Atahuallpa (1502–1533) — Inkavaltakunnan viimeinen keisari

Atahuallpa (1502–1533) — Inkavaltakunnan viimeinen keisari: nousu vallassa, sisällissota, Pizarro vangitsi hänet ja teloitus, joka sinetöi inkavaltakunnan loppuun.

Atahuallpa eli Atawallpa (noin 1502 - 1533) oli Tahuantinsujon eli inkavaltakunnan 13. ja viimeinen hallitsija. Hänestä tuli keisari voitettuaan nuoremman velipuolensa Huáscarin sisällissodassa, joka seurasi heidän isänsä, inka Huayna Capacin kuolemaa tarttuvaan tautiin (ehkä malariaan tai isorokkoon). Sisällissodan aikana saapui espanjalainen Francisco Pizarro, joka vangitsi Atahuallpan ja käytti häntä inkavaltakunnan hallintaan. Lopulta espanjalaiset teloittivat Atahuallpan. Näin päättyi inkavaltakunta (vaikka häntä seurasi useita heikkoja nukkejälkeläisiä).

Tausta ja valtaannousu

Atahuallpa oli Huayna Capacin poikia ja nousi valtaan 1500-luvun alun levottomuuksien aikana. Huayna Capacin kuolema ja sitä seuranneet tautiepidemiat heikensivät keskushallintoa, minkä seurauksena valtakunta jakautui kahtia. Sisällissota Atahuallpan ja Huáscarin välillä repi inka-imperiumin voimat ja hajotti sen yhtenäisyyden – erimielisyydet ja väkivalta kuluttivat armeijat ja alistuvien kansojen resurssit juuri silloin, kun eurooppalaiset valloittajat saapuivat.

Vangitseminen Cajamarcassa ja lunnaat

Lokakuussa 1532 Francisco Pizarro ja hänen joukonsa kohtasivat Atahuallpan Cajamarcassa (nykyisessä Perussa). Espanjalaiset vangitsivat Atahuallpan yllätystaistelussa ilman suurta verenvuodatusta heidän puoleltaan, sillä inkat eivät olleet varautuneet eurooppalaisten aseisiin ja taktiikoihin. Vangitseminen antoi Pizarrolle mahdollisuuden käyttää Atahuallpaa poliittisena panttivankina: keisari lupasi täyttää yhden huoneen kullalla lunnaiksi vapautumisestaan ja suuremman määrän hopeaa toiseen huoneeseen. Lunnaat oli osittain toimitettu, mutta vaikka arvokkaat esineet ja jalometallit tavoittivat espanjalaiset, lupaus vapaudesta ei toteutunut.

Oikeudenkäynti ja teloitus

Espanjalaiset asettivat Atahuallpan oikeuden eteen ja esittivät hänelle useita syytteitä, kuten sisareni tappaminen (fratricidio), idolismin harjoittaminen sekä muita rikkomuksia espanjalaisten näkökulmasta. Hänet käännytettiin katoliseen uskoon ennen kuolemaansa ja sai usein mainitun kristillisen nimen. Vaikka osa lähteistä kertoo tuomion ankaruudesta ja oikeusprosessin muodollisuuksista, monet historioitsijat pitävät menettelyä poliittisesti motivoituneena: Atahuallpan pidättäminen ja tuomitseminen poisti ainoan selkeän valtaperillisen, joka olisi voinut organisoida tehokasta vastarintaa.

Atahuallpa teloitettiin kesällä 1533; päivämääränä mainitaan yleisesti 26. heinäkuuta 1533. Teloitus päätti käytännössä klassisen inka‑vallan johtajuuden, vaikka espanjalaiset asettivat myöhemmin jonkin verran hallinnollisia jatkajia ja hyötyivät laajasta korvaamattomasta saaliista.

Seuraukset ja perintö

Atahuallpan vangitseminen, lunnaiden kerääminen ja teloitus nopeuttivat Tahuantinsuyon romahtamista vakavasti murretun keskushallinnon ja ulkoisten hyökkääjien yhdistelmän vuoksi. Monet alueelliset johtajat ja kansat päättivät yhdistää voimansa espanjalaisten kanssa tai antautua saadakseen suojaa ja etuja uusessa vallassa. Espanjalaiset käyttivät hyväkseen sisäisiä jännitteitä ja liittoutuivat paikallisten poliittisten toimijoiden kanssa edetäkseen alueella.

Nykyhistoriassa Atahuallpa nähdään usein sekä viimeisenä itsenäisen inkakeisarin symbolina että eurooppalaisen valloituksen ja kolonialismin uhrina. Hänen tarinansa on merkittävä osa Etelä‑Amerikan kolonialisoinnin alkua ja peru‑laista identiteettiä: se muistuttaa imperiumien nopeasta romahtamisesta, tautien tuhosta ja vallan siirtymisestä etelän alkuperäiskansoilta eurooppalaisille valloittajille. Historiankirjoituksessa tapahtumien tulkinnat vaihtelevat – espanjalaisten kronikat ja myöhemmät tutkijat tarjoavat eri näkökulmia Atahuallpan toimista, motiiveista ja kohtalosta.

Historiallinen arviointi

Atahuallpan elämä ja kuolema ovat yhä tutkijoiden ja julkisen keskustelun kohteina. Lähteet ovat monin paikoin espanjalaisten kronikoitsijoiden kirjoittamia, joten tapahtumia arvioidaan nykyään myös alkuperäiskansojen näkökulmia, arkeologista aineistoa ja uudempaa tutkimusta hyödyntäen. Atahuallpan tarina toimii esimerkkinä siitä, miten sisäiset konfliktit ja ulkoinen hyökkäys voivat yhdessä johtaa suurten valtakuntien nopeaan lopun alkuun.

Sisällissota

Kun heidän isänsä, keisari Huayna Capac, ja heidän vanhempi veljensä, Ninan Cuyochi, joka oli ollut perijä, kuolivat, valtakunta jaettiin kahden elossa olevan veljeksen, Huáscarin ja Atahualpan, kesken. Huáscar sai suurimman osan siitä pääkaupunki Cuscoineen ja Atahualpa pohjoisosat, mukaan lukien Quito (nykyinen Ecuadorin pääkaupunki). Muutaman vuoden ajan veljekset hallitsivat ongelmitta. Mutta Huascar vaati Atahuallpaa vannomaan hänelle valan. Atahuallpa kieltäytyi, ja sisällissota alkoi.

Viimeinen taistelu käytiin Quipaipanissa, jossa Huascar vangittiin. Atahuallpa lepäsi Cajamarcan kaupungissa Andeilla 80 000 sotilaan armeijansa kanssa matkalla etelään ja Cuscoon valtaistuinta lunastaakseen.

Tähän aikaan espanjalainen konkistadori Francisco Pizarro oli perustanut Piuran kaupungin, ensimmäisen espanjalaisasutuksen Perussa heinäkuussa 1532. Kahden kuukauden marssin jälkeen Pizarro oli saapunut Cajamarcaan vain 168 miehen voimin ja lähetti Hernando de Soton, munkki Vicente de Valverden ja alkuasukkaan tulkin Felipillon puhumaan Atahuallpan kanssa espanjalaisten läsnäolosta.

Espanjalaiset lähettiläät palasivat Pizarron luo, joka valmisteli yllätyshyökkäystä Atahuallpan armeijaa vastaan 16. marraskuuta 1532 käydyssä Cajamarcan taistelussa.

Espanjan lain mukaan espanjalaiset julistivat virallisesti sodan inkoja vastaan. Kun Atahuallpa kysyi kylmästi pappi Valverdelta, millä oikeudella hän ja hänen kansansa voivat sanoa tällaisia asioita, Valverde tarjosi hänelle Raamattua ja sanoi, että auktoriteetti tulee sen sanoista. Hän tutki sitä ja kysyi sitten, miksi se ei puhunut hänelle. Sitten hän heitti sen maahan. Tämä antoi espanjalaisille tekosyyn käydä sotaa inkoja vastaan. He avasivat tulen, ja kahden tunnin aikana yli kaksituhatta inkasotilasta sai surmansa. Espanjalaiset vangitsivat Atahuallpan Auringon temppeliin.

Atahuallpa ei vieläkään voinut uskoa, että espanjalaiset aikoivat ottaa hänen valtakuntansa haltuunsa. Hän luuli, että jos hän antaisi heille heidän haluamaansa kultaa ja hopeaa, he lähtisivät. Vapauttamistaan vastaan hän suostui täyttämään suuren huoneen kullalla ja lupasi espanjalaisille kaksinkertaisen määrän hopeaa. Vaikka Pizarro oli hämmästynyt tarjouksesta, hänellä ei ollut aikomustakaan vapauttaa inkoja, koska hän tarvitsi hallitsijan vaikutusvaltaa alkuasukkaisiin pitääkseen yllä järjestystä ympäröivässä maassa.

Mutta sitten Pizarro päätti teloittaa hänet, koska hän pelkäsi, että inkeriläinen kenraali voisi vapauttaa hänet. Pizarro järjesti näytösoikeudenkäynnin ja totesi Atahuallpan syylliseksi kapinaan espanjalaisia vastaan ja oman veljensä Huáscarin murhaan. Atahuallpa tuomittiin teloitettavaksi polttamalla. Hän oli kauhuissaan, sillä inkat uskoivat, että sielu ei voisi siirtyä tuonpuoleiseen, jos ruumis poltettaisiin. Veli Vicente de Valverde, joka oli aiemmin tarjonnut Atahuallpalle Raamattua, puuttui jälleen asiaan ja kertoi Atahuallpalle, että jos tämä suostuisi kääntymään kristityksi, hän saisi muut suostumaan tuomion lieventämiseen. Atahualpa suostui kastettavaksi kristinuskoon. Hänelle annettiin nimi Juan Santos Atahualpa, ja sen jälkeen hänet kuristettiin kuristimella sen sijaan, että hänet olisi poltettu. Atahuallpa kuoli 29. elokuuta 1533. Atahuallpaa seurasi hänen veljensä, nukkeinkka Tupac Huallpa, ja myöhemmin toinen veljensä Manco Inca Yupanqui.

Keisari Atahuallpa Cajamarcan taistelun aikana.


Espanjalaiset teloittavat Tupac Amarun vuonna 1572, Guaman Poma de Ayalan piirtämä piirros.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Atahualpa?

K: Miten Atahualpasta tuli keisari?

K: Kuka saapui paikalle sisällissodan aikana?

K: Mitä Francisco Pizarro teki Atahualpan kanssa?

K: Selvisikö Atahualpa kohtaamisesta espanjalaisten kanssa?

Kysymys: Mitä inkavaltakunnalle tapahtui Atahualpan kuoleman jälkeen?

K: Mikä tauti aiheutti inka Huayna Capacin kuoleman?

Hae kirjaimella