Isotooppi

Kemiallisen alkuaineen atomeja voi olla erilaisia, jotka käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti, mutta painavat eri määriä. Näitä kutsutaan alkuaineen isotoopeiksi. Saman alkuaineen atomeilla on sama määrä protoneja, mutta eri isotoopeilla on eri määrä neutroneja. Saman alkuaineen eri isotoopeilla on eri massa, koska niillä on eri määrä neutroneita. Massa on sana, joka ilmaisee, kuinka paljon ainetta (tai ainetta) jossakin on. Asioilla, joilla on erilainen massa, on myös erilainen paino.

Jotkin isotoopit eivät ole stabiileja, joten ne muuttuvat radioaktiivisen hajoamisen kautta toiseksi isotoopiksi tai alkuaineeksi. Näitä kutsutaan radioaktiivisiksi isotoopeiksi. Muut eivät ole radioaktiivisia. Niitä kutsutaan stabiileiksi isotoopeiksi.

Saman alkuaineen atomeilla on sama määrä protoneja, jota kutsutaan atomiluvuksi. Alkuaineen eri isotoopeilla on eri määrä neutroneita. Tämän seurauksena niillä on myös erilaiset massaluvut, jotka ovat protonien lukumäärä plus neutronien lukumäärä. Isotooppi nimetään yleensä antamalla alkuaine ja massaluku. Esimerkiksi hiilen symboli on C, ja kaikilla hiiliatomeilla on 6 protonia. Hiilen yleisimmällä isotoopilla on myös 6 neutronia, jolloin sen massaluku on 12, ja se kirjoitetaan hiili-12 tai¹² C. Hiilen isotooppi, jolla on 8 neutronia, kirjoitetaan hiili-14 tai¹⁴ C. Hiilen isotooppi, jolla on 8 neutronia.

Sana "isotooppi", joka tarkoittaa "samassa paikassa", tulee siitä, että saman alkuaineen isotoopit ovat samassa paikassa jaksollisessa järjestelmässä.

Vetyisotoopit

Kemialliset ominaisuudet

Missä tahansa neutraalissa atomissa elektronien lukumäärä on sama kuin protonien lukumäärä. Näin ollen saman alkuaineen isotoopeilla on myös sama määrä elektroneja ja sama elektronirakenne. Atomin käyttäytyminen määräytyy sen elektronirakenteen mukaan, joten saman alkuaineen isotoopit käyttäytyvät kemiallisesti lähes samalla tavalla, esimerkiksi molekyylejä, joita ne voivat muodostaa. Alkuaineen isotooppeja on hyvin vaikea erottaa toisistaan eri isotooppien seoksesta, koska käyttäytyminen on niin samanlaista.

Raskaammat isotoopit reagoivat kemiallisesti hitaammin kuin saman alkuaineen kevyemmät isotoopit. Tämä "massavaikutus" on suuri protiumin (¹ H) ja deuteriumin (² H) kohdalla, koska deuteriumin massa on kaksi kertaa suurempi kuin protiumin. Raskaammilla alkuaineilla isotooppien suhteellinen atomipainosuhde on paljon pienempi, joten massavaikutus on yleensä pieni.

Vakaus

Jotkin isotoopit eivät ole stabiileja, joten ne muuttuvat radioaktiivisen hajoamisen kautta eri isotoopiksi tai alkuaineeksi. Näitä kutsutaan epästabiileiksi isotoopeiksi tai radioaktiivisiksi isotoopeiksi. Isotoopin hajoamiseen kuluvaa keskimääräistä aikaa kutsutaan puoliintumisajaksi. Muut isotoopit eivät hajoa, joten ne eivät ole radioaktiivisia. Niitä kutsutaan stabiileiksi isotoopeiksi.

Jokaisessa atomissa on atomiydin, joka koostuu protoneista ja neutroneista, joita ydinvoima pitää yhdessä. Koska protoneilla on positiivinen sähkövaraus, ne hylkivät toisiaan. Neutronit ovat neutraaleja, ja ne stabiloivat ydintä. Neutronit pitävät protonit hieman erillään toisistaan. Tämä vähentää protonien välistä sähköstaattista vastusta, joten ydinvoima voi pitää protonit ja neutronit yhdessä. Yksi tai useampi neutroni tarvitaan, jotta kaksi tai useampi protoni voi sitoutua ytimeen. Kun protonien määrä kasvaa, kasvaa myös neutronien määrä, joita tarvitaan vakaan ytimen muodostamiseen.

Joillakin alkuaineilla on vain yksi stabiili isotooppi. Esimerkiksi fluori-19 (¹⁹ F) on fluorin ainoa stabiili isotooppi. Muut fluorin isotoopit hajoavat nopeasti, joten niitä ei esiinny luonnossa. Muilla alkuaineilla on useita stabiileja isotooppeja. Esimerkiksi ksenonilla on seitsemän stabiilia isotooppia. Sillä on myös kaksi hyvin hitaasti hajoavaa isotooppia, joita esiintyy luonnossa. Eniten stabiileja isotooppeja on kymmenkunta, mikä on tinan tapauksessa. Joillakin alkuaineilla ei ole yhtään stabiilia isotooppia, kuten curiumilla. Niitä esiintyy maapallolla vain siksi, että niitä syntyy ydinreaktoreissa, ydinräjähdyksissä tai hiukkaskiihdyttimissä.

Joitakin epävakaita isotooppeja esiintyy maapallolla luonnostaan, koska niiden puoliintumisaika on hyvin pitkä. Esimerkiksi uraani-238:n puoliintumisaika on 4468 miljoonaa vuotta. Radium-226:n puoliintumisaika on vain 1600 vuotta, ja sitä esiintyy luonnossa, koska sitä muodostuu jatkuvasti uraani-238:n hajoamisesta.

Vedyllä on kolme yleistä isotooppia. Yleisin vedyn isotooppi on protium (¹ H), jossa on yksi protoni eikä yhtään neutronia. Vetyatomia, jossa on yksi protoni ja yksi neutroni (atomimassa 2), kutsutaan deuteriumiksi (² H). Vetyatomia, jolla on yksi protoni ja kaksi neutronia (atomimassa 3), kutsutaan tritiumiksi (³ H). Protium ja deuterium ovat stabiileja isotooppeja, kun taas tritium on radioaktiivinen isotooppi.

Jaksollisen järjestelmän raskaimmat alkuaineet ovat kaikki radioaktiivisia. Kaikki radonin, toriumin ja uraanin isotoopit ovat radioaktiivisia, koska ne ovat hyvin raskaita. Tämä johtuu siitä, että atomin ytimen sisällä olevat ydinvoimat eivät pysty pitämään kaikkia protoneja ja neutroneja yhdessä.

Aiheeseen liittyvät sivut

Isotooppielektrokemia
Radionuklidit

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä isotoopit ovat?

V: Isotoopit ovat kemiallisen alkuaineen erityyppisiä atomeja, jotka käyttäytyvät hyvin samankaltaisesti, mutta painavat eri määrän.

K: Miten isotoopit eroavat toisistaan?

V: Saman alkuaineen atomeilla on sama määrä protoneja, mutta eri isotoopeilla on eri määrä neutroneja. Tämän seurauksena niillä on myös erilaiset massaluvut, jotka ovat protonien lukumäärä plus neutronien lukumäärä.

Kysymys: Ovatko kaikki isotoopit stabiileja?

V: Ei, jotkin isotoopit eivät ole stabiileja, joten ne muuttuvat radioaktiivisen hajoamisen kautta toiseksi isotoopiksi tai alkuaineeksi. Näitä kutsutaan radioaktiivisiksi isotoopeiksi, kun taas muita, jotka eivät ole radioaktiivisia, kutsutaan stabiileiksi isotoopeiksi.

K: Miten isotooppi voidaan tunnistaa?

V: Isotooppi nimetään yleensä antamalla alkuaine ja sen massanumero. Esimerkiksi hiili-12 tai 12C on atomi, jossa on 6 protonia ja 6 neutronia, kun taas hiili-14 tai 14C:ssä on 8 neutronia.

K: Mitä isotooppi tarkoittaa?

V: Sana "isotooppi" tarkoittaa "samassa paikassa" ja viittaa siihen, että kaikki saman alkuaineen atomit ovat samassa paikassa jaksollisessa järjestelmässä.

K: Miksi atomit, joilla on enemmän neutroneja, painavat enemmän kuin atomit, joilla on vähemmän neutroneja?

V: Atomit, joilla on enemmän neutroneita, painavat enemmän, koska ne sisältävät ylimääräisiä hiukkasia (neutroneita), jotka lisäävät niiden kokonaismassaa verrattuna niihin, joilla on vähemmän neutroneita.