Assyrialaisten kansanmurha | ottomaanien valtakunnan suorittama kansanmurha, jossa yli 300 000 assyrialaista tapettiin hyökkäyksissä
Assyrialaisten kansanmurha oli ottomaanien valtakunnan suorittama kansanmurha, jossa yli 300 000 assyrialaista tapettiin hyökkäysten aikana.
Assyrialaiset kutsuvat sitä Sayfoksi, joka on aramean kielen sana "miekka". Turkkilaiset pitivät monia assyrialaisia epäpuhtaina, ja heidät teurastettiin, koska he eivät luopuneet kristinuskosta ja ryhtyneet muslimeiksi. Assyrialaiset menettivät kotinsa ja omaisuutensa sulttaani Adulhamed Punaiselle. Jo ennen kansanmurhaa heitä oli vainottu ja heidät oli pakotettu maksamaan korkeita veroja.
Assyrialaisilla ei ole ollut omaa kansaa muinaisista ajoista ja babylonialaisten tekemästä valloituksesta lähtien. Heidän diasporansa on levinnyt moniin eri maihin.
Arabien ja turkkilaisten aikana heitä sorrettiin ja heidät pakotettiin sulautumaan imperiumeihin, ja monet menettivät itsenäisyytensä. Ne, jotka ovat säilyneet hengissä, säilyttävät yhteisen yhtenäisyytensä, erityisesti syvän kristillisen uskonsa kautta.
Omakohtainen kokemus lainattu Assyrian Voice -lehdestä.
| " | "Eräänä päivänä muslimit kokosivat kaikki kuusivuotiaat ja viisitoistavuotiaat lapset ja veivät heidät poliisin päämajaan. Siellä he johdattivat pikkuparat Ras-el Hadjar -nimisen vuoren huipulle, leikkasivat heiltä kurkut yksi kerrallaan ja heittivät ruumiit kuiluun." | " |
Yleiskatsaus verilöylyyn
Assyrialaisten kansanmurha (tunnetaan myös nimellä Sayfo tai Seyfo) kohdistui Osmanien valtakunnan assyrialaisväestöön ensimmäisen maailmansodan aikana. Pohjois-Mesopotamian assyrialaisväestöön kuuluivat Tur Abdinin, Hakkarin, Vanin ja Siirtin alueet nykyisessä Kaakkois-Turkissa sekä Urmian alue Luoteis-Iranissa. Osmanien (Turkin) ja kurdien joukot pakkosiirsivät ja teurastivat heidät vuosina 1914-1920 nuorten turkkilaisten hallinnon aikana. Osmanien kuvernöörin Djevdet Beyn johdolla ainakin 55 000 assyrialaiskristittyä joutui marttyyrikuolemaan. Hänen katsotaan olevan vastuussa armenialaisten ja assyrialaisten joukkomurhista Vanissa ja sen ympäristössä. Tutkijat ovat arvioineet assyrialaisten uhrien määräksi 300 000-750 000.
Assyrian kansanmurha tapahtui samassa yhteydessä ja samassa ajanjaksossa kuin Armenian ja Kreikan kansanmurhat. Toisin kuin nämä, assyrialaisten kansanmurhaa ei kuitenkaan ole virallisesti tunnustettu kansallisesti tai kansainvälisesti, ja monissa kertomuksissa assyrialaisten kansanmurhasta puhutaan osana laajempia tapahtumia, jotka on sisällytetty armenialaisten kansanmurhaan.
Washington Post ja muut länsimaiden johtavat sanomalehdet uutisoivat assyrialaisten kansanmurhasta sen edetessä.
Artikkeli New York Timesista, 27. maaliskuuta 1915.
40 kristittyä kuolee päivässä, sanovat assyrialaiset pakolaiset - The Syracuse Herald, 1915.
Kartta, jossa näkyy itäisten ottomaanien maakuntien armenialainen (värillisinä) ja kristitty (tummennettuina) väestö vuonna 1896. Alueilla, joilla kristittyjen osuus oli suurempi kuin armenialaisten, ei-armenialainen kristitty väestö koostui suurelta osin assyrialaisista (paitsi ottomaanien kreikkalaisten asuttamilla alueilla). Assyrialaiset asuivat enimmäkseen alueen etelä- ja kaakkoisosissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on assyrialaisten kansanmurha?
A: Assyrialaisten kansanmurha oli ottomaanien valtakunnan suorittama kansanmurha, jossa yli 300 000 assyrialaista tapettiin hyökkäysten aikana.
K: Miksi assyrialaiset kutsuvat sitä?
V: Assyrialaiset kutsuvat sitä Sayfoksi, joka on aramean kielen sana, joka tarkoittaa "miekkaa".
K: Miksi monet heistä teurastettiin?
V: Turkkilaiset pitivät monia assyrialaisia epäpuhtaina, ja heidät teurastettiin, koska he eivät luopuneet kristinuskosta ja ryhtyneet muslimeiksi.
K: Kenelle he menettivät kotinsa ja omaisuutensa?
V: He menettivät kotinsa ja omaisuutensa sulttaani Adulhamed Punaiselle.
K: Kuinka kauan heitä on vainottu?
V: Muinaisista ajoista lähtien, jolloin babylonialaiset valloittivat heidät, heitä on vainottu ja heidät on pakotettu maksamaan korkeita veroja.
K: Onko heillä vielä nykyäänkin oma kansakuntansa?
V: Ei, muinaisista ajoista lähtien heillä ei ole ollut omaa kansaa. Heidän diasporansa on levinnyt moniin eri maihin.
K: Miten ne, jotka jäivät henkiin, säilyttävät yhteisen yhtenäisyytensä?
V: Ne, jotka ovat selvinneet, säilyttävät yhteisen yhtenäisyytensä syvän kristillisen uskonsa kautta.
