Välikasetti
Välipatruuna on luoti, jota käytetään rynnäkkökivääreissä ja joissakin kevyissä konekivääreissä. Ne eivät ole yhtä suuria kuin täysikokoisten kiväärien luodit, eikä niillä ole yhtä suurta pysäytysvoimaa, läpäisykykyä tai tehokasta kantamaa. Niitä voidaan kuitenkin kantaa enemmän, koska ne ovat pienempiä. Niiden pysäytysvoima, läpäisykyky ja tehollinen kantama ovat silti suuremmat kuin useimmilla pistooliluodeilla. Ne ovat edelleen riittävän voimakkaita ampumaan useimpien luotiliivien läpi, ja ne voivat tappaa täysikasvuisen ihmisen, jos ne kohdistetaan riittävän hyvin. Välipatruunoita ovat esimerkiksi venäläinen 7,62 x 39 mm, 7,62 mm NATO ja saksalainen 7,92 Kurz. Ne on tehty juuri riittävän hyviksi useimpiin tulitaisteluihin, joten niitä käytetään monissa lyhyen ja keskipitkän kantaman aseissa.
Ajatus välivaiheen patruunasta syntyi Saksan armeijan valmistettua StG-44:n. Toisen maailmansodan aikana Saksan armeija oppi, että useimmat tulitaistelut käytiin alle 300 metrin etäisyydellä. Useimpien saksalaissotilaiden käyttämät pulttilukkokiväärit eivät olleet riittävän hyviä lyhyen matkan ampumiseen, koska ne olivat liian hitaita ampumaan, niissä käytetyt luodit olivat liian painavia ja aseet potkivat liian kovaa takaisin, jolloin sotilaat menettivät tarkkuuttaan ampuessaan nopeasti. Konepistoolit eivät olleet riittävän hyviä keskipitkälle ampumaetäisyydelle, koska ne olivat epätarkempia ja tehottomampia pidemmillä etäisyyksillä. Keskipitkällä ampumaetäisyydellä saksalaiset sotilaat tarvitsivat aivan toisenlaisen aseen. He tarvitsivat aseen, joka pystyi ampumaan tarkasti jopa 300 metrin päähän, joka oli riittävän tehokas tappamaan ihmisen tuolta etäisyydeltä ja jonka luoti oli niin pieni, että sotilaat pystyivät kantamaan sitä paljon. Näiden tarpeiden täyttämiseksi valmistetun aseen nimi oli StG-44. Tällaisia luoteja ampuvia kivääreitä kutsutaan rynnäkkökivääreiksi, ja StG-44 oli ensimmäinen niistä.
StG-44 ampui 7,92 x 33 mm:n Kurz-luodilla. Luoti oli samankokoinen kuin 7,92 x 57mm Mauserissa, mutta hylsy oli noin puolet pienempi. Se ei ollut yhtä voimakas tai tarkka pitkällä etäisyydellä, mutta se oli pienempi ja siinä oli vähemmän takaiskua. Tämä teki siitä loistavan keskimatkoilla. Saksalaiset sotilaat käyttivät sitä sodan loppuvaiheessa, lähinnä itärintamalla. Valitettavasti saksalaisten kannalta StG-44:tä käytettiin liian myöhään sodan loppuvaiheessa, jotta se olisi auttanut heitä voittamaan sodan.
Kun neuvostosotilaat löysivät StG-44:n, hekin saivat idean tehdä kivääreitä, jotka ampuivat välipatruunoita. He tekivät 7,62 x 39mm:n pohjalta suuremman 7,62 x 54mmR:n. Neuvostoliiton valmistamia 7,62 x 39mm:llä ampuvia aseita ovat muun muassa AK-47, SKS ja RPK.
Vietnamin sodan alkuvaiheessa amerikkalaiset sotilaat olivat sitä mieltä, että 7,62 mm:n Nato-luodit olivat liian raskaita kannettaviksi. Tämän ongelman korjaamiseksi aseiden suunnittelijat kehittivät täysin uuden luodin, 5,56 mm:n NATO-luodin. Se oli hyvin pieni luoti, mutta sillä oli erittäin suuri tehollinen kantama, koska sillä oli erittäin suuri suuaukon nopeus. Tätä kutsutaan SCHV-luodiksi (Small Caliber High Velocity). Se ei ollut yhtä voimakas kuin 7,62 mm:n NATO-luoti, mutta suunnittelijat uskoivat, että sotilaiden haavoittaminen tappamisen sijaan olisi tehokkaampaa. Tämä johtui siitä, että sotilastoverit joutuisivat vaarantamaan henkensä pelastaakseen haavoittuneita sotilaita. Siitä huolimatta hyvin kohdistettu laukaus voi silti tappaa ihmisen helposti. Lisäksi sotilaat pystyivät kantamaan mukanaan kaksi kertaa enemmän 5,56 mm:n Nato-luoteja. Useimmat keskimatkan Nato-aseet ampuvat nykyään 5,56 mm:n Natoa, kuten M16, M4, SAW M249, FAMAS, SteyrAUG ja G36.
Neuvostoliitto huomasi 5,56 mm:n NATO-kiväärin tehokkuuden, joten se palkkasi AK-47:n luoneen Mihail Kalshnikovin valmistamaan SCHV-rynnäkkökiväärin neuvostoliittolaisille. Hän teki AK-74:n, joka perustui AK-47:ään, mutta sillä ammuttiin pienempää luotia, 5,45 x 39 mm:n luotia.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä ovat välikasetit?
V: Välipatruunat ovat luoteja, joita käytetään rynnäkkökivääreissä ja joissakin kevyissä konekivääreissä. Ne eivät ole yhtä suuria kuin täysikokoiset kiväärinluodit, mutta niillä on silti enemmän pysäytysvoimaa, läpäisykykyä ja tehokasta kantamaa kuin useimmilla pistooliluodeilla.
K: Mikä on StG-44?
V: StG-44 oli Saksan armeijan toisen maailmansodan aikana valmistama ase, jolla ammuttiin 7,92 x 33 mm:n Kurz-luodiksi kutsuttua välipatruunaa. Se suunniteltiin juuri riittävän hyväksi useimpiin tulitaisteluihin, ja sillä oli riittävästi pysäytysvoimaa, läpäisykykyä ja tehokasta kantamaa ampua useimpien luotiliivien läpi ja tappaa täysikasvuinen ihminen, jos se tähdätään riittävän hyvin.
K: Millaisissa aseissa käytetään välipatruunoita?
V: Välipatruunoita käytetään monissa lyhyen ja keskipitkän kantaman aseissa, kuten rynnäkkökivääreissä ja joissakin kevyissä konekivääreissä. Esimerkkejä ovat venäläinen 7,62 x 39 mm, 7,62 mm NATO ja saksalainen 7,92 Kurz.
Kysymys: Miten ajatus välipatruunasta syntyi?
V: Idea välipatruunasta syntyi, kun Saksan armeija valmisti StG-44:tä toisen maailmansodan aikana, kun se sai tietää, että useimmat tulitaistelut käytiin alle 300 metrin etäisyydellä. Pulttilukkokiväärit olivat liian hitaita ampumaan lyhyillä etäisyyksillä, kun taas konepistoolit olivat epätarkempia ja tehottomampia pidemmillä etäisyyksillä, joten tarvittiin kokonaan toisenlainen ase, joka voisi ampua tarkasti 300 metrin etäisyydelle asti ja jolla olisi tarpeeksi pysäytysvoimaa tappaakseen ihmisen tuolla etäisyydellä, mutta jonka luodin koko olisi niin pieni, että sotilaat voisivat kantaa niitä useita - tämä tuli tunnetuksi välipatruunana tai rynnäkkökiväärinä, ja sen ensimmäisenä esimerkkinä oli StG-44, joka ampui omaa 7. kilometrin patruunaa. 92 x 33mm Kurz-luodin, joka oli puolet tavanomaisen kiväärin luodin koosta, mutta silti riittävän voimakas läpäisemään useimmat luotiliivit oikein suunnattuna....
K: Mikä on SCHV?
V: SCHV on lyhenne sanoista Small Caliber High Velocity (pieni kaliiperi, suuri nopeus), joka tarkoittaa hyvin pientä luotityyppiä, jolla on kuitenkin suuri suuaukon nopeus, mikä antaa sille suurehkon tehollisen kantaman koostaan huolimatta - tämäntyyppiset ammukset kehitettiin amerikkalaisten sotilaiden toimesta Vietnamin aikana, koska he uskoivat, että sotilaiden haavoittaminen olisi tehokkaampaa kuin heidän tappamisensa, koska muiden sotilaiden olisi vaarannettava henkensä haavoittuneiden pelastamiseksi.
K: Kuka loi AK74:n?
V: AK74:n loi Mihail Kalshnikov, joka loi myös AK47:n, mutta siinä ammuttiin sen sijaan 545x39 mm:n ammuksia - Neuvostoliitto palkkasi hänet nähtyään amerikkalaisten joukkojen Vietnamissa käyttämien 556 mm:n Nato-ammusten tehokkuuden.
