950 – 5.458 | 55.8 – 45.9 | 6.0 | |
| 9.048 – 10.12 | 16.7 – 13.4 | 5.0 | |
| 18.38 – 20.08 | 4.04 – 3.39 | 2.8 | |
| 29.77 – 30.44 | 1.54 – 1.47 | 0.6 |
Auringonvalo Antelope Canyonissa, Arizonassa.
Aurinkoenergian käyttö
Ihmiset kaikkialla maailmassa käyttävät aurinkoenergiaa monin eri tavoin sekä perinteisellä tavalla lämmitykseen, ruoanlaittoon tai kuivaamiseen että sähkön tuottamiseen siellä, missä muita voimanlähteitä ei ole, kuten syrjäisissä paikoissa maapallolla tai avaruudessa. Joskus sähkön tuottaminen auringonvalosta on halvempaa kuin hiilestä tai öljystä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Miksi kutsutaan auringosta tulevaa energiaa?
V: Auringosta tulevaa energiaa kutsutaan auringonpaisteeksi.
K: Kuinka suuri osa auringon säteilystä saavuttaa maapallon pinnan?
A: Noin 47 % auringon säteilystä saavuttaa maapallon pinnan.
K: Mihin kasvit tarvitsevat auringonvaloa?
V: Kasvit tarvitsevat auringonvaloa fotosynteesiin eli prosessiin, jossa ne käyttävät auringonvalon, veden ja hiilidioksidin energiaa glukoosin (sokerin) muodostamiseen.
K: Mitä tapahtuu, kun kasvi ei saa riittävästi auringonvaloa, mutta sillä on riittävästi vettä?
V: Kun kasvi ei saa riittävästi auringonvaloa mutta saa riittävästi vettä, se kasvaa hyvin nopeasti hyvin pitkäksi, mutta näyttää keltaiselta ja kuivuneelta, vaikka lehdet ovat koskettaessa hyvin kosteat.
K: Miten auringon säteily voi olla hyödyllistä ihmisen terveydelle?
V: Auringon säteily voi olla hyödyllistä ihmisen terveydelle, koska valossa elimistömme käyttää auringonvalon ultraviolettisäteilyä valmistamaan omaa D-vitamiinia.
K: Miten liika ultraviolettivalo voi olla haitaksi meille?
V: Liika ultraviolettivalo voi aiheuttaa auringonpolttamia ja ihosyöpää, jos emme käytä aurinkovoidetta.
K: Miten auringon kulma vaikuttaa vuodenaikoihin maapallolla sekä päivän pituuteen?
V: Auringon kulma vaikuttaa maapallon vuodenaikoihin sekä päivän ja yön pituuteen. Korkea kulma tekee tropiikista lämpimän ja matala kulma tekee arktisesta kylmän.
