Internet Explorer määritelmä ja historia Microsoftin verkkoselaimesta

Thomas Reardon aloitti Internet Explorer -projektin kesällä 1994 käyttäen Spyglass, Inc:n lähdekoodia. Mosaicista, varhaisesta kaupallisesta verkkoselaimesta, jolla oli muodolliset siteet NCSA:n uraauurtavaan Mosaic-selaimeen. Vuoden 1994 lopulla Microsoft lisensoi Spyglass Mosaicin neljännesvuosimaksua vastaan sekä prosenttiosuutta Microsoftin muiden kuin Windows-ohjelmistojen tuotoista. Vaikka Spyglass Mosaicin nimi muistutti NCSA Mosaicia, se oli käyttänyt NCSA Mosaicin lähdekoodia vain vähän.

Internet Explorer 1

Internet Explorer 1 debytoi 16. elokuuta 1995. Se oli uudistettu versio Spyglass Mosaicista, jonka Microsoft oli lisensoinut Spyglass Inc:ltä, kuten monet muutkin selainten kehittämisen aloittaneet yritykset. Se tuli Microsoft Plus! for Windows 95:n ja Windows 95:n OEM-version mukana. Se asennettiin osana Plus!:n Internet Jumpstart Kit -pakettia. Internet Explorerin kehitystyön alkuvaiheessa Internet Explorer -tiimissä oli noin kuusi henkilöä. Internet Explorer 1.5 julkaistiin useita kuukausia myöhemmin Windows NT:lle, ja siihen lisättiin tuki taulukoiden perusrenderöinnille. Koska se kuitenkin sisällytettiin ilmaiseksi käyttöjärjestelmään, heidän ei tarvinnut maksaa rojalteja Spyglass Inc:lle, mikä johti oikeusjuttuun ja monen miljoonan dollarin korvaukseen.

Internet Explorer 2

Internet Explorer 2 julkaistiin Windows 95:lle, Windows NT 3.5:lle ja NT 4.0:lle 24. elokuuta 1996 (marraskuussa 1995 julkaistun 2.0-beta-version jälkeen). Se sisälsi tuen SSL:lle, evästeille, VRML:lle, RSA:lle ja Internet-uutisryhmille. Versio 2 oli myös ensimmäinen julkaisu Windows 3.1:lle ja Macintosh System 7.0.1:lle (PPC tai 68k), vaikka Mac-versio julkaistiin vasta tammikuussa 1996 PPC:lle ja huhtikuussa 68k:lle. Mac-versio 2.1 julkaistiin elokuussa 1996, vaikka siihen mennessä Windows oli jo saanut 3.0-version. Versio 2 sisältyi Windows 95 OSR 1:een ja Microsoftin Internet Starter Kit for Windows 95:een vuoden 1996 alussa. Se julkaistiin kahdellatoista kielellä, mukaan lukien englanti, mutta huhtikuuhun 1996 mennessä kieliä oli 24, 20 ja 9 Win 95:lle, Win 3.1:lle ja Macille. 2.0i-versio tuki kahden tavun merkistöjä.

Internet Explorer 3

Internet Explorer 3 julkaistiin 13. elokuuta 1996, ja siitä tuli paljon suositumpi kuin edeltäjistään. Internet Explorer 3 oli ensimmäinen suuri selain, jossa oli CSS-tuki, vaikka tuki olikin vain osittainen. Se toi myös tuen ActiveX-ohjaimille, Java-sovelluksille, inline-multimedialle ja PICS-järjestelmälle sisällön metatietoja varten. Versio 3:n mukana toimitettiin myös Internet Mail and News, NetMeeting ja Windowsin osoitekirjan varhainen versio, ja se sisältyi Windows 95 OSR 2:een. Versio 3 osoittautui Internet Explorerin ensimmäiseksi suositummaksi versioksi, mikä toi mukanaan lisääntynyttä valvontaa. Sen julkaisua seuranneina kuukausina tutkijat ja hakkerit löysivät useita tietoturva- ja yksityisyydensuojaa koskevia haavoittuvuuksia. Tämä Internet Explorerin versio oli ensimmäinen, jossa oli sininen e-logo. Internet Explorerin tiimiin kuului noin 100 henkilöä kolmen kuukauden kehitystyön aikana. Ensimmäinen merkittävä IE:n tietoturva-aukko, Princeton Word Macro Virus Loophole, löydettiin 22. elokuuta 1996 IE3:sta. Yhteensopivuus taaksepäin hoidettiin siten, että IE3:een päivittäneet käyttäjät saattoivat edelleen käyttää edellistä IE:tä, koska asennus muutti edellisen version erilliseen hakemistoon.

Internet Explorer 4

Syyskuussa 1997 julkaistu Internet Explorer 4 syvensi verkkoselaimen ja sen taustalla olevan käyttöjärjestelmän välistä integraatiota. Asennettaessa versio 4 Windows 95- tai Windows NT 4 -koneeseen ja valittaessa Windows Desktop Update (Windows-työpöydän päivitys) myös perinteinen Windows Explorer korvattiin versiolla, joka muistutti enemmän web-selainkäyttöliittymää, ja Windows-työpöydän käyttö Active Desktopin kautta. Integrointiin Windowsin kanssa kohdistui kuitenkin lukuisia kritiikkejä (ks. United States v. Microsoft). Tämä vaihtoehto ei ollut enää saatavilla Internet Explorerin myöhempien versioiden asennusohjelmissa, mutta sitä ei poistettu järjestelmästä, jos se oli jo asennettu. Internet Explorer 4:ssä otettiin käyttöön ryhmäkäytäntöjen tuki, jonka avulla yritykset pystyivät määrittämään ja lukitsemaan monia selaimen kokoonpanon näkökohtia, sekä tuki offline-selaukselle. Internet Mail ja News korvattiin Outlook Expressillä, ja mukana oli myös Microsoft Chat ja parannettu NetMeeting. Tämä versio sisältyi myös Windows 98:aan. Lisättiin uusia ominaisuuksia, joiden avulla voit tallentaa ja hakea viestejä kommenttilomakkeisiin, joita ei vielä nykyäänkään käytetä. Internet Explorer 4.5 tarjosi uusia ominaisuuksia, kuten helpomman 128-bittisen salauksen. Se tarjosi myös huomattavan vakausparannuksen aiempiin versioihin verrattuna, erityisesti 68k:n versioon, joka oli erityisen altis jäätymiselle.

Internet Explorer 5

Internet Explorer 5 julkaistiin 18. maaliskuuta 1999, ja se sisältyi myöhemmin Windows 98 Second Editionin ja Office 2000:n mukana. Internet Explorer 5:n luominen oli toinen merkittävä julkaisu, joka tuki kaksisuuntaista tekstiä, ruby-merkkejä, XML:ää, XSLT:tä ja mahdollisuutta tallentaa verkkosivuja MHTML-muodossa. IE5:n mukana toimitettiin Outlook Express 5. Internet Explorer 5.0:n julkaisun yhteydessä Microsoft julkaisi myös ensimmäisen version XMLHttpRequestista, joka synnytti Ajaxin (vaikka termi "Ajax" keksittiin vasta vuosia myöhemmin). Se oli viimeinen 16-bittinen versio. Joulukuussa 1999 julkaistiin Internet Explorer 5.01, joka oli virheiden korjausversio. Windows 2000 sisältää tämän version. Internet Explorer 5.5 seurasi heinäkuussa 2000, ja siinä parannettiin tulostuksen esikatseluominaisuuksia, CSS- ja HTML-standardien tukea sekä kehittäjärajapintoja. Tämä versio oli mukana Windows Me:n mukana. Versio 5 oli kuitenkin viimeinen versio Macille ja UNIXille. Versio 5.5 oli viimeinen, jossa oli yhteensopivuustila, jonka ansiosta Internet Explorer 4:ää voitiin käyttää rinnakkain 5.x:n kanssa. IE-tiimiin kuului vuoteen 1999 mennessä yli 1 000 henkilöä, ja sen rahoitus oli noin 100 miljoonaa dollaria vuodessa.

Internet Explorer 6

Internet Explorer 6 julkaistiin 27. elokuuta 2001, muutama kuukausi ennen Windows XP:tä. Tämä versio sisälsi DHTML-parannuksia, sisällöltään rajoitettuja rivikehyksiä ja osittaisen tuen CSS-tasolle 1, DOM-tasolle 1 ja SMIL 2.0:lle. Myös MSXML-moottori päivitettiin versioon 3.0. Muita uusia ominaisuuksia olivat Internet Explorer Administration Kitin (IEAK) uusi versio, Media bar, Windows Messenger -integraatio, vikojen kerääminen, automaattinen kuvien koon muuttaminen, P3P ja uusi ulkoasu, joka oli Windows XP:n Luna-visuaalisen tyylin mukainen, kun sitä käytettiin Windows XP:ssä. Internet Explorer 6.0 SP1 tarjosi useita tietoturvaparannuksia, ja se julkaistiin samaan aikaan Windows XP SP1 -korjauksen kanssa. Vuonna 2002 Gopher-protokolla poistettiin käytöstä ja sen tuki lopetettiin Internet Explorer 7:stä. Internet Explorer 6.0 SV1 julkaistiin 6. elokuuta 2004 Windows XP SP2:lle, ja se tarjosi useita tietoturvaparannuksia ja uusia väripainikkeita käyttöliittymään. IE6 päivitti alkuperäisen "blue e" -logon vaaleamman siniseksi ja 3D-ilmeisemmäksi. Microsoft pitää IE6:ta nykyään vanhentuneena tuotteena ja suosittelee käyttäjille IE8:n päivittämistä. Monet yritysten IT-käyttäjät eivät ole tästä huolimatta päivittäneet.

Internet Explorer 7

Internet Explorer 7 julkaistiin 18. lokakuuta 2006. Se sisältää virheenkorjauksia, parannuksia verkkostandardien tukeen, välilehtien esikatselun ja hallinnan sisältävän välilehtien selauksen, usean moottorin hakukentän, verkkosyötteiden lukijan, IDN-tuen (Internationalized Domain Name), laajennetun validointivarmenteen tuen ja phishing-suodattimen. IE7:n myötä Internet Explorer on irrotettu Windows Shellistä - aiemmista versioista poiketen Internet Explorer ActiveX -ohjainta ei isännöidä Windows Explorer -prosessissa, vaan se toimii erillisessä Internet Explorer -prosessissa. Se sisältyy Windows Vista- ja Windows Server 2008 -käyttöjärjestelmiin, ja se on saatavilla Windows XP Service Pack 2:een ja uudempiin versioihin sekä Windows Server 2003 Service Pack 1:een ja uudempiin versioihin. Internet Explorer 7:n alkuperäisessä versiossa tietokoneen oli läpäistävä Windows Genuine Advantage -validointitarkistus ennen asennusta, mutta 5. lokakuuta 2007 Microsoft poisti tämän vaatimuksen. Eräiden tilastojen mukaan Internet Explorer 7:n markkinaosuus ylitti Internet Explorer 6:n markkinaosuuden vuoden 2008 puoliväliin mennessä useilla alueilla. Toisin kuin muita Internet Explorerin versioita, tätä Internet Explorerin versiota tuetaan 10. lokakuuta 2023 asti, mikä merkitsee Internet Explorerin lopullista päättymistä 28 vuoden, 1 kuukauden ja 14 päivän jälkeen.

Internet Explorer 8

Internet Explorer 8 julkaistiin 19. maaliskuuta 2009. Sitä oli kehitetty viimeistään elokuusta 2007 lähtien. Ensimmäinen julkinen beta-versio (Beta 1) julkaistiin suurelle yleisölle 5. maaliskuuta 2008. Toinen julkinen beta-versio (Beta 2) julkaistiin 27. elokuuta 2008. Sitä tukevat Windows XP SP2 ja SP3, Windows Server 2003 SP2, Windows Vista, Windows 7 ja Windows Server 2008 sekä 32- että 64-bittisillä arkkitehtuurilla. Internet Explorer 8 (IE8) RC1 julkaistiin 26. tammikuuta 2009. Internet Explorer 8 "Final" julkaistiin 19. maaliskuuta 2009. Turvallisuus, helppokäyttöisyys ja parannukset RSS-, CSS- ja Ajax-tukeen ovat Microsoftin prioriteetteja IE8:ssa. Se noudattaa paljon tiukemmin verkkostandardeja, mukaan lukien Cascading Style Sheets 2.1 -standardien täydellinen noudattaminen julkaisuversiossa. Kaikkien näiden muutosten ansiosta Internet Explorer 8 läpäisee Acid2-testin. Yhteensopivuusongelmien välttämiseksi IE8 sisältää kuitenkin myös IE7:n renderöintikäyttäytymisen. Sivustot, jotka odottavat IE7:n omituisuuksia, voivat poistaa IE8:n rikkovat muutokset käytöstä sisällyttämällä HTML-dokumentin HEAD-osioon meta-elementin. IE8 sisältää myös lukuisia parannuksia JavaScript-tukeen sekä suorituskyvyn parannuksia, vaikka se ei edelleenkään läpäise Acid3-testiä: versio 8.0 sai 20/100 pistettä. Se sisältää tuen kiihdyttimille - joiden avulla voidaan kutsua tuettuja verkkosovelluksia ilman, että niihin tarvitsee erikseen siirtyä - ja WebSlicesille - jonka avulla sivun osia voidaan tilata ja seurata uudelleen suunnitellusta suosikkipalkista. Muita ominaisuuksia ovat InPrivate-yksityisyydensuojausominaisuudet ja SmartScreen-kalastelusuodatin.

Internet Explorer 9

Internet Explorer 9 julkaistiin 14. maaliskuuta 2011. Siinä on täydellinen tai lähes täydellinen tuki kaikille CSS 3 -valitsimille, CSS 3 -ominaisuus border-radius, nopeampi JavaScript, upotetut ICC v2- tai v4-väriprofiilit ja laitteiston nopeuttama renderöinti Direct2D- ja DirectWrite-ominaisuuksilla. Microsoft on vahvistanut, että myös Web Open Font Format (WOFF) -formaattia tuetaan. WOFF on "vahva suosikki" W3C:n Web Fonts Working Groupin standardisoinnissa. IE9:n on tarkoitus korjata monia Internet Explorerin ongelmia, mukaan lukien CSS3-standardin border-radius -ominaisuuden tuki, mikä tarkoittaa, että IE9:ää käyttävät ihmiset voivat nähdä pyöristetyt kulmat samalla tavalla kuin Firefoxia käyttävät ihmiset.

Microsoft on edelleen vähätellyt Acid3-testin läpäisyn merkitystä, mutta spekulaatiot siitä, että IE9 tukisi SVG W3C:n suositusta, syttyivät, kun Microsoft ilmoitti liittyneensä SVG-työryhmään. MIX 10 -tapahtumassa julkaistiin ensimmäinen IE9 Platform Preview, joka sisälsi tuen CSS3:lle ja SVG:lle, uuden JScript-moottorin nimeltä Chakra ja Acid3-testin pistemäärän 55/100, kun se oli IE8:n kohdalla 20/100. Toukokuun 5. päivänä 2010 julkaistiin toinen IE9 Platform Preview, jonka Acid3-testin tulos oli 68/100 ja jonka suorituskyky WebKit SunSpider JavaScript -vertailussa oli nopeampi kuin ensimmäisen IE9 Platform Preview -version. Kesäkuun 23. päivänä 2010 julkaistiin kolmas IE9 Platform Preview, joka sai 83/100 pistettä Acid3-testissä ja jossa otettiin käyttöön tuki <audio>-, <video>- ja <canvas>-elementeille sekä WOFF-formaatille. Elokuun 4. päivänä 2010 julkaistiin neljäs IE9 Platform Preview, jonka Acid3-testin pistemäärä on 95/100 ja joka on nopeampi JScript-moottori kuin kolmas IE9 Platform Preview. IE9:n lopullisen version odotetaan ilmestyvän vuonna 2011. Lisäksi luvattiin tuki HTML5-video- ja äänitunnisteille. Jotkin alan asiantuntijat ennustavat, että Microsoft julkaisee IE9:n suurena out-of-band-versiona, joka ei ole sidottu mihinkään tiettyyn Windows-versioon. Internet Explorer 9 Test Drive -sivun mukaan,

"Internet Explorer 9 Test Drive". microsoft.com. Arkistoitu alkuperäisestä 26. syyskuuta 2010. IE9:n järjestelmävaatimukset ovat Windows Vista SP2 (Platform Upgrade ja IE8) tai Windows 7. Microsoft ilmoitti 12. elokuuta 2010, että IE9 Public Beta julkaistaisiin 15. syyskuuta 2010 San Franciscossa järjestettävässä tilaisuudessa, joka liittyi ajatukseen "webin kauneudesta". Lisäksi vahvistettiin, että selain toimisi vain Windows Vistan ja Windows 7:n kanssa. Microsoft julkaisi IE9 Public Betan 15. syyskuuta 2010.

Internet Explorer 10

Internet Explorer 10 ei toimi Windows Vistassa, vaan ainoastaan Windows 7:ssä ja Windows-käyttöjärjestelmän tulevissa versioissa.

Internet Explorer 10 julkaistiin yhdessä Windows 8:n kanssa vuonna 2012. Windows 7:n käyttäjät voivat ladata tämän version helmikuusta 2013 alkaen.

Internet Explorer 11

Internet Explorer 11 julkaistiin lokakuussa 2013. Se on Internet Explorerin viimeinen versio. Internet Explorerin seuraavan version, Internet Explorer 12:n, julkaisemisen sijasta Microsoft julkaisi uuden verkkoselaimen, Microsoft Edgen, 29. huhtikuuta 2015. Windows 10:stä, Windows Server 2016:sta ja Windows Server 2019:stä alkaen Internet Explorer 11 on käytettävissä, mutta sitä ei ole asennettu oletusarvoisesti, sillä näihin käyttöjärjestelmiin sisäänrakennettu verkkoselain on Microsoft Edge. Internet Explorer 11 on kuitenkin sisäänrakennettu Windows 10 IoT Enterprise LTSC/LTSB:hen, joka on sarja Windows 10 -versioita, jotka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja viimeisin Windows 10 LTSC -versio julkaistiin vuonna 2021. Kesäkuun 15. päivänä 2022 Internet Explorer poistettiin Windows 10:n, Windows Server 2016:n ja Windows Server 2019:n sisältyvistä versioista, mutta ainoat Windows 10:n versiot, jotka saavat edelleen Internet Explorer 11:n, ovat Windows 10 IoT Enterprise LTSC (ensimmäinen nimi Windows 10 IoT Enterprise LTSB). Windows 11:n ja Windows Server 2022:n julkaisun myötä Internet Explorer 11 ei ole enää yhteensopiva näiden käyttöjärjestelmien kanssa.

Internet Explorer on suunniteltu monenlaisten verkkosivujen katseluun ja tiettyjen käyttöjärjestelmän ominaisuuksien, kuten Microsoft Update -ohjelman, tarjoamiseen. Selainsotien kukoistuskaudella Internet Explorer syrjäytti Netscapen vasta, kun se ehti teknisesti tukemaan tuon ajan edistyksellisiä ominaisuuksia.

Standardien tuki

Internet Explorer, jossa käytetään Trident-asettelumoottoria:

• tukee HTML 4.01:tä, CSS Level 1:tä, XML 1.0:aa ja DOM Level 1:tä pienin puuttein.
• tukee täysin XSLT 1.0:aa sekä Microsoftin vanhentunutta XSLT-murretta, jota kutsutaan usein WD-xsl:ksi ja joka perustui löyhästi joulukuussa 1998 julkaistuun W3C:n XSL:n luonnokseen. XSLT 2.0:n tuki on tulevaisuudessa: Microsoftin puoliviralliset bloggaajat ovat ilmoittaneet, että kehitys on käynnissä, mutta päivämääriä ei ole ilmoitettu.
• tukee osittain CSS Level 2:ta ja DOM Level 2:ta, mutta sen toteutuksessa on suuria puutteita ja vaatimustenmukaisuusongelmia. Internet Explorer 8 -versiossa on lisätty lähes täydellinen CSS 2.1 -yhteensopivuus.
• ei tue XHTML:ää, mutta se voi tosin esittää XHTML-dokumentteja, jotka on laadittu HTML-yhteensopivuusperiaatteiden mukaisesti ja jotka on toimitettu text/html MIME-tyypillä.
• ei tue SVG:tä missään versiossa.

Internet Explorer käyttää DOCTYPE-haistelua valitakseen standarditilan ja "omituisuustilan" välillä, jossa se tarkoituksellisesti jäljittelee vanhojen MSIE-versioiden epästandardinmukaista käyttäytymistä HTML- ja CSS-merkintöjen esittämisessä näytöllä (Internet Explorer käyttää aina standarditilaa tulostamiseen). Se tarjoaa myös oman ECMAScript-murteensa nimeltä JScript.

W3C on kritisoinut Internet Exploreria sen rajallisesta tuesta W3C:n edistämälle SVG:lle.

Ei-standardit laajennukset

Internet Explorer on ottanut käyttöön joukon omia laajennuksia moniin standardeihin, kuten HTML:ään, CSS:ään ja DOM:ään. Tämä on johtanut siihen, että monet verkkosivut näyttävät rikkinäisiltä standardien mukaisissa selaimissa, ja on aiheuttanut tarpeen käyttää "omituisuustilaa", jotta Internet Explorerille tarkoitetut virheelliset elementit voidaan esittää näissä muissa selaimissa.

Internet Explorer on ottanut käyttöön useita JScript-laajennuksia, jotka muut selaimet ovat ottaneet käyttöön. Näitä ovat muun muassa innerHTML-ominaisuus, joka palauttaa elementin sisällä olevan HTML-merkkijonon, XMLHttpRequest-olio, joka mahdollistaa HTTP-pyynnön lähettämisen ja HTTP-vastauksen vastaanottamisen, sekä contentDocument-olion designMode-attribuutti, joka mahdollistaa HTML-dokumenttien rikkaan tekstin muokkaamisen. Jotkin näistä toiminnoista olivat mahdollisia vasta W3C:n DOM-menetelmien käyttöönoton jälkeen. Sen Ruby-merkkilaajennus HTML:ään on hyväksytty moduulina myös W3C XHTML 1.1:ssä, vaikka sitä ei löydy kaikista W3C HTML:n versioista.

Microsoft toimitti useita muita IE:n ominaisuuksia W3C:n standardisoitavaksi. Näihin kuuluvat CSS-ominaisuus "behavior", joka yhdistää HTML-elementit JScript-käyttäytymiseen (tunnetaan nimellä HTML Components, HTC), HTML+TIME-profiili, joka lisää ajoituksen ja median synkronoinnin tuen HTML-dokumentteihin (samanlainen kuin W3C:n XHTML+SMIL), ja VML-vektorigrafiikkatiedostoformaatti. Kaikki hylättiin kuitenkin ainakin alkuperäisessä muodossaan. VML yhdistettiin kuitenkin myöhemmin PGML:ään (jota Adobe ja Sun ehdottivat), ja tuloksena syntyi W3C:n hyväksymä SVG-muoto, joka on tällä hetkellä yksi harvoista vektorikuvamuodoista, joita verkossa käytetään ja jota IE ei nyt käytännössä ainoana tukenut.

Muita ei-standardeja käyttäytymismalleja ovat: tuki pystysuoralle tekstille, mutta W3C CSS3:n ehdokas-suosituksesta poikkeavalla syntaksilla; tuki erilaisille kuvatehosteille ja sivusiirtymille, joita ei löydy W3C CSS:stä; tuki salaista skriptikoodia varten, erityisesti JScript.Encode(). Tuki EOT-fonttien upottamiselle verkkosivuille.

Favicon

Internet Explorerin käyttöön ottamaa favicon-kuvaketta (lyhenne sanoista "suosikkikuvake") tuetaan ja laajennetaan nyt myös muissa selaimissa. Sen avulla verkkosivut voivat määrittää 16 x 16 pikselin kokoisen kuvan käytettäväksi kirjanmerkeissä. IE:ssä tuki tarjosi ja tarjoaa edelleen tukea vain Windowsin alkuperäiselle ICO-formaatille; muissa selaimissa se on nyt laajennettu koskemaan myös muita kuvatyyppejä, kuten PNG- ja GIF-kuvia.

Käytettävyys ja saavutettavuus

Internet Explorer käyttää Windowsissa olevaa saavutettavuuspuitteistoa. Internet Explorer on myös FTP-käyttöliittymä, jonka toiminnot ovat samanlaisia kuin Windows Explorerissa. Ponnahdusikkunoiden esto ja välilehtiselailu lisättiin Internet Explorer 6:een ja Internet Explorer 7:ään. Välilehtiselailu voidaan lisätä myös vanhempiin versioihin asentamalla MSN Search Toolbar tai Yahoo Toolbar.

Välimuisti

Internet Explorer tallentaa käydyn sisällön välimuistiin Temporary Internet Files -kansioon, jotta aiemmin vieraillut sivut ovat nopeammin käytettävissä (tai offline-tilassa). Sisältö indeksoidaan tietokantatiedostoon, joka tunnetaan nimellä Index.dat. On olemassa useita Index.dat-tiedostoja, jotka indeksoivat eri sisältöjä - vierailtua sisältöä, verkkosyötteitä, vierailtuja URL-osoitteita, evästeitä jne.

Ennen IE7:ää välimuistin tyhjentäminen tyhjensi indeksin, mutta itse tiedostoja ei poistettu luotettavasti, mikä saattoi aiheuttaa turvallisuus- ja yksityisyysriskin. IE7:ssä ja uudemmissa IE7:ssä välimuistin tyhjentämisen yhteydessä välimuistitiedostot poistetaan luotettavammin ja index.dat-tiedosto korvataan nollatavuilla.

Ryhmäkäytäntö

Internet Explorer on täysin konfiguroitavissa ryhmäkäytännön avulla. Windows Server -toimialueen järjestelmänvalvojat voivat soveltaa ja ottaa käyttöön erilaisia asetuksia, jotka vaikuttavat käyttöliittymään (kuten valikkokohteiden ja yksittäisten määritysvaihtoehtojen poistaminen käytöstä) sekä taustalla oleviin tietoturvaominaisuuksiin, kuten tiedostojen lataamiseen, vyöhykkeiden määritykseen, sivustokohtaisiin asetuksiin, ActiveX-ohjainten käyttäytymiseen ja muihin. Käytäntöasetukset voidaan määrittää käyttäjäkohtaisesti ja konekohtaisesti. Internet Explorer tukee myös integroitua Windows-todennusta.

Internet Explorer käyttää komponenttiarkkitehtuuria, joka perustuu COM-teknologiaan (Component Object Model). Se koostuu useista pääkomponenteista, joista kukin on erillisessä Dynamic-link-kirjastossa (DLL), ja se tarjoaa joukon COM-ohjelmointiliittymiä, joita Internet Explorerin pääohjelma iexplore.exe isännöi:

• WinInet.dll on HTTP-, HTTPS- ja FTP-protokollan käsittelijä. Se käsittelee kaiken verkkoviestinnän näiden protokollien kautta.
• URLMon.dll vastaa MIME-tyypin käsittelystä ja verkkosisällön lataamisesta ja tarjoaa säikeenkestävän kääreen WinInet.dll:n ja muiden protokollatoteutusten ympärille.
• MSHTML.dll:ssä on Internet Explorer 4:ssä käyttöön otettu Trident-renderöintimoottori, joka vastaa sivujen näyttämisestä näytöllä ja verkkosivujen dokumenttiobjektimallin käsittelystä. MSHTML.dll jäsentää HTML/CSS-tiedoston ja luo siitä sisäisen DOM-puuesityksen. Se tarjoaa myös joukon API-rajapintoja DOM-puun tarkastelua ja muuttamista varten. DOM-puu käsitellään edelleen ulkoasumoottorilla, joka sitten renderöi sisäisen esityksen näytölle.
• IEFrame.dll sisältää IE:n käyttöliittymän ja ikkunan Internet Explorer 7:ssä ja sitä uudemmissa versioissa.
• ShDocVw.dll tarjoaa selaimelle navigointi-, paikallisen välimuistitallennuksen ja historiatoiminnot.
• BrowseUI.dll vastaa selaimen käyttöliittymästä, mukaan lukien selaimen kromi, jossa on kaikki valikot ja työkalurivit.

Internet Explorerissa ei ole natiiveja skriptaustoimintoja. Pikemminkin MSHTML.dll paljastaa API:n, jonka avulla ohjelmoija voi kehittää skriptiympäristön, joka voidaan liittää DOM-puuhun ja käyttää sitä. Internet Explorer 8 sisältää sidokset Active Scripting -moottorille, joka on osa Microsoft Windowsia ja joka mahdollistaa minkä tahansa Active Scripting -moduulina toteutetun kielen käyttämisen asiakaspuolen skriptaukseen. Oletusarvoisesti vain JScript- ja VBScript-moduulit ovat käytettävissä, mutta myös kolmannen osapuolen toteutuksia, kuten ScreamingMonkey (ECMAScript 4 -tuki), voidaan käyttää. Microsoft tarjoaa myös Microsoft Silverlight -ajoaikaa, joka mahdollistaa CLI-kielten, myös DLR-pohjaisten dynaamisten kielten, kuten IronPythonin ja IronRubyn, käytön asiakaspuolen skriptauksessa.

Internet Explorer 8 tuo mukanaan joitakin merkittäviä arkkitehtuurimuutoksia, joita kutsutaan LCIE:ksi (Loosely Coupled IE). LCIE erottaa pääikkunaprosessin (kehysprosessi) eri välilehdissä olevia verkkosovelluksia ylläpitävistä prosesseista (välilehtiprosessit). Kehysprosessi voi luoda useita välilehtiprosesseja, joista jokainen voi olla eri eheystasolla; kukin välilehtiprosessi voi isännöidä useita verkkosivuja. Prosessit käyttävät synkronointiinsa asynkronista prosessien välistä viestintää. Yleensä kaikille verkkosivuille on yksi kehysprosessi. Windows Vistassa, jossa Suojattu tila on käytössä, etuoikeutetun sisällön (kuten paikallisten HTML-sivujen) avaaminen luo kuitenkin uuden välilehtiprosessin, koska Suojattu tila ei rajoita sitä.

Internet Explorer tarjoaa joukon COM-rajapintoja (Component Object Model), joiden avulla muut komponentit voivat laajentaa selaimen toimintoja. Laajennettavuus jaetaan kahteen tyyppiin: Selaimen laajennettavuus ja sisällön laajennettavuus. Selaimen laajennettavuusrajapintojen avulla voidaan liittää komponentteja, joilla voidaan lisätä kontekstivalikon merkintöjä, työkalurivejä, valikkokohteita tai selaimen apuohjelmia (Browser Helper Objects, BHO). BHO:ta käytetään selaimen ominaisuuksien laajentamiseen, kun taas muita laajennettavuusvaihtoehtoja käytetään ominaisuuden esittämiseen käyttöliittymässä. Sisällön laajennettavuusrajapintoja käytetään eri sisältötyyppien käsittelijöissä lisäämään tuki muille kuin alkuperäisille sisältöformaateille. BHO:illa on rajoittamaton pääsy Internet Explorerin DOM- ja tapahtumamalliin, mutta ne voivat käyttää myös tiedostojärjestelmää, rekisteriä ja muita käyttöjärjestelmän komponentteja. Sisällön laajennettavuus voi olla joko aktiivisia asiakirjoja (Doc Objects) (esim. SVG tai MathML) tai ActiveX-ohjaimia. ActiveX-ohjaimia käytetään sisällönkäsittelijöissä, jotka renderöivät HTML-sivulle upotettua sisältöä (esim. Adobe Flash tai Microsoft Silverlight). Doc-objekteja käytetään, kun sisältötyyppiä ei upoteta HTML:ään (esim. Microsoft Word, PDF tai XPS). Itse asiassa Tridentin renderöintimoottori on itsessään Doc-objekti, joten HTML:ää itsessään käsitellään aktiivisena asiakirjana.

Internet Explorerin lisäkomponenteilla on samat oikeudet kuin itse selaimella, toisin kuin asiakaspuolen komentosarjoilla, joilla on hyvin rajoitetut oikeudet. Lisäosat voidaan asentaa joko paikallisesti tai suoraan verkkosivustolta. Koska lisäosilla on paremmat oikeudet käyttää järjestelmää, haitallisia lisäosia voidaan käyttää ja on käytettykin järjestelmän turvallisuuden vaarantamiseen. Internet Explorer 6 Service Pack 2:sta lähtien tarjoaa erilaisia suojatoimia tätä vastaan, kuten Add-on Manager ActiveX-ohjainten ja Browser Helper Objects -objektien hallintaan ja "No Add-Ons" -toimintatilan sekä lisäosia asentaville sivustoille asetetut rajoitukset.

Internet Exploreria voidaan käyttää muissa sovelluksissa COM-liitäntöjen kautta. Tätä voidaan käyttää selaintoimintojen upottamiseen sovelluksen sisälle. Lisäksi isännöivä sovellus voi valita isännöivänsä vain MSHTML.dll:n renderöintimoottoria eikä koko selainta.

Katso myös: Selaimen apuobjekti
 

Internet Explorer käyttää vyöhykepohjaista suojauskehystä, joka ryhmittelee sivustoja tiettyjen ehtojen perusteella, kuten sen perusteella, onko kyseessä Internet- vai intranet-pohjainen sivusto, sekä käyttäjän muokattavissa olevan valkoisen listan perusteella. Suojausrajoituksia sovelletaan vyöhykekohtaisesti; rajoitukset koskevat kaikkia vyöhykkeen sivustoja.

Internet Explorer 6 SP2:sta alkaen käyttää Microsoft Windowsin Attachment Execution Service -palvelua merkitsemään Internetistä ladatut suoritettavat tiedostot mahdollisesti vaarallisiksi. Tällaisiksi merkittyjen tiedostojen käyttäminen kehottaa käyttäjää tekemään nimenomaisen luottamuspäätöksen tiedoston suorittamisesta, koska Internetistä peräisin olevat suoritettavat tiedostot voivat olla mahdollisesti vaarallisia. Tämä auttaa estämään haittaohjelmien vahingossa tapahtuvan asennuksen.

Internet Explorer 7:ssä otettiin käyttöön phishing-suodatin, joka rajoittaa pääsyn phishing-sivustoille, ellei käyttäjä kumoa päätöstä. Versiossa 8 se estää myös pääsyn sivustoille, joiden tiedetään isännöivän haittaohjelmia. Lataukset tarkistetaan myös sen varalta, että ne ovat tunnetusti haittaohjelmien saastuttamia.

Windows Vistassa Internet Explorer toimii oletusarvoisesti niin sanotussa suojatussa tilassa, jossa selaimen oikeuksia on rajoitettu huomattavasti - se ei voi tehdä mitään koko järjestelmän laajuisia muutoksia. Tämän tilan voi kytkeä valinnaisesti pois päältä, mutta sitä ei suositella. Tämä rajoittaa tehokkaasti myös lisäosien käyttöoikeuksia. Näin ollen, vaikka selain tai jokin lisäosa vaarantuisi, tietoturvaloukkauksen aiheuttamat vahingot ovat rajalliset.

Selaimen korjauksia ja päivityksiä julkaistaan säännöllisesti, ja ne ovat saatavilla Windows Update -palvelun ja automaattisten päivitysten kautta. Vaikka tietoturvakorjauksia julkaistaan edelleen useille eri alustoille, useimmat ominaisuuksien lisäykset ja tietoturvainfrastruktuurin parannukset tulevat saataville vain käyttöjärjestelmiin, jotka ovat Microsoftin valtavirran tukivaiheessa.

16. joulukuuta 2008 Trend Micro suositteli käyttäjille siirtymistä kilpaileviin selaimiin, kunnes IE:n hätäkorjaus julkaistiin mahdollisen tietoturvariskin korjaamiseksi, jonka avulla ulkopuoliset käyttäjät voivat ottaa tietokoneen haltuunsa ja varastaa salasanat. Microsoftin edustajat vastustivat tätä suositusta ja väittivät, että "0,02 prosenttia Internet-sivustoista" oli alttiina virheelle.

Joulukuun 17. päivänä 2008 edellä mainittuun tietoturvaongelmaan saatiin korjaus, kun julkaistiin Internet Explorerin tietoturvapäivitys KB960714, joka on saatavilla Microsoft Windows Update -verkkosivulta. Microsoftin mukaan tämä päivitys korjaa Trend Micron edellisenä päivänä löytämän tietoturvariskin.

Turvallisuushaavoittuvuudet

Katso myös: Vertailu selaimista#Haavoittuvuudet

Internet Exploreriin on kohdistunut monia tietoturva-aukkoja ja -ongelmia: Suuri osa Internetissä leviävistä vakoilu- ja mainosohjelmista sekä tietokoneviruksista on mahdollista Internet Explorerin tietoturva-arkkitehtuurissa olevien virheiden ja puutteiden ansiosta, ja joskus niiden asentaminen ei vaadi muuta kuin haitallisen verkkosivun katsomisen. Tämä tunnetaan nimellä "drive-by-asennus". Käyttäjää yritetään myös huijata asentamaan haittaohjelmia esittämällä ohjelmiston todellinen tarkoitus väärin ActiveX-turvahälytyksen kuvausosassa.

Useat IE:hen vaikuttavat tietoturva-aukot eivät ole peräisin itse selaimesta vaan sen käyttämistä ActiveX-pohjaisista lisäosista. Koska lisäosilla on samat oikeudet kuin IE:llä, puutteet voivat olla yhtä kriittisiä kuin selaimen puutteet. Tämä on johtanut siihen, että ActiveX-pohjaista arkkitehtuuria on kritisoitu virhealttiiksi. Vuoteen 2005 mennessä jotkut asiantuntijat olivat sitä mieltä, että ActiveX:n vaaroja on liioiteltu ja että käytössä on suojatoimia. Vuonna 2006 automatisoitua testausta käyttävillä uusilla tekniikoilla löydettiin yli sata haavoittuvuutta Microsoftin tavallisista ActiveX-komponenteista. Äskettäin julkaistussa Internet Explorer 7:ssä käyttöön otetut tietoturvaominaisuudet lievensivät joitakin näistä haavoittuvuuksista.

Internet Explorerissa oli vuonna 2008 useita julkaistuja tietoturva-aukkoja. Tietoturvatutkimusyritys Secunian tekemän tutkimuksen mukaan Microsoft ei korjannut tietoturva-aukkoja ja asettanut korjauksia saataville yhtä nopeasti kuin kilpailijansa. Yritys raportoi myös 366 haavoittuvuutta ActiveX-ohjaimissa, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna.

Viimeisimpien tietojen mukaan Secunia raportoi, että IE6:ssa on 24 tunnettua korjaamatonta haavoittuvuutta, IE7:ssä 11 ja IE8:ssa 4. Vakavimmat korjaamattomat Secunia-tiedotteet, jotka vaikuttavat Microsoft Internet Explorer 6.x, 7.x ja 8.x -ohjelmiin, kun kaikki valmistajan korjaukset on asennettu, on luokiteltu erittäin kriittisiksi. Vanhimmat IE6:n, IE7:n ja IE8:n tiedossa olevat korjaamattomat haavoittuvuudet ovat 7. marraskuuta 2003, 6. kesäkuuta 2006 ja 26. helmikuuta 2007.

Uusimpien tietojen mukaan tietoturvatutkimusyritys SecurityFocus raportoi, että IE6:ssa on 396 tunnettua korjaamatonta haavoittuvuutta, IE7:ssä 22 ja IE8:ssa 25. Vanhimmat IE6:n, IE7:n ja IE8:n tiedossa olevat korjaamattomat haavoittuvuudet ovat 20. marraskuuta 2000, 17. toukokuuta 2007 ja 11. huhtikuuta 2009.

Haavoittuvuutta hyödynnetty yhdysvaltalaisyrityksiin kohdistuneissa hyökkäyksissä

Tammikuun 14. päivänä 2010 antamassaan tiedotteessa Microsoft kertoi, että Googleen ja muihin yhdysvaltalaisyrityksiin kohdistuneet hyökkääjät käyttivät ohjelmistoa, joka hyödyntää Internet Explorerissa olevaa tietoturva-aukkoa, joka oli jo korjattu. Haavoittuvuus vaikutti Internet Explorer 6:een, IE7:ään ja IE8:aan Windows 7:ssä, Vistassa, Windows XP:ssä, Server 2003:ssa ja Server 2008 R2:ssa sekä IE 6 Service Pack 1:een Windows 2000 Service Pack 4:ssä.

Saksan hallitus varoitti käyttäjiä käyttämästä Internet Exploreria ja suositteli siirtymistä vaihtoehtoiseen selaimeen, koska Internet Explorerissa oli edellä kuvattu merkittävä tietoturva-aukko, jota käytettiin hyväksi. Australian ja Ranskan hallitukset antoivat samanlaisen varoituksen muutamaa päivää myöhemmin. Ensimmäinen selain, jota he suosittelivat, oli Mozilla Firefox ja sen jälkeen Google Chrome.

Katso myös: Web-selaimien käyttöosuus

Internet Explorerin omaksumisaste näyttää liittyvän läheisesti Microsoft Windowsin omaksumisasteeseen, sillä se on Windowsin mukana tuleva oletusverkkoselain. Sen jälkeen kun Internet Explorer 2.0 integroitiin Windows 95 OSR 1:een vuonna 1996, ja erityisesti sen jälkeen kun versio 4.0 julkaistiin, käyttöaste kiihtyi huomattavasti: alle 20 prosentista vuonna 1996 noin 40 prosenttiin vuonna 1998 ja yli 80 prosenttiin vuonna 2000.

CNN:n artikkelissa todettiin Internet Explorer 4:n julkaisun yhteydessä: "Microsoftin Internet Explorer on saanut jalansijaa, ja eri arvioiden mukaan sen osuus selainmarkkinoista on 30-35 prosenttia, kun se vuosi sitten oli noin 10 prosenttia." Vuoteen 2002 mennessä Internet Explorer oli lähes täysin syrjäyttänyt pääkilpailijansa Netscapen ja hallitsi markkinoita jopa 95 prosentin markkinaosuudella.

Taisteltuaan ja voitettuaan 1990-luvun lopun selainsodat Internet Explorer sai lähes täydellisen hallitsevan aseman selainmarkkinoilla. Sen markkinaosuus oli huipussaan noin 95 prosenttia vuosina 2002 ja 2003, mutta on sittemmin pienentynyt hitaasti mutta tasaisesti. Tämä johtuu pääasiassa Mozilla Firefoxin yleistymisestä, joka tilastojen mukaan on tällä hetkellä merkittävin kilpailija. Internet Explorer on kuitenkin edelleen hallitseva verkkoselain, ja sen maailmanlaajuinen käyttöosuus on noin 60 prosenttia (mittaukset tosin vaihtelevat). Käyttö on suurempaa Aasiassa ja vähäisempää Euroopassa.

Firefox 1.0 oli ohittanut Internet Explorer 5:n vuoden 2005 alussa, ja Firefox 1.0:n markkinaosuus oli noin 8 prosenttia. Eräässä artikkelissa todetaan Internet Explorer 7:n julkaisun yhteydessä lokakuussa 2006, että "IE6:lla oli leijonan osuus selainmarkkinoista 77,22 prosentilla. Internet Explorer 7 oli noussut 3,18 prosenttiin, kun taas Firefox 2.0:n osuus oli 0,69 prosenttia."

Internet Explorer 7 julkaistiin samaan aikaan kuin Firefox 2.0, ja se ohitti Firefox 1.x:n marraskuussa 2006 noin 9 prosentin markkinaosuudella. Firefox 2.0 oli ohittanut 1.x:n tammikuussa 2007, mutta IE7 ohitti IE6:n vasta joulukuussa 2007. Tammikuuhun 2008 mennessä IE7:n markkinaosuus oli 43 %, IE6:n 32 %, FF2:n 16 %, Safari 3:n 4 % ja FF1.x:n ja IE5:n molempien versioiden markkinaosuus oli alle puoli prosenttia.

Eri käyttöosuuslaskurien perusteella laskettu likimääräinen käyttö ajan mittaan keskiarvona koko vuodelta, neljänneltä neljännekseltä tai vuoden viimeiseltä kuukaudelta, riippuen siitä, onko viiteaineistoa saatavilla.

Markkinaosuuksien historiakatsaus vuoden ja version mukaan

Eri käyttöosuuslaskurien perusteella laskettu likimääräinen käyttö ajan mittaan keskiarvona koko vuodelta, neljänneltä neljännekseltä tai vuoden viimeiseltä kuukaudelta, riippuen siitä, onko viiteaineistoa saatavilla. IE oli huipussaan vuonna 2003, jolloin sen osuus maailman internet-selaimista oli 94 prosenttia, mutta se alkoi laskea vuonna 2004, ja sen jälkeen se on saavuttanut 2000-luvun vuosikymmenen pohjalukeman vuonna 2011, jolloin sen osuus maailman internet-selaimista oli vain 49,7 prosenttia.

Käyttöönotto teollisuudessa

Monet julkiset verkkosivustot ja verkkosovellukset, kuten eBay, käyttävät ActiveX-laajennusmekanismia. Vastaavasti monet hakukoneyritykset ja kolmannet osapuolet käyttävät Browser Helper Objects -objekteja luodakseen lisäosia, jotka käyttävät niiden palveluja, kuten hakukoneiden työkalurivejä. COM:n käytön ansiosta kolmannen osapuolen sovelluksiin on mahdollista upottaa selaintoimintoja. Näin ollen Internet Explorerissa on useita Internet Explorerin kuoria, ja myös monet sisällökeskeiset sovellukset, kuten RealPlayer, käyttävät Internet Explorerin verkkoselausmoduulia verkkosivujen katseluun sovelluksissa.

IE-versioiden käyttöjärjestelmäyhteensopivuus on ajan mittaan vaihdellut suuresti: ne ovat olleet saatavilla monille alustoille ja useille Windows-versioille tai vain muutamille Windows-versioille. Monet IE-versiot tukivat jonkin verran vanhempaa käyttöjärjestelmää, mutta eivät enää saaneet päivityksiä. Internetin lisääntynyt kasvu 1990- ja 2000-luvuilla merkitsee sitä, että nykyisillä selaimilla, joiden markkinaosuus on pieni, on yhteensä enemmän käyttäjiä kuin koko markkinalla alussa. Esimerkiksi 90 prosentin markkinaosuus vuonna 1997 merkitsi noin 60 miljoonaa käyttäjää, mutta vuoden 2007 alussa 90 prosentin markkinaosuus merkitsi yli 900 miljoonaa käyttäjää. Tämän seurauksena IE6:n myöhemmillä versioilla oli yhteensä paljon enemmän käyttäjiä kuin kaikilla varhaisilla versioilla yhteensä.

IE7:n julkaisu vuoden 2006 lopussa romahdutti IE6:n markkinaosuuden; helmikuussa 2007 markkinaversiotilastojen mukaan IE6:n markkinaosuus oli noin 50 prosenttia ja IE7:n 29 prosenttia. Todellisesta markkinaosuudesta riippumatta IE:n yhteensopivin versio (eri käyttöjärjestelmissä) oli 5.x, jossa Mac OS 9 ja Mac OS X, Unix ja useimmat Windows-versiot olivat saatavilla ja tuettuina lyhyen aikaa 1990-luvun lopulla (vaikka 4.x:n koodipohja oli yhtenäisempi eri versioissa). Vuoteen 2007 mennessä IE:n käyttöjärjestelmätuki oli paljon suppeampi, ja viimeisimmät versiot tukivat vain Windows XP Service Pack 2:ta ja sitä uudempia versioita. Internet Explorer 5.0, 5.5, 6.0 ja 7.0 (Experimental) on myös epävirallisesti siirretty Linux-käyttöjärjestelmään IEs4Linux-projektin kautta.

^* Internet Explorer 6 SP2 on saatavilla vain Windows XP SP2:n tai Windows Server 2003 SP1:n tai SP2:n yhteydessä.
^** Windows 95:n mukana toimitettu Internet Explorerin versio vaihteli OSR-julkaisun mukaan; 2.0 oli OSR1:n mukana, 3.0 oli OSR2:n mukana ja 4.0 oli OSR2.5:n mukana.
^*** Ei omaa tukea, mutta mahdollista kolmannen osapuolen "Standalone"-asennusohjelmalla.
^& Windows XP Service Pack 3:n lopullinen versio ei sisällä IE7:ää.
^$ Ei natiivitukea, mutta mahdollista kolmannen osapuolen IE6 Alphan itsenäisellä asennusohjelmalla. Katso myös Internet Explorer Mobile. IE:n muut kuin työpöytäversiot ovat tukeneet myös Windows CE:tä.
^Ł Internet Explorer 2.0 ja 2.0.1 vaativat vähintään System 7.0.1:n. Internet Explorer 2.1 vaatii System 7.1:n tai uudemman version.
^€ Mukana Internet Explorer 3.01 Mac OS 8.1:ssä; Internet Explorer 4.01 Mac OS 8.5:ssä ja 8.5.1:ssä; Internet Explorer 4.5 Mac OS 8.6-9.0.4:ssä; Internet Explorer 5 Mac OS 9.1-9.2.2:ssa.
^¥ Internet Explorer 5 Macintosh Edition vaatii Mac OS 7.6:n tai uudemman version. Internet Explorerin versiot 5.1, 5.1.4, 5.1.5, 5.1.6 ja 5.1.7 vaativat Mac OS 8.0:n tai uudemman version.
¹⁶ 16-bittinen versio

Internet Explorerin varhaisissa versioissa, kuten 5:ssä, oli yhteensopivuustila, jossa voitiin käyttää Internet Explorer 4:ää, mutta tästä ominaisuudesta luovuttiin (myös Mac-käyttäjät saattoivat käyttää Internet Explorer 4.5:tä vielä IE 5:n asentamisen jälkeen). Vaikka Microsoft väittää, ettei Internet Explorerista voi pitää useita versioita samassa koneessa, jotkut hakkerit ovat onnistuneet erottamaan useita Internet Explorerin versioita toisistaan ja tekemään niistä itsenäisiä sovelluksia. Näitä kutsutaan "itsenäisiksi" IE:iksi, ja niihin on kuulunut versiot 3-7.

• Multiple IEs in Windows Web Design Archived 2008-07-09 at the Wayback Machine-The web developer Joe Maddalone who found the solution.
• Xenocode Browser Sandbox Archived 2010-09-25 at the Wayback Machine-Xenocode application virtualization.

Microsoft on lopettanut Internet Explorerin itsenäisten asennusohjelmien myynnin suurelle yleisölle. On kuitenkin olemassa epävirallisia menettelyjä täydellisen asennuspaketin lataamiseksi. Internet Explorer käyttää Windows 2000:ssa käyttöön otettua ominaisuutta nimeltä DLL-uudelleenohjaus, joka pakottaa sen lataamaan vanhempia DLL-ohjelmia kuin järjestelmään asennetut.

• IE Collection. Asennusohjelma IE8.0:n, IE7.0:n, IE6.0:n, IE5.51:n, IE5.01:n, IE4.01:n, IE3.0:n, IE2.01:n, IE1.5:n ja IE1.0:n itsenäisille versioille.
• Microsoftin tukiasiakirja, jossa on ohjeet koko asennustiedostojen lataamiseen.

Internet Explorer on mahdollista asentaa myös Winen kautta.

• IEs4Linux asentaa Internet Explorer 5.0, 5.5 ja 6.0 -selaimet automaattisesti Wineen. Internet Explorer 7:n tukeminen on parhaillaan kehitteillä; elokuusta 2007 lähtien IE7:n renderöintimoottoria voidaan käyttää IE6-käyttöliittymän kanssa.

Internet Explorer 7:n asennuksen jälkeen Internet Explorer 6:n suoritettava tiedosto on edelleen saatavilla osoitteessa C:\WINDOWS\ie7, mutta se on oletusarvoisesti piilotettu. Käynnistämällä tämän suoritettavan ohjelman käyttäjä saa käyttöönsä vanhemman IE6-käyttöliittymän, mutta verkkosivut renderöidään IE7-moottorin avulla. IE6-moottori voidaan ottaa uudelleen käyttöön asettamalla IE7-kansioon tiedosto nimeltä "iexplore.exe.local".

Vaihtoehtona itsenäisen IE:n käytölle Microsoft tarjoaa nyt Microsoft Virtual PC -kuvauksia, jotka sisältävät valmiiksi aktivoidut Windows XP:n kopiot, joihin on asennettu joko IE 6 tai IE 7. Microsoft suosittelee tätä lähestymistapaa web-kehittäjille, jotka haluavat testata sivujaan IE:n eri versioilla, sillä itsenäisiä versioita ei tueta eivätkä ne välttämättä toimi samalla tavalla kuin oikein asennettu IE-kopio.

Vaikka Internet Explorerin suuri päivitys voidaan poistaa perinteisellä tavalla, jos käyttäjä on tallentanut alkuperäiset asennustiedostot, käyttöjärjestelmän mukana toimitetun selainversion poistaminen on edelleen kiistanalainen asia.

Ajatus Internet Explorerin poistamisesta Windows-järjestelmästä ehdotettiin Yhdysvallat vastaan Microsoft -oikeudenkäynnin aikana. Yksi Microsoftin oikeudenkäynnin aikana esittämistä väitteistä oli, että Internet Explorerin poistaminen Windowsista voi johtaa järjestelmän epävakauteen.

Internet Explorerin poistamisella on useita seurauksia. Sovellukset, jotka ovat riippuvaisia IE:n asentamista kirjastoista, eivät toimi tai käyttäytyvät odottamattomasti. Myöskään Windowsin ohje- ja tukijärjestelmä ei toimi, koska IE:n HTML-ohjetiedostot ja -komponentit ovat erittäin riippuvaisia. Windows-versioissa ennen Vistaa ei myöskään ole mahdollista käyttää Microsoftin Windows Updatea tai Microsoft Updatea millään muulla selaimella, koska palvelu käyttää ActiveX-ohjainta, jota mikään muu selain ei tue. Windows Vistassa Windows Update on toteutettu ohjauspaneelisovelluksena.

Windows 7:n myötä Microsoft lisäsi mahdollisuuden poistaa Internet Explorer 8 turvallisesti Windowsista. Microsoft ei salli riippuvuuksien poistamista tämän prosessin avulla, mutta Internet Explorerin suoritettava tiedosto (iexplore.exe) poistetaan vahingoittamatta muita Windowsin komponentteja.

• Web 2.0