Julius Robert Oppenheimer (22. huhtikuuta 1904 New York City - 18. helmikuuta 1967 Princeton, New Jersey) oli yhdysvaltalainen fyysikko, joka oli juutalaista syntyperää. Hänet tunnetaan parhaiten Manhattan-projektin tieteellisenä johtajana. Toisessamaailmansodassa projektissa rakennettiin ensimmäiset ydinaseet. Siksi Oppenheimeria kutsutaan "atomipommin isäksi".

"Tiesimme, että maailma ei olisi enää entisensä", hän muisteli hetkiä sen jälkeen, kun atomipommi oli testattu onnistuneesti New Mexicossa Yhdysvalloissa vuosia myöhemmin. "Muutamat ihmiset nauroivat, muutamat itkivät, useimmat olivat hiljaa. Muistin repliikin hindujen Bhagavad-Gitasta. Vishnu yrittää taivutella prinssiä tekemään velvollisuutensa, ja tehdäkseen vaikutuksen hän ottaa monikätisen muotonsa ja sanoo: 'Minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja'. Luulen, että me kaikki ajattelimme sitä tavalla tai toisella.""

Lainauksesta hindulaisesta kirjoituksesta tuli yksi Oppenheimerin tunnetuimmista sitaateista.

Sodan jälkeen hän menetti turvallisuusselvityksensä ja työpaikkansa ydinvakoilua koskevan huolen vuoksi. Hän palasi opettajaksi ja kuoli 62-vuotiaana kurkkusyöpään.

Varhaiselämä ja koulutus

Oppenheimer syntyi varakkaaseen perheeseen New Yorkissa. Hän oli lahjakas opiskelija ja suuntautui nuorena luonnontieteisiin ja kirjallisuuteen; hän puhui ja luki useita kieliä, muun muassa sanskritiä, josta Bhagavad-Gita-kiinnostus juontaa. Oppenheimer opiskeli aluksi Harvardissa, jatkoi opintojaan Cambridgen Cavendish-laboratoriossa ja teki tohtorintyönsä Göttingenissä Max Bornin johdolla, missä hänestä tuli merkittävä nuori teoreettinen fyysikko.

Tieteellinen työ ennen sotaa

Ennen sotaa Oppenheimer oli tunnettu teoreettisen fysiikan osaaja, erityisesti kvanttimekaniikan ja atomifysiikan alueilla. Hän toimi professorina Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä ja vaikutti laajasti oppilaidensa kautta kehittäen tutkimusryhmiä ja ohjaten useita tulevia johtavia fysiikkoja.

Manhattan-projekti ja Los Alamos

Toisen maailmansodan aikana Oppenheimer nimitettiin Los Alamosin laboratorioon (New Mexico), jonka tehtävänä oli suunnitella ja rakentaa ydinaseita. Hän vastasi tutkimuksen ja kokeellisten työryhmien koordinoinnista, teknisten ongelmien ratkaisemisesta ja eri erikoisalojen yhdistämisestä käytännön toteutukseksi. Trinity-kokeilu 16. heinäkuuta 1945 oli ensimmäinen ydinräjähdys, jonka onnistumisen Oppenheimer muisti siteeratessaan Bhagavad-Gitaa — sitaatti on jäänyt laajasti tunnetuksi ja herätti keskustelua tiedemiehen moraalisesta vastuusta.

Sodan jälkeinen vaikutusvalta ja turvallisuusselvitys

Sodan jälkeen Oppenheimer toimi neuvonantajana Yhdysvaltain hallitukselle ja osallistui ydinsulkukeskusteluihin sekä kansainvälisiin keskusteluihin ydinaseiden hallinnasta. Hänen poliittiset yhteytensä ja yhtenäiset mielipiteensä esimerkiksi H-bombin kehittämisen ajoituksesta johtivat epäilyihin, ja vuonna 1954 hänelle myönnetty turvallisuusselvitys peruttiin laajassa ja julkisessa Atomic Energy Commissionin kuulemissa. Tämä merkitsi hänen asemansa ja vaikutusvaltansa merkittävää mitätöitymistä julkisessa politiikassa, vaikka hän jatkoi tieteellistä ja akateemista työtään.

Myöhäisvuodet ja arvostuksen palautus

Vuonna 1947 Oppenheimer oli nimitetty Institute for Advanced Study -instituutin johtajaksi Princetonissa, ja hän toimi siellä pitkään vaikuttaen akateemiseen elämään ja tiedeyhteisöön. Vuoden 1954 turvallisuuspäätöksen jälkeen hänen suhteensa hallitukseen ja turvallisuuspiireihin heikkenivät, mutta 1960-luvulla hän sai jälleen tunnustusta tieteellisestä ja julkisesta työstä. Vuonna 1963 hänelle myönnettiin muun muassa arvostettu Enrico Fermi -palkinto, mikä monien silmissä osaltaan palautti hänen maineensa.

Perintö

Oppenheimerin elämä ja ura ovat herättäneet laajaa keskustelua tiedemiehen vastuusta, sodan etiikasta ja ydinaseiden vallasta kansainvälisessä politiikassa. Hänen roolinsa Manhattan-projektissa muutti 1900-luvun historiaa pysyvästi. Samalla hänen ajatuksensa, kirjalliset ja filosofiset mielenkiinnon kohteensa sekä moraaliset pohdintansa ovat tehneet hänestä kompleksisen ja moniulotteisen hahmon, jota on käsitelty useissa kirjoissa, dokumenteissa ja elokuvissa.

  • Syntymä: 22. huhtikuuta 1904, New York City
  • Kuolema: 18. helmikuuta 1967, Princeton, New Jersey (kurkkusyöpä)
  • Tärkeimmät tehtävät: Manhattan-projektin tieteellinen johtaja, Institute for Advanced Study -instituutin johtaja
  • Tunnustukset: mm. Enrico Fermi -palkinto (1963)