Influenssa (grippi) – mitä se on, oireet, syyt ja tartuntaeläimet
Influenssa, jota kutsutaan myös nimellä grippi, on hengitystieinfektio, jonka aiheuttavat RNA-virus-tyyppiset influenssavirukset. Influenssa ei ole vain lapsuusiän sairaus: sitä voi sairastaa kaikenikäiset, mutta oireet voivat olla pahimmat iäkkäillä, pienillä lapsilla ja kroonisista sairauksista kärsivillä. Influenssaviruksia on useita eri tyyppejä (esim. A, B ja C), ja niiden muuntelun vuoksi ihmiset voivat sairastua influenssaan useammin kuin kerran. Nimi influenza tulee italian kielestä: influenza, joka tarkoittaa "vaikutusta".
Influenssavirus leviää yleensä pisaratartuntana, kun tartunnan saanut aivastaa, yskii tai puhuu, mutta myös kosketuksen kautta (esim. sameen pinnan kautta kädestä silmiin tai nenään). Tartuttavuus alkaa usein jo päivää ennen oireiden puhkeamista ja jatkuu yleensä 5–7 päivää oireiden alkamisen jälkeen; lapsilla ja immuunipuutteisilla tartuttavuus voi olla pidempi.
Tavallisimmat oireet voivat vaihdella, mutta tyypillisiä ovat:
- nopea alkaminen, korkea kuume
- väsymys ja lihaskivut
- päänsärky
- kuiva yskä ja kurkkukipu
- nuha tai nenän tukkoisuus
- joissain tapauksissa pahoinvointi ja oksentelu (useammin lapsilla)
Taudinaiheuttajat ja eläimet: Influenssaviruksia esiintyy myös eläimissä. Erityisesti lintujen influenssatyypit toimivat luonnollisina varastoina ja voivat toisinaan tarttua muihin lajeihin. Myös siat, hevoset ja useat muut nisäkkäät voivat sairastua influenssaan, ja joissain tilanteissa eläimistä voi tapahtua niin sanottu zoonoottinen tartunta ihmisiin. Influenssa A -tyypit aiheuttavat tyypillisesti epidemiakausia ja joskus pandemioita, kun taas B-tyypit aiheuttavat pääosin ihmisissä rajoitetumpia epidemioita. C-tyypin influenssa aiheuttaa yleensä lievempiä hengitystieoireita.
Diagnoosi ja hoito: Influenssan diagnoosi perustuu usein oireisiin ja vallitsevaan epidemiatilanteeseen, mutta varmistus voidaan tehdä laboratorioissa esimerkiksi PCR-testillä tai antigeeni nopeustesteillä. Hoito on pääosin oireenmukaista: lepoa, riittävästi nesteitä ja tarvittaessa kuumetta alentavia lääkkeitä (esim. parasetamoli tai ibuprofeeni). Alle 18-vuotiailla ei tule käyttää asetyylisalisyylihappoa (aspiriinia) influenssan yhteydessä ilman lääkäriä, koska harvinainen mutta vakava Reye'n oireyhtymä on mahdollinen.
Antiviruksia (esim. oseltamiviiri tai zanamiviiri) voidaan määrätä vaikeassa influenssassa tai riskiryhmille. Niiden teho on paras, jos hoito aloitetaan mahdollisimman pian (yleensä 48 tunnin sisällä oireiden alusta), ja hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Ehkäisy perustuu ensisijaisesti vuosittaiseen influenssarokotukseen, joka suositellaan erityisesti riskiryhmille: iäkkäät, raskaana olevat, kroonista sairautta sairastavat henkilöt, terveydenhuollon ammattilaiset ja pikkulapset. Rokotteet sisältävät yleensä useita viruskantoja, ja koostumus päivitetään vuosittain, koska virukset muuttuvat. Muita ehkäisykeinoja ovat hyvä käsihygienia, yskimishygienia (nenän ja suun peittäminen) sekä sairastamisen aikana pysyminen poissa töistä tai koulusta, jotta tartuntoja ei leviäisi.
Mahdolliset komplikaatiot voivat olla vakavia ja vaatia sairaalahoitoa: sekundaarinen bakteeripneumonia, hengitysvaikeudet, sydänlihastulehdus (myokardiitti), aivojen tulehdus (encefalitis) tai kroonisten sairauksien paheneminen. Näiden vuoksi riskiryhmiin kuuluvien kannattaa hakeutua hoitoon nopeasti, jos influenssan oireet alkavat tai pahenevat.
Milloin hakeutua lääkäriin: Jos hengitys vaikeutuu, rintakipu, voimakas sekavuus, jatkuva korkea kuume tai oliguria (vähentynyt virtsamäärä) ilmenee, hakeudu välittömästi hoitoon. Myös pienet lapset, ikääntyneet ja immuunipuutteisilla matala kynnys lääkärin arvioon on suositeltava.
Yhteenvetona: influenssa on tarttuva hengityselintauti, jonka vakavuus vaihtelee. Rokotus, hyvä hygienia ja riskiryhmien suojaaminen ovat keskeisiä keinoja taudin ehkäisyssä, ja varhainen hoito auttaa vähentämään komplikaatioita.
Influenssan leviäminen ja oireet
Ihmisen influenssa voi tarttua ihmisestä toiseen hyvin helposti. Yleisimmin se leviää mikroskooppisen pienten lima- ja nestepisaroiden välityksellä, jotka leviävät ilmaan sairastuneen henkilön yskiessä tai aivastellessa. Oireita ovat yskä, kurkkukipu, lihassäryt ja -kivut, kuume, päänsärky ja harvoin oksentelu ja ripuli. Influenssa voi johtaa myös muihin sairauksiin, kuten keuhkokuumeeseen. Tämän vuoksi se on erityisen vaarallinen pienille lapsille ja vanhuksille.
Vaikka influenssaan ei ole parannuskeinoa, viruslääkkeitä voidaan käyttää sairauden hoitoon, jolloin se ei ole yhtä vakava eikä kestä yhtä kauan.
Influenssakausi kestää loppusyksystä kevääseen, koska useimmat ihmiset saavat tartunnan talvikuukausina. Kun influenssatapauksia on odotettua enemmän, sitä kutsutaan joskus epidemiaksi. Kun samantyyppistä influenssaa esiintyy paljon eri puolilla maailmaa, sitä kutsutaan usein pandemiaksi.
Influenssaviruksen muutokset
Pienet muutokset, jotka tapahtuvat influenssan siirtyessä ihmisestä toiseen, ovat yleisin tapa, jolla influenssavirukset muuttuvat. Tämä on tärkein syy siihen, että ihmiset voivat sairastua flunssaan joka vuosi.
CDC seuraa eri influenssaviruksia, jotka ovat liikkeellä, ja antaa nämä tiedot yrityksille, jotka valmistavat influenssarokotteita. Koska influenssa muuttuu niin paljon vuodesta toiseen, influenssarokotukset on annettava jokaista uutta influenssakautta varten.
Influenssarokotukset suojaavat vain yleisimmiltä influenssaviruksilta, ja silloin tällöin hieman erilainen tyyppi leviää odotettua enemmän. Yleensä silloin olemassa oleva influenssarokote antaa jonkinlaisen suojan, joten vaikka influenssarokotuksen saanut henkilö saisi influenssan, hän ei sairastu yhtä pahasti.
Jotkin influenssavirukset tarttuvat eläimistä. Esimerkiksi lintuinfluenssan saavat yleensä vain ihmiset, jotka ovat olleet kosketuksissa sairaiden lintujen (yleensä kanojen) kanssa. Tämäntyyppiset influenssavirukset ovat yleensä hyvin rajallisia, ja vaikka ne voivat sairastuttaa ihmisen hyvin pahoin, muut ihmiset eivät yleensä saa virusta sairastuneelta ihmiseltä.
Toinen tapa, jolla influenssa voi muuttua, on se, että ihminen tai eläin saa kaksi eri influenssavirusta. Nämä kaksi virusta voivat vaihtaa osan geneettisestä informaatiostaan, jolloin voi syntyä täysin uusi influenssa, jota kukaan ei ole koskaan aiemmin saanut.
Jos eläininfluenssavirus muuttuu tällä tavoin sellaiseksi, joka voi helposti tarttua ihmisestä ihmiseen, monet ihmiset sairastuvat, koska kenelläkään ei ole immuniteettia uutta virusta vastaan. Usein aivan uusi virus on vakavampi ja tappaa enemmän ihmisiä.
Pandemioita aiheuttavat yleensä uudet influenssavirustyypit, ja tästä syystä monet tutkijat ovat seuranneet lintuinfluenssaa niin tarkasti - se tappaa kuusi ihmistä kymmenestä tartunnan saaneesta. Tämä olisi hyvin vakava ongelma, jos se muuttuu niin paljon, että se leviää helposti ihmisten välillä.
Sikainfluenssa (maalis-huhtikuu 2009)
Tämä uusi influenssavirus on saanut nimensä, koska se sisältää geneettisiä osia, joita esiintyy yleisesti sioihin tarttuvissa influenssaviruksissa. Se ei leviä sikojen tai sianlihan syömisen kautta - tämä on uusi ihmisvirus, joka leviää ihmisten välityksellä.
Vaikka sikainfluenssasta saadaan yhä uusia tietoja, toistaiseksi se ei näytä olevan yhtä vakava kuin lintuinfluenssa tai vuoden 1918 influenssapandemiaa aiheuttanut influenssa (joka tunnetaan myös espanjantaudin nimellä), mutta on aivan liian aikaista ennustaa, aiheuttaako se seuraavan influenssapandemian.
