Itävalta-Unkari | valtio Keski-Euroopassa 1867-1918
Koordinaatit: 48°12′N 16°21′E / 48.200°N 16.
Itävalta-Unkari tai Itävalta-Unkarin keisarikunta oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1867-1918. Se koostui Itävallan ja Unkarin maista, joita hallitsi yksi monarkki. Keisarikunnan täydellinen nimi oli "Keisarillisessa neuvostossa edustetut kuningaskunnat ja maat sekä Pyhän Tapanin kruunun maat".
Kaksoismonarkia korvasi Itävallan keisarikunnan (1804-1867). Se sai alkunsa hallitsevan Habsburg-dynastian ja unkarilaisten välisestä kompromissista. Se oli monista eri etnisistä ryhmistä koostuva valtakunta ja suurvalta. Sen poliittinen elämä oli täynnä kiistoja yhdentoista pääkansallisryhmän välillä. Sillä oli suuri taloudellinen kasvu teollistumisen aikakaudella. Se koki myös yhteiskunnallisia muutoksia monien liberaalien ja demokraattisten uudistusten myötä.
Habsburgien dynastia hallitsi Itävallan keisareina maan länsi- ja pohjoispuolta ja Unkarin kuninkaina Unkarin kuningaskuntaa. Unkarin kuningaskunnalla oli jonkin verran kykyä hallita itseään. Sillä oli myös sananvaltaa asioissa, jotka koskivat sekä sitä että muuta valtakuntaa. Tämä koski lähinnä ulkosuhteita ja puolustusta.
Valtakunnalla oli kaksi pääkaupunkia: Wien Itävallassa ja Budapest Unkarissa. Itävalta-Unkari oli Euroopan toiseksi suurin valtio (Venäjän keisarikunnan jälkeen). Sen väkiluku oli kolmanneksi suurin (Venäjän ja Saksan keisarikunnan jälkeen).
Itävalta-Unkarin perustaminen
Helmikuun 1867 tasoitus eli kompromissi loi keisarikunnan dualistisen rakenteen. Itävallan keisarikunnan (1804-67) voima ja valta olivat vähentyneet. Tämä johtui Itävallan ja Sardinian sodasta vuonna 1859 ja Itävallan ja Preussin sodasta vuonna 1866. Myöskään Unkarin kansa ei ollut tyytyväinen siihen, miten Wien kohteli sitä. Tämä oli jatkunut jo vuosia, ja se johti Unkarin eroon. Tähän liittyi myös Unkarin liberaali vallankumous vuosina 1848-49.
Keisari Franz Joseph yritti päästä sopimukseen Unkarin aateliston kanssa. Hän tarvitsi heidän tukeaan pitääkseen keisarikunnan koossa. Unkarin aatelisto ei suostunut hyväksymään mitään vähempää kuin tasa-arvoa itsensä ja Itävallan eliitin välillä.
Hallituksen rakenne
Unkarilla ja Itävallalla oli eri parlamentit. Kummallakin oli oma pääministerinsä. Monarkki piti nämä kaksi yhteistyössä. Hänellä oli teoriassa ehdoton valta, mutta todellisuudessa hyvin vähän. Monarkin keskushallitus vastasi armeijasta, laivastosta, ulkopolitiikasta ja tulliliitosta.
Ensimmäinen maailmansota
Franz Josephin veljen, Meksikon Maximilian I:n (1867) ja tämän ainoan pojan, kruununprinssi Rudolfin, kuoleman myötä keisarin veljenpoika Franz Ferdinand oli seuraava kruununperijä. Perillinen vieraili 28. kesäkuuta 1914 Bosnian pääkaupungissa Sarajevossa. Mlada Bosna -ryhmään kuuluneet Bosnian serbimilitantit hyökkäsivät Franz Ferdinandin autosaattueen kimppuun ja murhasivat hänet.
Jotkut hallituksen jäsenet, kuten Conrad von Hötzendorf, olivat jo vuosia halunneet taistella Serbian kansaa vastaan. Itävalta-Unkarin johtajat päättivät hyökätä Serbiaan ennen kuin se ehti aloittaa kapinan. He käyttivät salamurhaa tekosyynä. He antoivat Serbialle kymmenen vaatimuksen luettelon, jota kutsuttiin heinäkuun uhkavaatimukseksi. He odottivat, ettei Serbia hyväksyisi niitä. Serbia hyväksyi yhdeksän kymmenestä vaatimuksesta, mutta vain osittain yhden. Itävalta-Unkari julisti sodan.
Nämä tapahtumat toivat keisarikunnan konfliktiin Serbian kanssa. Venäjä siirsi armeijansa Serbian avuksi. Tämä käynnisti joukkojen siirrot molemmin puolin ja aloitti ensimmäisen maailmansodan.
Imperiumin loppu
Sodan loppupuolella oli selvää, että liittoutuneet voittaisivat. Osa valtakunnasta alkoi julistautua itsenäiseksi monarkista. Ne muodostivat omia valtioitaan.
Entisistä Habsburg-maista muodostettiin seuraavat maat:
- Itävalta
- Unkari
- Tšekkoslovakia
- Serbien, kroaattien ja slovenialaisten kuningaskunta (Serbia ja Montenegro).
- Puola(Venäjän ja Saksan valtakuntien mailla.
Osa Itävalta-Unkarin maista annettiin myös Romanialle ja Italialle.
Humoristinen "muistokirjoitus" Itävallan keisarikunnasta, joka julkaistiin Krakovassa vuoden 1918 lopulla. Klikkaa kuvaa saadaksesi käännöksen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli Itävalta-Unkarin keisarikunnan koko nimi?
A: Keisarikunnan täydellinen nimi oli "Keisarillisessa neuvostossa edustetut kuningaskunnat ja maat sekä Pyhän Tapanin kruunun maat".
K: Milloin Itävalta-Unkari oli olemassa?
V: Itävalta-Unkari oli olemassa vuodesta 1867 vuoteen 1918.
K: Miten Itävalta-Unkaria hallittiin?
V: Itävalta-Unkaria hallitsi yksi monarkki, ja Habsburgien dynastia hallitsi Itävallan keisareina maan länsi- ja pohjoispuoliskoa ja Unkarin kuninkaina Unkarin kuningaskuntaa. Unkarin kuningaskunnalla oli jonkin verran kykyä hallita itseään, lähinnä ulkosuhteiden ja puolustuksen alalla.
Kysymys: Mitkä olivat sen kaksi pääkaupunkia?
V: Kaksi pääkaupunkia olivat Wien Itävallassa ja Budapest Unkarissa.
Kysymys: Mitkä etniset ryhmät muodostivat Itävalta-Unkarin?
V: Itävalta-Unkari oli valtakunta, joka koostui monista eri etnisistä ryhmistä.
K: Minkälaisia uudistuksia tapahtui tänä aikana?
V: Tänä aikana toteutettiin monia liberaaleja ja demokraattisia uudistuksia.
K: Kuinka suuri se oli verrattuna muihin Euroopan maihin tuolloin?
V: Tuolloin se oli Euroopan toiseksi suurin maa (Venäjän jälkeen), jossa oli kolmanneksi eniten ihmisiä (Venäjän ja Saksan jälkeen).
