IPCC

IPCC:n raportit

IPCC:n ensimmäinen raportti julkaistiin vuonna 1990. Raporttiin lisättiin lisää vuonna 1992. Toinen raportti julkaistiin vuonna 1995, kolmas vuonna 2001 ja neljäs vuonna 2007. Kukin raportti on kolmessa kirjassa, joita kutsutaan työryhmiksi 1, 2 ja 3. Useimmiten "IPCC:n raportti" tarkoittaa työryhmän I raporttia, joka käsittelee perusilmastonmuutosta.

IPCC:n neljäs arviointiraportti: Ilmastonmuutos 2007

Neljäs arviointiraportti (AR4) valmistui vuoden 2007 alussa. Aiempien IPCC:n raporttien tapaan se sisältää neljä raporttia, joista kolme on työryhmien laatimia.

Työryhmä 1 käsitteli ilmastonmuutoksen fysikaalista tieteellistä perustaa. Työryhmän 1 raportti julkaistiin 2. helmikuuta 2007 ja sitä tarkistettiin helmikuussa 2007. Raportista julkaistiin myös lehdistötiedote 2. helmikuuta 2007. Työryhmän 1 raportti julkaistiin kokonaisuudessaan maaliskuussa. Pääraportissa todetaan seuraavaa:

• Ilmastojärjestelmän lämpeneminen on yksiselitteistä.
• Suurin osa 1900-luvun puolivälistä lähtien tapahtuneesta maailmanlaajuisen keskilämpötilan noususta johtuu hyvin todennäköisesti hiilidioksidin, metaanin ja CFC-yhdisteiden kaltaisten kaasujen käytöstä.
• Lämpeneminen ja merenpinnan nousu jatkuvat vuosisatojen ajan, vaikka kasvihuonekaasuja ei enää käytettäisikään; lämpenemisen ja merenpinnan nousun määrä riippuu siitä, kuinka paljon fossiilisia polttoaineita poltetaan seuraavien 100 vuoden aikana (sivut 14 ja 18).
• Todennäköisyys, että ilmaston lämpeneminen ja merenpinnan nousu on luonnollista, on alle 5 prosenttia.
• Maailman lämpötila voi nousta 1,1-6,4 °C (2,0-11,5 °F) 21. vuosisadan aikana (taulukko 3) ja:
• Merenpinta voi nousta 18-59 cm (7,08-23,22 tuumaa) [taulukko 3].
• Sekä aiempi että tuleva hiilidioksidituotanto aiheuttavat ilmaston lämpenemistä ja merenpinnan nousua yli tuhannen vuoden ajan.
• Hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi ilmakehässä ovat lisääntyneet paljon ihmisen toiminnan vuoksi vuodesta 1750 lähtien.

IPCC:n työryhmän 2 (IPCC wg2) raportin tiivistelmä poliittisille päättäjille julkaistiin 6. huhtikuuta 2007. Työryhmän 3 raportin tiivistelmä poliittisille päättäjille julkaistiin 4. toukokuuta 2007.

IPCC:n kolmas arviointiraportti: Ilmastonmuutos 2001

Kolmas arviointiraportti (TAR) sisältää neljä raporttia, joista kolme on työryhmien laatimia:

• Työryhmä 1: Tieteellinen perusta
• Työryhmä 2: Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus
• Työryhmä 3: lieventäminen
• Yhteenvetoraportti

The Scientific Basis -julkaisun poliittisille päättäjille suunnatun yhteenvedon "otsikot" olivat seuraavat:

1. Yhä useammat tutkijat uskovat maailman lämpenemiseen ja muihin ilmastomuutoksiin (maapallon keskilämpötila on noussut 1900-luvulla noin 0,6 °C; lämpötila on noussut viimeisten neljän vuosikymmenen aikana ilmakehän alimmissa kahdeksassa kilometrissä; lumi ja jää ovat vähentyneet).
2. Ihmisen toiminnasta johtuvat kasvihuonekaasujen ja aerosolien päästöt muuttavat edelleen ilmakehää tavalla, jonka odotetaan vaikuttavan ilmastoon.
3. Yhä useammat tutkijat uskovat, että tuleva ilmastonmuutos voidaan ennustaa. Ilmaston ennustaminen on parantunut, mutta ei tarpeeksi
4. On saatu uusia ja vahvempia todisteita siitä, että suurin osa viimeisten 50 vuoden aikana tapahtuneesta lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa.
5. Ihminen muuttaa ilmakehää edelleen 2000-luvulla
6. IPCC:n SRES-skenaarioissa ennustetaan maapallon keskilämpötilan ja merenpinnan tason nousevan.

Ilmastoherkkyys oli arviolta 1,5-4,5 celsiusastetta, ja keskilämpötilan ennustettiin nousevan 1,4-5,8 celsiusastetta vuosien 1990 ja 2100 välillä, ja merenpinnan ennustettiin nousevan 0,1-0,9 metriä. Ennusteiden vaihteluväli perustuu ihmisen hiilidioksidituotannon eri tasoihin. Kullakin ennusteella on erilaisia mahdollisia seurauksia.

Muuttuvat tutkijat raportoivat

MIT:n professori Richard Lindzen, joka työskentelee IPCC:n työryhmässä 1, väittää joidenkin IPCC:n raporttien olevan vääriä. Hän kertoi Yhdysvaltain senaatin kauppa-, tiede- ja liikennevaliokunnalle olevansa tyytymätön työhönsä perustuvaan tiivistelmään toukokuussa 2001. Hän sanoi, että hän kertoi IPCC:lle, että se teki virheitä, ja työryhmä 1:n raportissa sanottiin, että se tarkoitti, että se "teki parannuksia".

Professori Lindzen sanoi:

Tiivistelmä ei vastaa koko asiakirjaa... Työstin esimerkiksi lukua 7, Fysikaaliset prosessit. Tässä luvussa käsiteltiin niiden perusprosessien luonnetta, jotka määräävät ilmaston reaktion, ja löysin lukuisia ongelmia mallien käsittelyssä - myös pilvien ja vesihöyryn käsittelyssä. Luvun yhteenveto oli seuraava: "Ilmastoprosessien ymmärtäminen ja niiden sisällyttäminen ilmastomalleihin on parantunut, mukaan lukien vesihöyryn, merijään dynamiikan ja valtamerten lämmönkuljetuksen ymmärtäminen".

Työryhmän 1 raportissa todetaan:

• Yhdistetyt mallit voivat tuottaa uskottavia simulaatioita sekä nykyisestä vuotuisesta keski-ilmastosta että ilmaston kausivaihtelusta laajalla mantereen mittakaavalla useimpien ilmastonmuutoksen kannalta kiinnostavien muuttujien osalta. Pilvisyys ja kosteus ovat edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä, mutta näiden suureiden simuloinnissa on tapahtunut asteittaisia parannuksia.
• Luottamusta mallien kykyyn ennustaa tulevaa ilmastoa lisää useiden mallien kyky toistaa 1900-luvun pintalämpötilan lämpenemissuuntaus kasvihuonekaasujen ja sulfaattiaerosolien lisääntymisen aiheuttaman säteilypakotteen vaikutuksesta. On kuitenkin käytetty vain idealisoituja skenaarioita, joissa on käytetty vain sulfaattiaerosoleja.

IPCC:n toinen arviointiraportti: Ilmastonmuutos 1995

Ilmastonmuutos 1995, IPCC:n toinen arviointiraportti, valmistui vuonna 1996. Se koostui neljästä osasta:

• Yhteenveto UNFCCC:n 2 artiklan tulkinnan helpottamiseksi.
• Ilmastonmuutoksen tiede (työryhmä 1)
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset, sopeutuminen ja hillitseminen (työryhmä 2).
• Ilmastonmuutoksen taloudelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet (työryhmä 3)

Kukin työryhmä on laatinut oman työryhmänsä, ja kullakin työryhmällä on poliittisille päättäjille tarkoitettu tiivistelmä, joka on luettelo hallitusten tekemistä sopimuksista. Työryhmän 1 raportin tiivistelmässä poliittisille päättäjille sanotaan:

1. Kasvihuonekaasujen määrän kasvu on jatkunut
2. CFC-aerosolit aiheuttavat säteilyä atmosfäärissä.
3. Ilmasto on muuttunut viime vuosisadan aikana (ilman lämpötila on noussut 0,3-0,6 °C 1800-luvun lopun jälkeen; tämä on lähes sama kuin vuoden 1990 raportissa).
4. On olemassa näyttöä siitä, että ihminen muuttaa maapallon ilmastoa (vuoden 1990 raportin jälkeen on tehty paljon lisätyötä, jotta voidaan nähdä ero luonnollisen ilmastonmuutoksen ja ihmisen aiheuttamien muutosten välillä, esimerkiksi aerosolikaasujen vaikutukset).
5. Ilmasto muuttuu edelleen tulevaisuudessa
6. Emme voi olla varmoja siitä, kuinka paljon ihmisen vaikutuksia tapahtuu tulevaisuudessa.

Tutkijoiden sanojen muuttaminen

Kolme ilmastotutkimuksen parissa työskentelevää tiedemiestä katsoo, että IPCC:n raportit eivät anna tarkkaa yhteenvetoa tietämyksen tilasta.

Joulukuun 20. päivänä 1995 uutistoimisto Reuters väitti, että brittiläinen tiedemies Keith Shine, yksi IPCC:n tärkeimmistä kirjoittajista, sanoi poliittisten päättäjien yhteenvedosta puhuessaan: "Me laadimme luonnoksen, ja sitten päättäjät käyvät sen läpi rivi riviltä ja muuttavat sen esitystapaa..... On omituista, että heillä on viimeinen sananvalta siihen, mitä tutkijoiden raporttiin tulee". Keith Shine ei kertonut, mitä eroja muutokset aiheuttavat.

Rockefellerin yliopiston fyysikko Frederick Seitz sanoi, että IPCC:n raportti ei ollut hyvä, ja kirjoitti: "En ole koskaan nähnyt niin huolestuttavaa vertaisarviointiprosessin turmeltumista kuin ne tapahtumat, jotka johtivat tähän IPCC:n raporttiin". Hän vastusti sitä S. Fred Singerin Science and Environmental Policy Project -järjestön Leipzigin julistuksessa.

Professori Seitzin kommentteja vastustivat American Meteorological Societyn ja University Corporation for Atmospheric Research -yliopiston puheenjohtajat, jotka kirjoittivat joidenkin ihmisten pyrkimyksestä saada aikaan vaikutelma, että ihminen ei olisi muuttanut ilmastoa. Erikoisliite.

S. Fred Singer sanoi, että [1]:

1. 8 luku muutettiin;
2. Kolme tärkeää osaa - kirjoittajien, avustajien ja arvioijien näkemykset - olisi pitänyt sisällyttää tiivistelmään, mutta ne on poistettu;

Benjamin D. Santer, vuoden 1995 IPCC:n työryhmän 1 raportin luvun 8 pääkirjoittaja, sanoi [2]:

1. Tarkoituksena oli tuottaa mahdollisimman hyvä ja selkeä tieteellinen raportti, ja se oli hänen täydessä valvonnassaan.
2. Mikään muutos ei ollut poliittisesti motivoitunut.

Talousraportti

Toinen arviointiraportti oli ainoa, jossa oli luku ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista. Raportin tätä osaa pidettiin epäoikeudenmukaisena, koska köyhien maiden elämän arvo oli pienempi.

IPCC:n lisäraportti: 1992

Vuoden 1992 lisäraportti oli vuoden 1990 raportin päivitys, jota pyydettiin ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta varten Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa (Earth Summit).

Se ei tehnyt merkittäviä muutoksia vuoden 1990 kertomukseen. Siinä väitettiin, että ensimmäisen arviointiraportin ennustemenetelmiä oli nyt parannettu, mutta siinä ei otettu huomioon aerosoli- tai otsonimuutoksia.

IPCC:n ensimmäinen arviointiraportti: 1990

IPCC:n ensimmäinen arviointiraportti valmistui vuonna 1990, ja sitä käytettiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) laatimiseen.

Työryhmän 1 raportissa todetaan:

• Olemme varmoja siitä, että on olemassa luonnollinen kasvihuoneilmiö...; ihmiset vahvistavat kasvihuoneilmiötä vapauttamalla näitä kaasuja: hiilidioksidia (_CO2), metaania, CFC-kaasuja ja dityppioksidikaasua. Nämä kaasut sitovat lämpöä maapallolla.
• Laskelmien mukaan: ..._{hiilidioksidi} on aiheuttanut yli puolet voimakkaammasta kasvihuoneilmiöstä; pitkään ilmassa pysyviä kaasuja on käytettävä 60 prosenttia vähemmän, jotta kasvihuoneilmiö ei enää voimistuisi entisestään.
• Ennustamme, että maapallon lämpötila nousee [21.] vuosisadalla 0,3 ^oC vuosikymmenessä (mutta mahdollisesti 0,2-0,5 ^oC vuosikymmenessä); tämä on enemmän lämpenemistä kuin viimeisten 10 000 vuoden aikana; joidenkin muiden tutkimusten mukaan lämpötila nousee 0,2 oC-0,1 ^oC vuosikymmenessä.
• Ennusteet eivät ole tarkkoja, koska emme vielä ymmärrä pilvien, jääpeitteiden, valtamerten ja muiden tärkeiden osien vaikutuksia.
• Uskomme, että maailman lämpötila on noussut 0,3-0,6 ^oC viimeisten 100 vuoden aikana...; Tämä lämpeneminen ei näytä olevan ihmisen aiheuttamaa, mutta on mahdollista, että ihminen on aiheuttanut tämän lämpenemisen. Emme voi olla varmoja siitä, kuinka paljon lämpeneminen on ihmisen aiheuttamaa, vielä vuosikymmeneen tai kauemmin.

IPCC:n rakenne

IPCC:n puheenjohtajana toimii Rajendra K. Pachauri, joka valittiin toukokuussa 2002; sitä ennen IPCC:tä johti Robert Watson. Puheenjohtajaa avustaa valittu puheenjohtajisto, johon kuuluu varapuheenjohtajia, työryhmien yhteispuheenjohtajia ja sihteeristö (ks. jäljempänä).

IPCC:n paneeli koostuu hallitusten ja muiden ryhmien edustajista. Tieteellisiä asiantuntijoita suositaan. IPCC:n ja IPCC:n työryhmien kokouksia pitävät hallitusten jäsenet. Valtioista riippumattomat ja hallitustenväliset järjestöt voivat osallistua kokouksiin tarkkailijoina. IPCC:n työvaliokunnan, työpajojen, asiantuntijoiden ja pääkirjoittajien kokoukset järjestetään vain kutsusta. Vuoden 2003 kokoukseen osallistui 350 hallituksen virkamiestä ja ilmastonmuutosasiantuntijaa. Kokousraportin mukaan kokouksiin osallistui 322 henkilöä, ja noin seitsemän kahdeksasosaa vierailijoista oli hallitusten edustajia.

Pääryhmät

On olemassa useita suuria ryhmiä:

• IPCC-paneeli: Kokoontuu noin kerran vuodessa ja valvoo organisaatiota. Paneeli on IPCC:n yritys.
• Puheenjohtaja: Paneelin valitsema.
• Sihteeristö: Valvoo kaikkea toimintaa. UNEP ja WMO tukevat.
• FBI: Paneelin valitsema. Puheenjohtaja. 30 jäsentä, joihin kuuluvat IPCC:n varapuheenjohtajat, yhteispuheenjohtajat ja työryhmien ja työryhmien varapuheenjohtajat.
• Työryhmät: Kussakin on kaksi yhteispuheenjohtajaa, toinen rikkaammasta ja toinen köyhemmästä maasta, sekä tekninen tukiyksikkö.
• Työryhmä 1: Tutkii ilmastojärjestelmää ja ilmastonmuutosta koskevaa tiedettä.
• Työryhmä 2: Tutkii ihmisen toiminnan vaikutuksia ja vaaroja ilmastonmuutoksen kannalta ja antaa ideoita siitä, miten ihmisen toimintaa voitaisiin muuttaa.
• Työryhmä 3: Tutkii vaihtoehtoja kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi ja muita keinoja ilmastonmuutoksen vähentämiseksi.
• Kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita käsittelevä työryhmä

IPCC saa rahoitusta UNEP:ltä, WMO:lta ja omasta rahastostaan, joka saa rahaa hallituksilta.

Avustajat

IPCC:n neljännen arviointiraportin laatimiseen osallistui kuuden vuoden aikana ihmisiä yli 130 maasta. Heihin kuului yli 2500 tieteellistä asiantuntija-arvioijaa, yli 800 kirjoittajaa ja yli 450 pääkirjoittajaa.

Työryhmän 1 vuoden 2007 raporttiin (mukaan lukien poliittisille päättäjille tarkoitettu tiivistelmä) osallistui 600 kirjoittajaa 40 maasta, yli 620 asiantuntija-arvioijaa, suuri määrä hallitusten arvioijia ja 113 hallituksen edustajia.

Toiminta

IPCC:n toimintaa valvovat WMO:n toimeenpaneva neuvosto ja UNEP:n hallintoneuvosto ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen tukemiseksi.

Huhtikuussa 2006 IPCC julkaisi neljännen arviointiraporttinsa eli AR4:n. Tähän mennessä pidettyjen työpajojen raportit ovat saatavilla IPCC:n verkkosivuilla.

• Työryhmä 1 [3]:
• Raportti valmistui helmikuussa 2007 [4].
• Toukokuuhun 2005 mennessä oli pidetty kolme AR4-kokousta, ja ainoat julkiset tiedot olivat kokouspaikat, kirjoittajaluettelo, yksi kutsu, yksi esityslista ja yksi luettelo esitysten otsikoista.
• Joulukuuhun 2006 mennessä hallitukset tarkastelivat poliittisille päättäjille tarkoitettua tiivistelmää.
• Työryhmä 2 [5]:
• Raportti valmistui vuoden 2007 puolivälissä.
• Toukokuussa 2005 oli pidetty kaksi AR4-kokousta, joista ei ollut annettu julkista tietoa.
• Työryhmän 3 työntekijöiden kanssa oli pidetty yksi kokous, josta julkaistiin raportti.
• Työryhmä 3 [6]:
• Raportin oli määrä valmistua vuoden 2007 puolivälissä.
• Toukokuussa 2005 oli pidetty yksi AR4-kokous, josta ei ollut annettu julkista tietoa.

AR4:n synteesiraportti (SYR) valmistui marraskuussa 2007. AR4:n kokouksia koskevat asiakirjat ovat saatavilla [7], työryhmän 1 raportin luonnokset [8]PDF (11.5 KB) ja alustava kirjoittajaluettelo [9]PDF (108 KB).

IPCC tukee myös muita toimintoja, kuten tiedonjakelukeskusta Tervetuloa IPCC:n tiedonjakelukeskukseen ja kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita käsittelevää IPCC:n ohjelmaa (National Greenhouse Gas Inventories Programme IPCC - Task Force on National Greenhouse Gas Inventories). Tässä yhteydessä arvioidaan kasvihuonekaasuja muun muassa käytettyjen polttoaineiden ja teollisuustuotannon perusteella.

IPCC vastaa myös UNFCCC:n tieteellistä ja teknologista neuvontaa käsittelevän apuelimen (SBSTA) kysymyksiin.

Julkaisut

Kertomusten laatiminen

IPCC:n raportit ovat kokoelma vertaisarvioitua ja julkaistua tiedettä. Jokaisessa IPCC:n raportissa selvitetään parannuksia edelliseen raporttiin verrattuna ja selvitetään myös, missä tarvitaan lisätutkimuksia.

Arvioinnissa on yleensä kolme vaihetta [10]PDF (55.7 KB):

• Asiantuntijan arviointi (6-8 viikkoa)
• Hallituksen/asiantuntijoiden arviointi
• Hallituksen katsaus: Yhteenvedot poliittisille päättäjille, yleiskatsausluvut ja yhteenvetoraportti.

Arviointikommentit ovat julkisia vähintään viiden vuoden ajan.

Raporttien sisällöstä voidaan sopia usealla eri tavalla[11]PDF (55.7 KB):

• hyväksyntä: Rivikohtainen sopimus.
• Työryhmien yhteenvedot poliittisille päättäjille ovat työryhmien hyväksymiä.
• Lautakunta hyväksyy yhteenvetoraportin tiivistelmän poliittisille päättäjille.
• hyväksyminen: jaksokohtainen (eikä rivikohtainen) sopimus.
• Paneeli hyväksyy menetelmäkertomusten yleiskatsausluvut.
• Paneeli hyväksyy IPCC:n synteesiraportin.
• hyväksyntä: Ei rivikohtaista keskustelua. Useimmat ovat samaa mieltä.
• Työryhmät hyväksyvät raporttinsa.
• Lautakunta hyväksyy työryhmien raportit.
• Paneeli hyväksyy työryhmien yhteenvedot poliittisille päättäjille ryhmän hyväksynnän jälkeen.

Paneeli valvoo, mitä IPCC hyväksyy standardien täyttämiseksi. Paneelin hyväksymisprosessia on kritisoitu siitä, että se muuttaa sitä, mitä asiantuntijat kirjoittavat raportteihin.

Kirjoittajat

Jokaisessa luvussa on useita kirjoittajia, jotka vastaavat materiaalin kirjoittamisesta ja muokkaamisesta. Luvussa on yleensä kaksi "koordinoivaa" johtavaa kirjoittajaa, jotka valvovat, mitä sanoja heidän luvussaan käytetään, kymmenestä viiteentoista johtavaa kirjoittajaa ja suurempi määrä avustavia kirjoittajia. Johtavat kirjoittajat kokoavat yhteen muiden kirjoittajien työn ja raportoivat työryhmien puheenjohtajille. Johtavat kirjoittajat kirjoittavat lukujen osia. Osallistuvat kirjoittajat laativat tekstiä, kaavioita ja tietoja.

Kirjoittajat valitaan hallitusten, muiden tärkeiden ryhmien, työryhmien/työryhmien toimistojen ja muiden asiantuntijoiden laatimasta tutkijaluettelosta ([12]PDF (55.7 KB), 4.2.1,2). Koordinoivien pääkirjoittajien ja raportin jakson tai luvun pääkirjoittajien ryhmän odotetaan sisältävän monia erilaisia näkemyksiä ja olevan ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Nobelin rauhanpalkinto 2007

Joulukuussa 2007 IPCC:lle myönnettiin vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinto "ponnisteluista, joilla se on pyrkinyt lisäämään ja levittämään laajempaa tietoa ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja luomaan perustan toimenpiteille, joita tarvitaan tällaisen muutoksen torjumiseksi". Palkinto jaetaan Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren kanssa hänen ilmastonmuutosta koskevasta työstään ja dokumenttielokuvasta An Inconvenient Truth.

IPCC:n kritiikki

Christopher Landsea eroaminen

Tammikuussa 2005 Christopher Landsea irtisanoutui IPCC:n AR4-julkaisun työstä sanomalla, että se oli "sekä ennakko-odotusten motivoima että tieteellisesti epäluotettava", koska Kevin Trenberth (National Center for Atmospheric Research) oli sitä mieltä, että ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut viimeaikaiseen hurrikaanitoimintaan. Landsean kirjeen julkaissut Roger A. Pielke kirjoittaa: "Miten joku voi kieltää, että poliittiset tekijät olivat jatkuvasti läsnä neuvotteluissa, ei ole kiinnittänyt huomiota", mutta sanoo, että "paineista huolimatta trooppisten syklonien osalta he keksivät tavan säilyttää johdonmukaisuuden asiaankuuluvien asiantuntijoiden yhteisössä vallitsevan todellisen mielipiteiden tasapainon kanssa". Hän jatkaa: "Ihmisen vaikutus saattaa siis olla olemassa (ja oletettavasti se on vain joillakin vesistöalueilla havaittuihin nouseviin suuntauksiin eikä toisilla vesistöalueilla havaittuihin laskeviin suuntauksiin, mutta tämä on epäselvää), mutta ihmisen vaikutusta ei ole arvioitu kvantitatiivisesti, mutta asiantuntijat odottavat sen kuitenkin olevan olemassa, kun he käyttävät harkintaansa. Selkokielellä tätä kutsutaan "hypoteesiksi" eikä "johtopäätökseksi". Ja se on oikeudenmukainen esitys asiasta."

"Hockey stick" -kuvaaja

IPCC:n kolmannessa arviointiraportissa esitettiin Mannin, Bradleyn ja Hughesin (MBH98) julkaisusta peräisin oleva kuvaaja, jonka otsikkona oli "vuosituhannen vaihteen pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilojen rekonstruktio" ja jota kutsutaan usein "Hockey Stick Graphiksi". Tämä kuvaaja poikkesi IPCC:n ensimmäisestä arviointiraportista, jossa esitettiin maapallon lämpötila viimeisten 1000 vuoden ajalta ja korkeammat lämpötilat keskiaikaisen lämpökauden aikana. Kuvaajan ajateltiin osoittavan, että lämpötilat olivat hyvin erilaisia vuosien 1000 ja 1900 välillä. Tätä kritisoitiin Stephen McIntyren ja Ross McKitrickin artikkelissa. Vuonna 2006 Nature-lehdessä julkaistussa kirjeessä Bradley, Hughes ja Mann väittivät, että alkuperäisessä artikkelissa oli sanottu, etteivät ne voi olla tarkkoja.

Riskit

Joidenkin kriitikoiden mukaan IPCC:n raporteissa aliarvioidaan vaaroja, vähätellään riskejä ja raportoidaan vain pienimmät riskit.

Helmikuun 1. päivänä 2007, IPCC:n ilmastoraportin julkaisemista edeltävänä iltana, julkaistiin tutkimus, jonka mukaan lämpötila ja merenpinta ovat nousseet vähintään IPCC:n vuonna 2001 raportoimalla nopeudella. Tutkimuksessa verrattiin IPCC:n vuoden 2001 ennusteita lämpötilan ja merenpinnan muutoksista siihen, mitä todellisuudessa tapahtui. Kuuden vuoden aikana todellinen lämpötilan nousu oli lähellä IPCC:n vuoden 2001 ennusteen antaman vaihteluvälin ylärajaa ja todellinen nousu oli enemmän kuin IPCC:n ennustaman vaihteluvälin yläraja.

Esimerkki tieteellisestä tutkimuksesta, joka on osoittanut, että IPCC:n ennusteet ovat liioitelleet riskejä, on tutkimus merenpinnan noususta.

Poliittinen vaikutusvalta IPCC:hen on käynyt ilmi ExxonMobilin Bushin hallinnolle lähettämän muistion julkaisemisesta ja sen vaikutuksista IPCC:n johtoon. Bushin hallinto halusi ExxonMobilin pyynnöstä päästä eroon ilmastotutkija Robert Watsonista, IPCC:n puheenjohtajasta, ja saada hänen tilalleen Pachaurin, jota pidettiin tuolloin teollisuusmyönteisempänä.

IPCC-prosessi

Vuonna 2005 Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneen talousasioita käsittelevä komitea laati raportin ilmastonmuutoksen taloudesta. Siinä kommentoitiin IPCC:n prosessia:

"Olemme huolissamme IPCC:n prosessin objektiivisuudesta, sillä joihinkin sen päästöskenaarioihin ja yhteenvetoasiakirjoihin on ilmeisesti vaikuttanut poliittisia näkökohtia. IPCC:n päästöskenaarioiden, erityisesti suurten päästöjen skenaarioiden, joihinkin näkökohtiin liittyy merkittäviä epäilyjä. Hallituksen olisi painostettava IPCC:tä muuttamaan lähestymistapaansa. Ilmaston lämpenemiseen liittyy joitakin myönteisiä näkökohtia, joita IPCC:n raporteissa on ilmeisesti vähätelty. Hallituksen olisi painostettava IPCC:tä ottamaan ilmastonmuutoksen kustannukset ja hyödyt tasapainoisemmin huomioon. Hallituksen olisi painostettava IPCC:tä laatimaan parempia arvioita ilmaston lämpenemisestä aiheutuvien vahinkojen rahallisista kustannuksista ja vertailemaan ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden kustannuksia ja niistä saatavia hyötyjä selkeästi rahamääräisesti. Koska lämpeneminen jatkuu pitkien aikaviiveiden vuoksi riippumatta siitä, mitä nyt tehdään.

Lämpötilakuvaaja "hockey stick"

Aiheeseen liittyvät sivut

• Ilmaston lämpeneminen