Nummi (kanervikko) – luontotyyppi, levinneisyys ja ekologia
Nummi (kanervikko) — luontotyyppi, levinneisyys ja ekologia: tutustu kanervikkojen syntyyn, lajistoon, elinympäristöihin ja suojeluun Suomessa ja maailmalla.
Nummi eli kanervikko on pensasmainen luontotyyppi, jota esiintyy tyypillisesti heikkolaatuisilla, happamilla ja vähäravinteisilla mailla. Kanervikot muodostuvat avoimesta, matalakasvuisesta puuvartisesta ja pensaikkovartisesta kasvillisuudesta; tyypillisiä lajeja ovat esimerkiksi kanerva (Calluna vulgaris), puolukka (Vaccinium vitis-idaea), naava- ja varppuruohot sekä harvassa esiintyvät pensaat kuten kataja (Juniperus communis). Nummet eroavat niityistä ja rämeistä muun muassa ravinteisuuden, pohjaveden ja hoidon suhteen: ne ovat yleensä vähäravinteisia ja happamia, ja niiden rakenne vaihtelee kuivasta avokasvillisuudesta kosteisiin nummetyyppisiin eliöyhteisöihin.
Niittyjen ja nummien välillä on selviä eroja: niityt ovat usein ravinteikkaampia ja syntyneet tai ylläpidetty laidunnuksen ja niiton kautta, kun taas nummet kehittyvät vähäravinteisille, happamille kasvualustoille, joissa puuston peittävyys pysyy alhaisena. Lisäksi on muistettava, että termit voivat paikallisesti tarkoittaa eri asioita: esimerkiksi moor-tyyppisissä nummissa (brittiläisessä käytössä) pintamaassa voi olla runsaasti turvetta ja olosuhteet olla kosteat, kun taas kuivemmissa nummissa pintamaa on hiekkainen ja hyvin vettä läpäisevä. Suot ja rämeet poikkeavat nummista siten, että suot ovat yleensä jatkuvasti vetisiä ja niissä kertyy turvetta, kun taas monet nummityypit ovat paremminkin läpäiseviä tai ajoittain kuivia. Lisäksi ilmasto vaikuttaa: ilmasto on esimerkiksi Isossa-Britanniassa paikoin viileämpi ja kosteampi, mikä suosii laajempia, turvepitoisempia nummimuotoja.
Heidemaiden kaltaiset nummiyhteisöt ovat yleisiä maailmanlaajuisesti ja monimuotoisuudeltaan vaihtelevia. Laajoja kanervikko- ja pensaikkovyöhykkeitä esiintyy erityisesti Australiassa, missä erityiset protea- ja proteaceae-perheen lajeja sisältävät heath-yhteisöt ovat tärkeitä kuivan ja subkostean alueen kasvillisuutta (kosteilla ja subkosteilla alueilla esiintyy erilaisia nummimuotoja). Palot ovat monilla alueilla luonnollinen ja usein välttämätön osa järjestelmää: säännöllinen palaminen poistaa metsäisyyttä, lisää avoimuutta ja ylläpitää lajistoa, joka on sopeutunut paloon. Vastaavasti erittäin monimuotoisia, mutta paikallisesti rajoittuneita nummiyhteisöjä esiintyy Etelä-Afrikan fynbos-alueella. Laajoja nummiyhdyskuntia löytyy myös Kalifornian chaparralissa, Uudessa-Kaledoniassa, Keski-Chilessä sekä Välimeren rannikolla. Näiden laajojen alueiden lisäksi saman tyyppistä kasvillisuutta esiintyy hajanaisesti kaikilla mantereilla aina Etelämannerta lukuun ottamatta.
Ekologia ja hoito
Nummien ekologia perustuu vähäravinteisiin kasvuolosuhteisiin ja usein pitkään kehityshistoriaan ilman rehevöitymistä. Maaperän karuus suosii erikoistuneita lajeja ja symbiooseja, kuten mykorritsaa, jotka auttavat kasveja ottamaan ravinteita. Monet nummikasvit kestävät hyvin kuivuutta, kylmää ja palelua; samanaikaisesti pienet maaperän mikrolämpötilan vaihtelut ja polttoregiimit voivat olla ratkaisevia lajiston säilymiselle. Palojen, laidunnuksen tai niiton puuttuminen johtaa usein puuston ja tiheämpien pensaiden leviämiseen ja nummen umpeenkasvuun.
Suojelu- ja hoitotoimet perustuvat nummien dynaamisuuteen: säilyttämiseksi tarvitaan usein palauttavaa hoitoa (esim. puuston poisto, valtaojien sulkeminen, palauttava poltto tai laidunnus) sekä rehevöitymisen estämistä (päästöjen ja ravinteiden vähentäminen). Nummet ovat herkkiä vieraslajeille ja ilman hoitoa voivat muuttua pensaikoiksi tai metsiksi, jolloin alkuperäinen lajisto häviää. Lisäksi ilmastonmuutos, maankäytön muutos ja ilmansaasteet (typpeä tuovat päästöt) uhkaavat monia nummiyhteisöjä maailmanlaajuisesti.
Tyypillisiä lajeja ja merkitys
Nummien lajisto vaihtelee alueittain, mutta yleisiä kasveja pohjoisella vyöhykkeellä ovat Calluna vulgaris (kanerva), Empetrum nigrum (variksenmarja), eri Vaccinium-lajit sekä niukasti myös havupensaat kuten kataja. Monet nummien lajit ovat tärkeitä pölyttäjille, linnuille ja piennisäkkäille. Ekosysteemipalveluina nummet tarjoavat esimerkiksi perinnebiotooppien monimuotoisuutta, maisema-arvoja ja sopeutumispotentiaalia paloissa ja kuivuudessa elävälle lajistolle.
Yhteenveto: Nummi tai kanervikko on vähäravinteinen, happamilla kasvualustoilla syntyvä pensaikkomainen luontotyyppi, jonka monimuotoisuus ja dynamiikka riippuvat maaperästä, ilmastosta ja häiriöistä kuten palosta ja laidunnuksesta. Globaalisti nummiyhteisöt ovat laajoja ja ekologisesti merkityksellisiä, mutta ne tarvitsevat usein hoitoa ja suojelua pysyäkseen avoimina ja lajistoltaan rikkaana.
Woodbury Commonin nummialue Devonissa (Englanti), jossa on Calluna vulgaris -lajin violetteja kukkia ja Ulex gallii -lajin keltaisia kukkia.
Heath-maisema Stirling Range -vuoristossa Länsi-Australiassa, keskellä maanpintaa on diebackin saastuttama laakso.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on nummi tai nummimaa?
A: Kanerva tai nummi on pensasmainen luontotyyppi, joka esiintyy pääasiassa heikkolaatuisilla happamilla mailla, joilla on avointa, matalakasvuista puukasvillisuutta.
K: Mitä eroja on nummien ja nummialueiden välillä?
V: Eräitä selviä eroja nummien ja nummien välillä ovat muun muassa se, että nummilla on hyvin turvepitoinen pintamaa ja ne ovat vapaasti valuvia, kun taas nummilla ei ole.
Kysymys: Onko nummi yleinen kaikkialla maailmassa?
V: Kyllä, nummet ovat yleisiä kaikkialla maailmassa.
K: Missä esiintyy laajoja ja monimuotoisia nummiyhdyskuntia?
V: Laajoja ja monimuotoisia nummiyhdyskuntia on kaikkialla Australiassa kosteilla ja subhumidilla alueilla, eteläisessä Afrikassa, Kalifornian chaparralissa, Uudessa-Kaledoniassa, Keski-Chilessä ja Välimeren rannoilla.
Kysymys: Miten nummia ylläpidetään Australiassa?
V: Australiassa nummia ylläpidetään palojärjestelmillä, joihin kuuluu palaminen.
Kysymys: Onko nummia kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta?
V: Kyllä, nummimaita esiintyy hajallaan kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta.
Kysymys: Mikä on Ison-Britannian nummien ja maanpinnan yläpuolella sijaitsevien nummien välinen suhde?
V: Isossa-Britanniassa nummet ovat yleisesti ottaen sukua korkeapohjaisille nummille, erityisesti kun ilmasto on viileämpi ja kosteampi.
Etsiä