Hôtel Ritz on loistohotelli Pariisin sydämessä Place Vendômella. Hotelli kuuluu maailman tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin luksushotelleihin ja on jäsenenä "The Leading Hotels of the World" -järjestössä. Sen sijainti keskeisellä aukion reunalla tekee siitä helposti saavutettavan sekä turistien että Pariisin seurapiirien suosiman kohteen.
Historia
Hotellin perusti sveitsiläinen hotelliyrittäjä César Ritz yhteistyössä legendaarisen keittiömestarin Auguste Escoffierin kanssa vuonna 1898. Uusi hotelli rakennettiin 1700-luvulta peräisin olevan kaupunkitalon julkisivun taakse, joten sen arkkitehtuuri ja sisätilojen ilme yhdistävät 1800-luvun tyylikkyyden ja uuden ajan mukavuudet. Ritz nousi nopeasti maineeseen ja loi oman tulkintansa modernista ylellisyydestä.
Uudistukset ja tekniset innovaatiot
Ritz oli yhden aikansa suurista edelläkävijöistä: se oli yksi Euroopan ensimmäisistä hotelleista, joissa jokaisessa huoneessa oli oma kylpyhuone, puhelin ja sähkö. Nämä uutuudet olivat osa hotellin imagoa ja tekivät siitä nopeasti vauraiden ja vaikutusvaltaisten vakiokohteen.
Tilat ja palvelut
Hotellissa on 159 huonetta ja useita ylellisiä sviittejä. Sviitit on usein nimetty kuuluisien hotellivieraiden mukaan; esimerkkeinä mainitaan muun muassa Coco Chanel ja Ernest Hemingway, jotka molemmat viettivät hotellissa pitkiä aikoja. Hotellin kallein suite on tunnettu nimellä Suite Impériale. Ritz työllistää satoja työntekijöitä—hotellin palveluksessa on yli 600 henkilöä—ja tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman palveluja, kuten perinteisiä salonkeja, yksityisiä vastaanottohuoneita sekä korkeatasoisen kylpylä- ja hyvinvointiosaston, joka sisältää muun muassa sisäuima-altaan.
Ravintolat ja keittiökoulu
L'Espadon on maailmankuulu ravintola, joka on ollut keskeinen osa Ritzin gastronomista mainetta. Ravintola ja hotellin keittiö toimivat myös läheisesti yhteistyössä koulutustoiminnan kanssa: monia kokkeja houkuttelee mahdollisuus opiskella ja harjoitella lähellä toimivassa Ritz-Escoffier-koulussa. Hotellin keittiötä on johtanut useita arvostettuja mestareita; viimeksi mainittu toiminnasta kertova tieto mainitsee palkitun keittiömestarin Michel Rothin, joka on ollut hotellin yhdeksäs keittiömestari. Vaikutusvaltaisen Michelin Red Guide -oppaan vuoden 2009 painoksessa ravintolalle myönnettiin toinen tähti.
Tunnetut vieraat ja kulttuurivaikutus
Ritzin asiakaskuntaan ovat kuuluneet kuninkaalliset, valtionmiehet, kirjailijat, filmitähdet ja muusikot. Hotelli on esiintynyt runsaasti kaunokirjallisuudessa, näytelmissä ja elokuvissa, ja sen ylellisyys on inspiroinut monia teoksia. Hotellin yksittäiset huoneet ja sviitit kantavat usein vieraiden nimiä muistona heidän pitkäaikaisesta oleskelustaan: esimerkiksi Coco Chanel asui hotellissa vuosikymmeniä, ja yhteen baarista on omistettu Bar Hemingway Ernest Hemingwayn muistolle.
Sota-aika ja omistajamuutokset
Toisen maailmansodan aikana hotellia käytettiin paikallisena päämajana, sillä Saksan Luftwaffe miehitti rakennuksen. César Ritzin perheen vaiheista mainittakoon, että hänen poikansa Charles kuoli vuonna 1976. Hotellin omistajat vaihtuivat myöhemmin: Ritzin perheen viimeiset jäsenet myivät hotellin egyptiläiselle liikemiehelle Mohamed Al-Fayedille vuonna 1979. Elokuussa 1997 hotellin Imperial-sviitissä illastivat Walesin prinsessa Diana ja Al-Fayedin poika Dodi ennen heidän traagista kuolemaansa.
Peruskorjaus ja uudelleenavaus
Koska rakennus ja sisustukset vaativat perusteellista kunnostusta, hotelli suljettiin laajaa remonttia varten 1. elokuuta 2012. Peruskorjauksen tarkoituksena oli säilyttää hotellin historiallinen luonne ja tyyli, mutta samalla tuoda tilojen mukavuus ja tekniset ratkaisut nykyaikaan. Hotelli avasi ovensa jälleen yleisölle vuonna 2016 uudistettuna ja restauroituine sisätiloineen.
Ritz mediassa ja populaarikulttuurissa
Ritzin maine on tehnyt siitä hahmon useisiin kirjallisuusteoksiin ja elokuviin. Hotelli mainitaan muun muassa F. Scott Fitzgeraldin teoksessa Tender Is The Night ja Hemingwayn romaanissa The Sun Also Rises, ja sitä on käytetty näyttämönä myös näytelmässä (Noël Cowardin Semi-Monde) sekä elokuvissa, kuten Billy Wilderin komediassa Love in the Afternoon (1957) ja William Wylerin komediassa How to Steal a Million (1966). Nämä viittaukset korostavat hotellin asemaa glamourin ja tyylin symbolina niin Pariisissa kuin kansainvälisestikin.
Hôtel Ritz Paris yhdistää historiansa, arkkitehtonisen arvonsa ja huippuluokan palvelunsa, minkä vuoksi se on edelleen yksi maailman tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista luksushotelleista.