Keuhkokuume on keuhkojen ja hengityselinten sairaus. Keuhkoissa on monia pieniä pusseja, joita kutsutaan keuhkorakkuloiksi. Ne auttavat ottamaan happea ilmasta. Keuhkokuumeessa nämä rakkulat tulehtuvat, täyttyvät nesteellä tai märällä ja eivät pysty siirtämään happea yhtä hyvin elimistöön kuin normaalisti. Tämän seurauksena hengittäminen voi muuttua raskaaksi, hengästyttäväksi ja kivuliaaksi. Vaikeissa tapauksissa potilas tarvitsee sairaalahoitoa, ja joskus tauti voi johtaa kuolemaan vaikka hoitoon hakeuduttaisiin.

Oireet

  • Yskä, usein limainen; lima voi olla kellertävää, vihertävää tai verensekaista
  • Korkea kuume, vilunväristykset
  • Kipu rintakehässä erityisesti syvään hengitettäessä (pleurakipu)
  • Hengenahdistus, nopea hengitys tai hengästyminen tavallista vähäisemmässä rasituksessa
  • Heikkous, väsymys, ruokahaluttomuus
  • Ikääntyneillä voi esiintyä sekavuutta tai tajunnan tason laskua ilman selvää kuumetta

Syyt ja riskitekijät

Keuhkokuumeen voivat aiheuttaa bakteerit, virukset tai harvemmin sienet.

  • Yleisimpiä bakteerien aiheuttajia: Streptococcus pneumoniae (pneumokokki), Mycoplasma pneumoniae (”kävelykeuhkokuume”).
  • Virukset, kuten influenssavirus tai koronavirus (esim. COVID-19), voivat myös aiheuttaa keuhkokuumeen.
  • Aspiraatiokeuhkokuume syntyy, kun ruokaa, nesteitä tai oksennusta pääsee keuhkoihin.

Tärkeimpiä riskitekijöitä ovat korkea ikä, imeväisyys, tupakointi, krooniset sairaudet (esim. COPD, sydänsairaus, diabetes), heikentynyt immuunijärjestelmä, runsas alkoholinkäyttö ja sairaalaympäristössä oleskelu.

Diagnoosi

  • Lääkäri arvioi oireet ja kuuntelee keuhkoja stetoskoopilla.
  • Kuvatutkimukset: rintakehän röntgenkuva näyttää usein tulehduksen sijainnin ja laajuuden.
  • Lisätutkimuksia voivat olla verikokeet, hengitysteiden näytteet (liman viljely), veriviljely ja happisaturaation mittaus (pulssioksimetri).
  • Joissain epäselvissä tai vakavissa tapauksissa käytetään tietokonetomografiaa (CT).

Hoito

Hoito riippuu taudin aiheuttajasta ja oireiden vakavuudesta.

  • Bakteerikeuhkokuume: antibiootit (suun kautta tai suonensisäisesti) — lääkärin tulee määrätä oikea lääke ja hoidon kesto. On tärkeää ottaa koko antibioottikuuri loppuun.
  • Virusperäinen keuhkokuume: usein tukihoitoa; influenssan varhaisvaiheen lääkitys (antiviraalit) voi olla hyödyllinen.
  • Tukihoito: lepo, riittävä nesteiden saanti, kuumelääkkeet (parasetamoli, ibuprofeeni tarpeen mukaan), hapen antaminen jos happisaturaatio laskee.
  • Hengitysterapia, fysioterapia ja tarvittaessa happihoito tai mekaaninen ventilaatio vakavissa tapauksissa.
  • Hospitalisointi harkitaan muun muassa jos potilas on hyvin heikko, iäkäs, verenpaine tai hengitys epävakaa, happisaturaatio alhainen tai taudinkuva etenee nopeasti.

Ennaltaehkäisy

  • Rokotukset: pneumokokkirokote ja vuosittainen influenssarokotus vähentävät keuhkokuumeen ja sen komplikaatioiden riskiä.
  • Hyvä käsihygienia ja yskimishygienia (yskiminen hihaan) vähentävät tartuntoja.
  • Tupakoinnin lopettaminen ja keuhkoja suojaavat elintavat parantavat vastustuskykyä.
  • Ikääntyneillä ja hoivayksiköissä hyvä suuhygienia ja ruokailutilanteiden valvonta vähentävät aspiraatioriskiä.

Milloin hakea apua

  • Äkillinen, voimakas hengenahdistus tai hengitys vaikeutuu
  • Rintakipu, joka ei helpota tai pahenee
  • Korkea kuume, joka ei laske kuumelääkkeillä
  • Sekavuus, heikko tajunnantaso tai hyvin vähäinen virtsamäärä
  • Ikääntyneet ja vakavasti perussairaat: matala kynnys hakeutua hoitoon

Mahdolliset komplikaatiot

  • Keuhkojen märkäkertymä (empiema) tai keuhkoabskessi
  • Sepsis (verenmyrkytys)
  • Respiratorinen vajaatoiminta, jolloin tarvitaan tehohoitoa
  • Pitkä toipumisaika ja toimintakyvyn lasku erityisesti iäkkäillä

Useimmat terveet aikuiset paranevat keuhkokuumeesta asianmukaisella hoidolla parissa viikossa, mutta toipuminen voi kestää pidempään. Jos olet epävarma oireiden vakavuudesta, ota yhteys terveydenhuoltoon — varhainen diagnoosi ja oikea hoito parantavat ennustetta.