Jainismi: Intian muinainen uskonto, periaatteet ja keskeiset opit

Jainismi — Intian muinainen uskonto: ahimsa, sielun ja aineen ero, karma ja vapautus. Lue periaatteet, keskeiset opit ja Pravachansara.

Tekijä: Leandro Alegsa

Jainismi on alun perin Intiasta kotoisin oleva uskonto, joka opettaa, että "kaikki maailmankaikkeuden tapahtumat ovat itsestään johtuvia, sattumanvaraisia, kiinteitä ja riippumattomia aiemmista tapahtumista tai ulkoisista syistä tai jumalasta": Jain-filosofia on Intian vanhin filosofia, joka erottaa kehon (aineen) ja sielun (tietoisuuden) täysin toisistaan. Se opettaa, että maailmankaikkeus on ikuinen ja että jokaisella elävällä olennolla on sielu, jolla on voima tulla kaikkitietäväksi (kaikkien satunnaisten tapahtumien tarkkailijaksi). Sielua, joka on voittanut sisäiset vihollisensa, kuten kiintymyksen, ahneuden, ylpeyden jne., kutsutaan jinaksi, joka tarkoittaa valloittajaa tai voittajaa (tietämättömyyden yli). Jainismin pyhä kirja on Pravachansara.



 

Lyhyt historiallinen tausta

Jainismin juuret ulottuvat muinaiseen Intiaan. Perinteisesti sen katsotaan syntyneen paljon ennen tai samaan aikaan kuin buddhalaisuus. Jainismissa keskeisiä hahmoja ovat tirthankarat, hengelliset opettajat, joista viimeinen ja tunnetuin on Mahavira (noin 6. vuosisata eaa.). Tirthankarat ohjaavat seuraajia kohti vapautumista (moksha) karmasta ja jälleensyntymisen kiertokulusta.

Keskeiset periaatteet ja opit

  • Ahimsa (väkivallattomuus): Jainismin keskeisin periaate. Se tarkoittaa, että vahingoittamista pyritään välttämään kaikissa teoissa, sanoissa ja ajatuksissa — myös pienimpiä eläviä olentoja kohtaan.
  • Anekāntavāda (moninaisuuden periaate): totuuden monikerroksellisuuden oppi — todellisuus on moninäkökulmainen, eikä yksikään ihmisnäkökulma voi kattaa kaikkea totuutta.
  • Aparigraha (kiintymättömyys): irtautumisen ja vähävaraisuuden ihanne; materiaalisesta omaisuudesta luopuminen vähentää sitomista ja karmallista kuormitusta.
  • Karman käsitys: karman ajatellaan olevan hienoa aineellista hiukkasta, joka tarttuu sieluun tekojen seurauksena ja estää vapautumisen. Puhdistautuminen vaatii moraalista elämää, anastisia harjoituksia ja henkistä kurinalaisuutta.
  • Jiva ja ajiva: jiva tarkoittaa elävää sielua, ajiva sen vastakohtaa (aineellinen ei-tietoinen). Jainismi erottaa nämä selvänä dualismina.

Elämäntapa ja harjoitukset

Jainismi painottaa sekä munkeuden että maallikkoelämän merkitystä. Munkeilla ja nunnilla on ankarammat säännöt: täydellinen ahimsa, omaisuuden ja perheen hylkääminen sekä laaja paastoharjoittelu. Maallikot noudattavat perussääntöjä ja tukevat munkkeja, osallistuvat rituaaleihin ja pyrkivät vähentämään karmallista kuormitusta käytännöllisin keinoin.

  • Paastot ja mietiskely ovat yleisiä hengellisiä harjoituksia.
  • Joissain perinteissä harjoitetaan sallekhanaa (tietoista kuolemaa paaston ja luopumisen avulla), mitä pidetään viimeisenä henkisenä harjoituksena vakaumuksen mukaan.
  • Puhdistukseen liittyvät rituaalit, pyhiinvaellukset ja temppelipalvelukset kuuluvat myös käytäntöihin.

Lahkot ja traditiot

Pääsuuntauksina tunnetaan Svetambara (valkeisiin pukeutuvat) ja Digambara (ilmavaatteita tai alastomuutta korostavat) suuntaukset. Ne eroavat toisistaan muun muassa munkeuden käytännöissä, naisten asemassa ja uskonnollisissa teksteissä.

Kirjallisuus ja oppi

Perinteisessä jainilaisessa kirjallisuudessa korostuvat tirthankaroiden opetukset, discipliinin ohjeet ja filosofiset selitykset sielun, karman ja vapautumisen luonteesta. Vaikka artikkelin alussa mainittu Pravachansara on yksi tärkeistä teksteistä, jainilaisessa perinteessä on useita Agama-kokoelmia, kommentaareja ja keskiaikaisia teoksia, jotka käsittelevät etiikkaa, metafysiikkaa ja käytäntöjä.

Juhlat, temppelit ja taide

Tärkeitä juhlia ovat muun muassa Paryushana (intensiivinen itsekritiikki ja paastoaminen) ja Mahavir Jayanti (Mahaviran syntymäpäivä). Jainilaiset temppelit ovat usein koristeellisia ja niissä korostuvat tarkat kuvat tirthankaroista. Pyhiinvaelluspaikat, kuten Palitana Gujaratin osavaltiossa, ovat merkittäviä hengellisiä keskuksia.

Vaikutus ja nykytilanne

Vaikka jainilaiset muodostavat pienen vähemmistön Intiassa, heidän eetoksensa, erityisesti ahimsa ja taloudellinen toimeliaisuus, on ollut merkittävä osa Intian kulttuuriperintöä. Nykyään jainismi toimii pääosin Intiassa, mutta diaspora on levittäytynyt myös muihin maihin, missä yhteisöt ylläpitävät temppeleitä, kouluja ja sosiaalisia ohjelmia.

Yhteenveto

Jainismi on vanha intialainen perinne, joka korostaa väkivallattomuutta, moninäkökulmaisuutta ja kiintymättömyyttä. Sen tavoitteena on vapauttaa sielu karmasta ja jälleensyntymän kierrosta tiukan etiikan, kurinalaisuuden ja henkisen harjoituksen kautta.

Jainismin lippu  Zoom
Jainismin lippu  

Jainismi kohta

  1. Jokaisella elävällä olennolla on sielu.
  2. Jokainen sielu on potentiaalisesti jumalallinen, ja sillä on synnynnäisiä ominaisuuksia, kuten ääretön tieto, havaintokyky, voima ja autuus (jotka sen karmat peittävät).
  3. Maailmankaikkeus on itsesäätyvä, ja kaikki tapahtumat ovat itse aiheutettuja, ja jokaisella sielulla on mahdollisuus saavuttaa jumalallinen tietoisuus (siddha) omien ponnistelujensa avulla.
  4. Ylintä jumalallista luojaa, omistajaa, säilyttäjää tai tuhoajaa ei ole olemassa.
  5. Siksi jainistit ajattelevat jokaista elävää olentoa omana itsenään, eivät vahingoita ketään ja ovat ystävällisiä kaikkia eläviä olentoja kohtaan.
  6. Jokainen sielu syntyy taivaalliseksi, inhimilliseksi, ali-inhimilliseksi tai helvetilliseksi olennoksi omien karmojensa mukaisesti.
  7. Jokainen sielu on oman elämänsä arkkitehti, täällä tai tuonpuoleisessa.
  8. Kun sielu vapautuu karmoista, siitä tulee vapaa ja se saavuttaa jumalallisen tietoisuuden ja kokee ääretöntä tietoa, havaintokykyä, voimaa ja autuutta.
  9. Oikea usko, oikea tieto ja oikea käytös (jainismin kolminkertaiset jalokivet) tarjoavat tien tähän oivallukseen.
  10. Navakar Mantra on jainismin perusrukous, ja se voidaan lausua mihin aikaan päivästä tahansa. Rukoilemalla tätä mantraa palvoja kumartaa kunnioittavasti vapautuneille sieluille, jotka ovat vielä ihmismuodossa (Arihantat), täysin vapautuneille sieluille (Siddhat), hengellisille johtajille (Acharyat), opettajille (Upadyayat) ja kaikille munkeille. Tervehtimällä heitä jainit saavat heiltä inspiraatiota seurata heidän polkuaan saavuttaakseen todellisen autuuden ja täydellisen vapauden sielujaan sitovista karmoista. Tässä päärukouksessa jainit eivät pyydä mitään palveluksia tai aineellisia etuja. Tämä mantra toimii yksinkertaisena syvän kunnioituksen eleenä olentoja kohtaan, jotka ovat henkisesti edistyneempiä. Mantra muistuttaa seuraajia myös lopullisesta päämäärästä, nirvanasta tai mokshasta.
  11. Jainismi korostaa aistien, myös mielen, hallinnan tärkeyttä, sillä ne voivat viedä ihmisen kauas sielun todellisesta luonteesta.
  12. Rajoita omaisuutta ja johda puhdasta elämää, joka on hyödyllistä itsellesi ja muille. Esineen omistaminen itsessään ei ole omistushalukkuutta, mutta kiintymys esineeseen on sitä. Omistamattomuus on tarpeiden ja halujen tasapainottamista ja samalla pysymistä irti omaisuudestamme.
  13. Nauttikaa pyhien ja paremmin koulutettujen seurasta, olkaa armollisia kärsiville sieluille ja sietäkää kieroutuneita.
  14. On tärkeää, ettei ihmiselämää tuhlaa pahalla tavalla. Pikemminkin on pyrittävä nousemaan henkisen kehityksen tikapuilla.
  15. Jainismin päämäärä on sielun vapauttaminen valaistumattomien ajatusten, puheen ja toiminnan kielteisistä vaikutuksista. Tämä päämäärä saavutetaan poistamalla karmalliset esteet noudattamalla jainismin kolminkertaisia jalokiviä.
  16. Jainit palvovat pääasiassa sellaisten jinaiden, arihantien ja tirthankarien epäjumalia, jotka ovat voittaneet sisäiset intohimonsa ja saavuttaneet jumalallisen tietoisuuden. Jainismi tunnustaa voimakkaiden taivaallisten sielujen (Yaksha ja Yakshini) olemassaolon, jotka huolehtivat Thirthankararien hyvinvoinnista. Tavallisesti ne esiintyvät pareittain jiinojen epäjumalien ympärillä miespuolisina (yaksha) ja naispuolisina (yakshini) vartijajumaluuksina. Vaikka niillä on yliluonnollisia voimia, myös ne vaeltavat syntymien ja kuolemien syklien läpi aivan kuten useimmat muutkin sielut.


 

Viittaukset

  1. ↑ Jones 2005, s. 4764.
  2. ↑ "Dravya - Jainismi", Encyclopedia Britannica
  3. ↑ Mehta, T.U (1993). "Arhatin polku - uskonnollinen demokratia" (DOC). Pujya Sohanalala Smaraka Parsvanatha Sodhapitha. Haettu 2008-03-11.
  4. ↑ Fisher, Mary Pat ja Bailey, Lee W. An Anthology of Living Religions. New Jersey: Pearson Education, 2008.
  5. ↑ Kastenbaum, Robert (2003) "Macmillan Encyclopedia of Death and Dying" s. 491.
  6. ↑ "Johdanto tattvartha-sutraan". Arkistoitu alkuperäisestä 2011-05-14. Haettu 2010-04-18.
  7. ↑ Jainismi: Natubhai Shah Julkaistu 1998 Sussex Academic Press Sussex: The World of Conquerors
  8. ↑ Dulichand Jain (1998) Thus Spake Lord Mahavir, Sri Ramakrishna Math Chennai, ISBN 978-81-7120-825-8 Sivu 69
  9. ↑ Prof. S.A.Jain. Todellisuus - Srimat Pujyapadacharyan Sarvarthasiddhin englanninkielinen käännös, 2. painos, luku 7, sivu 195.


 

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on jainismi?


V: Jainismi on alun perin Intiasta peräisin oleva uskonto, joka opettaa, että kaikki maailmankaikkeuden tapahtumat ovat itsestään johtuvia, satunnaisia, kiinteitä ja riippumattomia aiemmista tapahtumista tai ulkoisista syistä tai jumalasta.

K: Mitä jainilaisessa filosofiassa sanotaan?


V: Jain-filosofia on Intian vanhin filosofia, joka erottaa ruumiin (aineen) ja sielun (tietoisuuden) täysin toisistaan. Se opettaa, että maailmankaikkeus on ikuinen ja että jokaisella elävällä olennolla on sielu, jolla on voima tulla kaikkitietäväksi (kaikkien satunnaisten tapahtumien tarkkailijaksi).

K: Mikä on jina?


V: Sielua, joka on voittanut sisäiset vihollisensa, kuten kiintymyksen, ahneuden, ylpeyden jne. kutsutaan jinaksi, mikä tarkoittaa valloittajaa tai voittajaa (tietämättömyyden yli).

K: Mikä on Pravachansara?


V: Jainismin pyhä kirja on Pravachansara.

K: Onko jainismin mukaan olemassa ikuinen maailmankaikkeus?


V: Kyllä, jainismin mukaan maailmankaikkeus on ikuinen.

K: Onko jokaisella elävällä olennolla tässä uskonnossa sielu?


V: Kyllä, tämän uskonnon mukaan jokaisella elävällä olennolla on sielu.

K: Uskooko tämä uskonto ulkoisiin syihin tai jumaliin?


V: Ei, tämä uskonto ei usko ulkoisiin syihin tai jumaliin, sillä sen mukaan kaikki tapahtumat ovat itsestään johtuvia ja sattumanvaraisia.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3