Atahualpa

Sisällissota

Kun heidän isänsä, keisari Huayna Capac, ja heidän vanhempi veljensä, Ninan Cuyochi, joka oli ollut perijä, kuolivat, valtakunta jaettiin kahden elossa olevan veljeksen, Huáscarin ja Atahualpan, kesken. Huáscar sai suurimman osan siitä pääkaupunki Cuscoineen ja Atahualpa pohjoisosat, mukaan lukien Quito (nykyinen Ecuadorin pääkaupunki). Muutaman vuoden ajan veljekset hallitsivat ongelmitta. Mutta Huascar vaati Atahuallpaa vannomaan hänelle valan. Atahuallpa kieltäytyi, ja sisällissota alkoi.

Viimeinen taistelu käytiin Quipaipanissa, jossa Huascar vangittiin. Atahuallpa lepäsi Cajamarcan kaupungissa Andeilla 80 000 sotilaan armeijansa kanssa matkalla etelään ja Cuscoon valtaistuinta lunastaakseen.

Tähän aikaan espanjalainen konkistadori Francisco Pizarro oli perustanut Piuran kaupungin, ensimmäisen espanjalaisasutuksen Perussa heinäkuussa 1532. Kahden kuukauden marssin jälkeen Pizarro oli saapunut Cajamarcaan vain 168 miehen voimin ja lähetti Hernando de Soton, munkki Vicente de Valverden ja alkuasukkaan tulkin Felipillon puhumaan Atahuallpan kanssa espanjalaisten läsnäolosta.

Espanjalaiset lähettiläät palasivat Pizarron luo, joka valmisteli yllätyshyökkäystä Atahuallpan armeijaa vastaan 16. marraskuuta 1532 käydyssä Cajamarcan taistelussa.

Espanjan lain mukaan espanjalaiset julistivat virallisesti sodan inkoja vastaan. Kun Atahuallpa kysyi kylmästi pappi Valverdelta, millä oikeudella hän ja hänen kansansa voivat sanoa tällaisia asioita, Valverde tarjosi hänelle Raamattua ja sanoi, että auktoriteetti tulee sen sanoista. Hän tutki sitä ja kysyi sitten, miksi se ei puhunut hänelle. Sitten hän heitti sen maahan. Tämä antoi espanjalaisille tekosyyn käydä sotaa inkoja vastaan. He avasivat tulen, ja kahden tunnin aikana yli kaksituhatta inkasotilasta sai surmansa. Espanjalaiset vangitsivat Atahuallpan Auringon temppeliin.

Atahuallpa ei vieläkään voinut uskoa, että espanjalaiset aikoivat ottaa hänen valtakuntansa haltuunsa. Hän luuli, että jos hän antaisi heille heidän haluamaansa kultaa ja hopeaa, he lähtisivät. Vapauttamistaan vastaan hän suostui täyttämään suuren huoneen kullalla ja lupasi espanjalaisille kaksinkertaisen määrän hopeaa. Vaikka Pizarro oli hämmästynyt tarjouksesta, hänellä ei ollut aikomustakaan vapauttaa inkoja, koska hän tarvitsi hallitsijan vaikutusvaltaa alkuasukkaisiin pitääkseen yllä järjestystä ympäröivässä maassa.

Mutta sitten Pizarro päätti teloittaa hänet, koska hän pelkäsi, että inkeriläinen kenraali voisi vapauttaa hänet. Pizarro järjesti näytösoikeudenkäynnin ja totesi Atahuallpan syylliseksi kapinaan espanjalaisia vastaan ja oman veljensä Huáscarin murhaan. Atahuallpa tuomittiin teloitettavaksi polttamalla. Hän oli kauhuissaan, sillä inkat uskoivat, että sielu ei voisi siirtyä tuonpuoleiseen, jos ruumis poltettaisiin. Veli Vicente de Valverde, joka oli aiemmin tarjonnut Atahuallpalle Raamattua, puuttui jälleen asiaan ja kertoi Atahuallpalle, että jos tämä suostuisi kääntymään kristityksi, hän saisi muut suostumaan tuomion lieventämiseen. Atahualpa suostui kastettavaksi kristinuskoon. Hänelle annettiin nimi Juan Santos Atahualpa, ja sen jälkeen hänet kuristettiin kuristimella sen sijaan, että hänet olisi poltettu. Atahuallpa kuoli 29. elokuuta 1533. Atahuallpaa seurasi hänen veljensä, nukkeinkka Tupac Huallpa, ja myöhemmin toinen veljensä Manco Inca Yupanqui.

Keisari Atahuallpa Cajamarcan taistelun aikana.


Espanjalaiset teloittavat Tupac Amarun vuonna 1572, Guaman Poma de Ayalan piirtämä piirros.