Antigonidien dynastia: Makedonian kuningassuku ja Pydnan tappio 168 eaa

Antigonidien dynastia: Makedonian kuningassuku, sen nousu ja loppu Pydnan taistelussa 168 eaa — Rooman voitto ja dynastian ratkaisevat käänteet.

Tekijä: Leandro Alegsa

Antigonidien dynastia oli makedonialainen dynastia. Kuninkaat kuuluivat Aleksanteri Suuren kenraalin Antigonus I Monophthalmusin ("yksisilmäinen") sukuun. Dynastia päättyi, kun Rooman valtakunta valloitti alueen Pydnan taistelun jälkeen vuonna 168 eaa.

Lyhyt katsaus ja synty

Antigonidien valta syntyi Alexander Suuren kuoleman (323 eaa.) jälkeisestä sotajohdon kamppailusta, kun hänen kenraalinsa jakoivat valtakunnan keskenään. Antigonus I Monophthalmus nousi merkittäväksi valtiaaksi pienillä Aasian alueilla ja otti kuninkaallisen arvonimen 306 eaa. Hänen perheensä pyrki hallitsemaan Makedoniaa ja laajempaa itäistä Välimeren aluetta useiden vuosikymmenten ajan. Vaikka Antigonus I kaatui Ipsoksen taistelussa 301 eaa., hänen jälkeläisensä säilyttivät vaikutusvaltaa ja lopulta vakiinnuttivat dynastian vallan Makedoniassa.

Merkittävät kuninkaat ja käännekohdat

  • Antigonus I Monophthalmus (toimi 306–301 eaa.): dynastian alkuunpanija, joka kuitenkin kaatui Ipsoksen taistelussa.
  • Demetrius I Poliorcetes (Demetrios, noin 294–288 eaa.): Antigonuksen poika, joka onnistui ajoittain valloittamaan Makedonian, mutta menetti sen myöhemmin.
  • Antigonus II Gonatas (noin 277–239 eaa.): vakiinnutti Antigonidien valtakunnan Makedoniassa ja loi suhteellisen vakaan hallinnon, joka kesti useita sukupolvia.
  • Philip V (221–179 eaa.): pyrki jälleen laajentamaan vaikutusvaltaa ja joutui ristiriitoihin Rooman kanssa; hänen sotatoimensa johtivat toiseen makedonialaissotaan (200–197 eaa.).
  • Perseus (179–168 eaa.): viimeinen Antigonidi, joka kukistui Pydnan taistelussa ja jonka tappio merkitsi dynastian lopullista loppua.

Suhteet muihin haremeihin ja Roomaan

Antigonidien hallinto toimi osana laajempaa hellenististä maailmaa, jossa kilpakumppaneina olivat Seleukidien ja Ptolemaiosten dynastiat. 200–100-luvuilla eaa. dynastian suhteet Roomaan muotoutuivat yhä tärkeämmiksi: Makedonia kohtasi Rooman sotilaallista ja poliittista painetta, joka heikensi sen asemaa. Tärkeimmät käännekohdat olivat:

  • Cynoscephalae (197 eaa.) — toisen makedonialaissodan ratkaisu, joka osoitti roomalaisen legioonan etuja perinteisen makedonialaisen falangin yli.
  • Kolmas makedonialais­sota (171–168 eaa.) ja Pydnan taistelu (168 eaa.) — Perseuksen ratkaiseva tappio, jonka seurauksena dynastia lakkasi olemasta hallitsevana voimana.

Pydnan tappio 168 eaa. ja seuraukset

Pydnan taistelu vuonna 168 eaa. oli Antigonidien dynastialle kohtalokas. Roomalaiset joukot kukistivat Perseuksen ja Makedonian armeijan, minkä seurauksena dynastian valta päättyi käytännössä saman tien. Rooma ei kuitenkaan liittänyt aluetta suoraan omaan provinssikseen välittömästi: ensin Makedoniaa hajotettiin ja organisoitiin useiksi autonomisiksi alueiksi (n. 167 eaa.), ja lopullinen muuttaminen suoraksi Rooman provinsseksi tapahtui vasta myöhemmin (suuren piiriväännön ja mässän jälkeen 2. vuosisadan puolivälin tienoilla).

Hallinto, armeija ja kulttuuri

Antigonidit perustivat hallintonsa Makedonian perinteisiin: kuninkaallinen valta yhdistyi sotilaalliseen johtajuuteen. Armeija pohjautui edelleen makedonialaiseen falangiin, ratsuväkeen ja linnoituksiin, mutta se kohtasi ajan myötä vaikeuksia vastata roomalaisten uusiin taktiikoihin. Kulttuurisesti Antigonidit tukivat hellenistisiä perinteitä: kaupunkirakennusta, jumalanpalveluksia ja rahapolitiikkaa, ja Makedonia pysyi merkittävänä poliittisena ja taloudellisena keskuksena Välimeren pohjoisrannalla aina Rooman arvaamattoman nousun myötä.

Perintö

Antigonidien dynastian merkitys näkyy siinä, että se edusti makedonialaista ja laajempaa hellenististä hallintoa hellenistisen ajan lopulla. Dynastian loppu merkitsi myös hellenististen valtioiden asteittaista sulautumista Rooman imperiumiin ja sen poliittisen kartan uudelleenmuotoutumista. Pydna ja sitä seuranneet tapahtumat ovat usein nähty symbolina siirtymästä hellenistisestä kaudesta roomalaisen valtakunnan aikaiseen järjestykseen.

 

Kings

  • Demetrius I Poliorcetes (294 eaa. - 287 eaa.)
  • Antigonos II Gonatas (276 eaa. - 239 eaa.)
  • Demetrius II (239 eaa. - 229 eaa.)
  • Antigonos III Doson (229 eaa. - 221 eaa.)
  • Filip V (221 eaa. - 179 eaa.)
  • Perseus (179 eKr. - 168 eKr.)
 

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli Antigonidien dynastia?


V: Antigonidien dynastia oli makedonialainen dynastia.

K: Ketkä olivat Antigonidien dynastian kuninkaita?


A: Antigonidien dynastian kuninkaat kuuluivat Aleksanteri Suuren kenraalin Antigonus I Monophthalmoksen sukuun.

K: Miten Antigonidien dynastia päättyi?


V: Antigonidien dynastia päättyi, kun Rooman valtakunta valloitti alueen Pydnan taistelun jälkeen vuonna 168 eaa.

K: Kuka oli Antigonus I Monophthalmus?


V: Antigonus I Monophthalmus oli Aleksanteri Suuren kenraali ja Antigonidien dynastian perustaja.

K: Milloin Rooman valtakunta valloitti Antigonidien dynastian alueen?


V: Rooman valtakunta valloitti Antigonidien dynastian alueen Pydnan taistelun jälkeen vuonna 168 eaa.

Kysymys: Miksi Antigonus I Monophthalmosta kutsuttiin "yksisilmäiseksi"?


V: Antigonus I Monophthalmosta kutsuttiin "yksisilmäiseksi", koska hän menetti toisen silmänsä taistelussa.

K: Mikä oli Antigonidien dynastian merkitys?


V: Antigonidien dynastia oli merkittävä, koska se oli makedonialainen dynastia ja sen perusti Aleksanteri Suuren suuri kenraali.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3