Józef Piłsudski | Puolan merkittävä johtaja
Józef Klemens Piłsudski (5. joulukuuta 1867 - 12. toukokuuta 1935) oli Puolan merkittävä johtaja. Häntä pidetään Puolassa Puolan valtion isänä, sillä hän julisti Puolan itsenäiseksi ensimmäisen maailmansodan lopussa.
Vuosina 1795-1918 Puola ei ollut itsenäinen maa. Puolan jako jakoi sen kolmeen osaan Venäjän, Preussin (Saksan) ja Itävalta-Unkarin kesken. Piłsudski syntyi Venäjän osassa. Hallitus yritti saada puolalaiset muuttumaan venäläisiksi, mutta Piłsudski syntyi patrioottien aatelissukuun, joka halusi Puolan olevan oma itsenäinen maansa.
Vuonna 1887 hän joutui vaikeuksiin autettuaan ihmisiä, jotka yrittivät kaataa Venäjän tsaarin. Tämän vuoksi hänet lähetettiin Siperiaan. Sieltä palattuaan hän sekaantui yhä enemmän politiikkaan.
Myöhemmin Piłsudskista tuli sotilas ja hän halusi tehdä Puolasta jälleen itsenäisen. Ensimmäisen maailmansodan alussa Pilsudskin kanssa samaa mieltä olevat ihmiset auttoivat Itävalta-Unkaria, koska he pitivät sitä parempana kuin Venäjää. Piłsudski perusti Itävaltaan puolalaisen armeijan nimeltä Puolan legioonat. Piłsudski on kuuluisa Puolan legioonien I. prikaatin johtajana.
Kun he lopettivat Itävalta-Unkarin ja Saksan auttamisen, Piłsudski pidätettiin. Kun sota oli ohi, hänet vapautettiin.
Hän saapui Varsovaan marraskuussa 1918 ja auttoi järjestämään Puolan, joka oli nyt jälleen olemassa 123 jakojakson jälkeen. Sitten hänestä tuli lyhyeksi aikaa sen johtaja (ei presidentti vaan valtionpäämies). Gabriel Narutowiczista tuli Puolan ensimmäinen presidentti, mutta hänet murhattiin muutamaa päivää myöhemmin, ja Stanisław Wojciechowskista tuli seuraava presidentti. Piłsudski järkyttyi ja jätti politiikan muutamaksi vuodeksi.
Puolan tilanne ei ollut hyvä, ja poliitikot riitelivät paljon. Monet ihmiset, erityisesti sotilaat, halusivat Piłsudskin takaisin, joten hän kehotti Wojciechowskia eroamaan. Kun Wojciechowski kieltäytyi, Piłsudki otti vallan armeijan avulla. Parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi Piłsudskin läheisen ystävän Ignacy Mościckin. . Yhdessä he muuttivat Puolan perustuslakia ja tekivät muita muutoksia, jotka tekivät Puolasta vahvemman 1920- ja 30-luvuilla. Nykyään Piłsudski muistetaan sankarina. Hänelle on pystytetty useita patsaita ja hänen mukaansa on nimetty katuja.
Lapsuus ja nuoruus
Joseph Piłsudski syntyi 5. joulukuuta 1867 Liettuan Zułowossa isänmaalliseen perheeseen. Hänen isänsä Joseph Wincenty (1833-1902) oli taistellut tammikuun 1863 kansannousussa Puolan-Liettuan venäläishallintoa vastaan. Hänen äitinsä Maria (1842-1884) oli peräisin kuuluisasta perheestä. Hänellä oli tytär, Jadwiga Piłsudska (1920-2014).
Piłsudski oli patriootti jo hyvin nuoresta pitäen, ja hänellä oli usein ongelmia koulunsa venäläisten opettajien kanssa.
Nuoruudessaan hän liittyi puolalaisiin ja venäläisiin vallankumouksellisiin, jotka suunnittelivat Venäjän hallituksen kaatamista, ja hänet lähetettiin Siperiaan heidän auttamisestaan.
Siperiassa hän tapasi monia puolalaisia sotilaita, jotka taistelivat itsenäisyyden puolesta vuoden 1863 kapinassa Venäjää vastaan.
Varhainen poliittinen elämä
Palattuaan Siperiasta Piłsudski perusti Puolan sosialistisen puolueen, joka halusi palauttaa Puolan takaisin. He halusivat myös, että työläisiä kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti. Hän kirjoitti puolueen sanomalehtiä ja muistutti puolalaisia työläisiä heidän vanhasta kotimaastaan.
Hänen puolueellaan oli puolisotilaallisia järjestöjä, jotka tekivät aika ajoin mielenosoituksia ja kapinoita venäläisiä upseereita ja kenraaleja vastaan.
Piłsudski osallistui henkilökohtaisesti kuuluisaan Bezdannyn ryöstöretkeen, jossa Piłsudski ja hänen ystävänsä veivät paljon rahaa tsaarille kuuluneesta junasta.
Rahoilla Piłsudski osti aseita ja alkoi valmistautua tulevaan maailmansotaan. Piłsudski toivoi, että sodan aikana Venäjä ja Saksa taistelisivat toisiaan vastaan ja antaisivat Puolalle mahdollisuuden palata.
1. maailmansota
Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, Piłsudski johti armeijaansa Itävallan puolella.
Piłsudskin puolalaiset legioonat voittivat monia taisteluita Itävallan ja Saksan puolesta Venäjää vastaan, mikä sai ne kunnioittamaan Puolaa ja mahdollisti Puolan valtion perustamisen vuonna 1916.
Piłsudskin prikaati (I. prikaati) on myös aiheena kuuluisassa puolalaisessa sotilaallisessa laulussa "My pierwsza brygada", joka on Puolan armeijan nykyinen hymni ja erittäin suosittu Puolassa.
Kun Piłsudski päätti, että myös Puolan oli oltava riippumaton Saksasta, hänet pidätettiin ja vietiin Magdeburgin linnoitukseen Saksaan vuonna 1917. Hänet vapautettiin sodan päättyessä marraskuussa 1918.
Kun Piłsudski palasi Puolaan, häntä juhlivat iloiset kansanjoukot. Häntä rakastettiin ja rakastetaan sankarina Puolassa vielä tänäkin päivänä.
11. Marraskuussa Piłsudski julisti, että Puola on jälleen itsenäinen maa, kun Puolaa ei ollut 123 vuoden ajan ollut kartalla.
Itsenäisen Puolan politiikka
Kun Puola alkoi jälleen olla olemassa, Piłsudski oli Puolan johtaja.
Venäjällä puhkesi ensimmäisen maailmansodan aikana vallankumous, joka syrjäytti tsaarin ja myöhemmin hallituksen.
Uusi Neuvosto-Venäjä oli kommunistinen ja halusi valloittaa Euroopan, myös Puolan.
Kun Neuvostoliiton punainen armeija oli vuonna 1920 Puolan pääkaupungin Varsovan porteilla, Piłsudski lähetti sotilaansa taistelemaan punaista armeijaa vastaan ja kukisti heidät. Tätä taistelua juhlitaan Puolassa joka vuosi.
Kun sota Venäjän kanssa oli päättynyt, Piłsudski luovutti valtansa Puolan uudelle demokraattiselle hallitukselle vuonna 1922.
Valitettavasti ensimmäinen presidentti kuoli vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hänestä oli tullut presidentti. Piłsudski oli hyvin pettynyt ja surullinen, joten hän jätti politiikan ja vietti aikaa perheensä kanssa heidän talossaan Sulejówekissa (osa Varsovaa).
Puolan uudet hallitukset olivat hyvin heikkoja, ja Puola köyhtyi koko ajan. Monet kaipasivat Piłsudskia ja halusivat, että hänestä tulisi jälleen Puolan johtaja.
Kun Piłsudski järjesti vuonna 1926 mielenosoituksen, jossa vaadittiin presidentin eroa, Piłsudskin ja presidentin kannattajien välille syntyi tappeluita.
Lopulta Piłsudski voitti taistelut ja oli jälleen Puolan johtaja. Puolan parlamentti valitsi hänen ystävänsä Ignacy Mościckin presidentiksi.
Piłsudskin hallitusta kutsuttiin nimellä "Sanacja", joka tarkoittaa "parantamista", koska he halusivat parantaa Puolan sen ongelmista ja huonosta tilanteesta.
Piłsudskin aikana elämä parani Puolassa, ja muutaman vuoden kuluttua Puola oli jälleen vahva maa Euroopassa.
Valitettavasti Józef Piłsudski kuoli vuonna 1935 syöpään. Hänen seuraajakseen tuli kenraali Edward Rydz-Śmigły, sotilas, joka oli taistellut Piłsudskin puolella ensimmäisessä maailmansodassa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Jَzef Klemens Pi³sudski?
V: Jَzef Klemens Pi³sudski oli Puolan tärkeä johtaja, jota pidetään Puolassa Puolan valtion isänä, koska hän julisti Puolan itsenäiseksi ensimmäisen maailmansodan lopussa.
Kysymys: Mitä Puolassa tapahtui vuosien 1795 ja 1918 välillä?
V: Vuosien 1795 ja 1918 välillä Puola ei ollut itsenäinen valtio. Puolan jako jakoi sen kolmeen osaan Venäjän, Preussin (Saksan) ja Itävalta-Unkarin kesken.
K: Miten Pi³sudski tuli mukaan politiikkaan?
V: Pi³sudski tuli mukaan politiikkaan, kun hän palasi Siperiasta, jonne hänet lähetettiin, koska hän oli auttanut ihmisiä, jotka yrittivät kaataa Venäjän tsaarin. Sen jälkeen hänestä tuli sotilas ja hän halusi tehdä Puolasta jälleen itsenäisen.
K: Minkä armeijan Pi³sudski perusti ensimmäisen maailmansodan aikana?
V: Ensimmäisen maailmansodan aikana Pi³sudski loi Itävallassa puolalaisen armeijan nimeltä Puolan legioonat. Hän on kuuluisa Puolan legioonien I. prikaatin johtajana.
K: Mitä tapahtui, kun ensimmäinen maailmansota päättyi?
V: Kun ensimmäinen maailmansota päättyi, Pi³sudski vapautettiin ja hän saapui Varsovaan marraskuussa 1918, jossa hän auttoi järjestämään uuden itsenäisen Puolan 123 vuotta kestäneen, muiden maiden toimesta tapahtuneen jakamisen jälkeen.
K: Kenestä tuli presidentti Gabriel Narutowiczin murhan jälkeen? V: Gabriel Narutowiczin salamurhan jälkeen Stanis³aw Wojciechowskista tuli presidentti, mutta hän erosi myöhemmin Pilsudskin takaisin haluavien ihmisten painostuksesta, joten Pilsudskin läheisestä ystävästä Ignacy Moœcickista tuli sen sijaan presidentti.
