Kargil — Ladakhin piirikunta: sijainti, hallinto ja alueet

Kargil — Ladakhin piirikunta: syvällinen katsaus sijaintiin, hallintoon ja alueisiin. Tutustu Kargilin lohkoihin, tehsileihin ja alueen strategiseen rajaseurantaan.

Tekijä: Leandro Alegsa

Kargil on piirikunta Intian Ladakhin liittoalueella. Kargil sijaitsee lähellä valvontalinjaa, ja sitä ympäröivät Pakistanin hallinnoima Gilgit-Baltistanin alue pohjoisessa, Kashmirin laakso ja Jammun alueet lännessä, Lehin piiri idässä ja Himachal Pradesh etelässä. Kargil on jaettu yhdeksään lohkoon, jotka ovat Kargil, Drass, Sankoo, Taisuru, Shargole, Shakar-Chiktan, Zanskar, GM Pore/Trespone ja Lungnak. Alueella on kolme Tehsiliä: Kargil, Zanskar ja Sankoo. Zanskar ja Drass ovat myös alajaostoja, ja niitä johtaa hallinnollisesti alajaostomagistraatti.

Sijainti ja maantiede

Kargil sijaitsee Himalajan länsiosassa, korkealla vuoristossa. Piirikunnan maasto vaihtelee jokilaaksoista ja kevyesti viljellyistä alueista jyrkkiin ja karuihin ylänköihin. Tärkeitä jokia ovat esimerkiksi Suru- ja Zanskar-joen uomat. Korkeudet vaihtelevat muutamasta tuhannesta metreistä aina yli 6 000 metriin, ja alueelle on tyypillistä ohut ilma ja suuri vuoristoinen vaihtelu.

Ilmasto

Kargilissa vallitsee kylmä, mannerilmastoinen vuoristoilmasto. Talvet ovat pitkiä ja ankarat, ja alueelle sataa runsaasti lunta, mikä rajoittaa liikkumista useita kuukausia vuodessa. Kesät ovat lyhyitä ja viileitä, mutta päiväsaikaan aurinko voi lämmittää merkittävästi. Drass tunnetaan erityisesti erittäin kylmistä talvistaan ja on yksi Intian kylmimmistä asutuista paikoista.

Väestö ja kulttuuri

Kargilin asukkaat muodostuvat eri etnisistä ja kielellisistä ryhmistä. Suurimmassa osassa piiriä asuu parantunut enemmistö shiiamuslimeja, erityisesti himalajanalat ja paikalliset heimot. Kielellisesti alueella puhutaan mm. balti-, ladakhi-/bhoti- ja shina-dialekteja sekä Urdua. Kulttuuri yhdistää islamilaisia ja tibetiläis-buddhalaisia perinteitä, mikä näkyy niin arjessa kuin juhlissa — paikallisia juhlia ovat mm. Eidit sekä zanskari-alueen buddhalaisten Losar-juhlat.

Hallinto ja aluejako

Kargil kuuluu Ladakhin liittoalueeseen, joka muodostettiin 31. lokakuuta 2019, kun Jammu ja Kashmirin osavaltio jaettiin uudelleen. Piirikunnan keskuksena toimii Kargilin kaupunki, jossa sijaitsevat tärkeimmät hallinnolliset toimielimet. Kuten edellä mainittu, Kargil on jaettu seuraaviin lohkoihin:

  • Kargil
  • Drass
  • Sankoo
  • Taisuru
  • Shargole
  • Shakar-Chiktan
  • Zanskar
  • GM Pore/Trespone
  • Lungnak

Alueella on kolme tehsiliä: Kargil, Zanskar ja Sankoo. Joillakin alueilla, kuten Zanskarissa ja Drassissa, toimii lisäksi alajaoston johtaja (alajaostomagistraatti), joka hoitaa paikallista hallintoa ja palveluja.

Talouselämä

Kargilin talous perustuu pääasiassa maatalouteen, laidunnukseen ja käsityöhön. Viljellyt tuotteet ovat sopeutettu kylmään ilmastoon: ohrat, perunat ja muut kylmänkestävät kasvit. Karjatalous (vuohet ja lampaat) on tärkeä toimeentulon lähde syrjäisemmillä alueilla. Viime vuosina matkailu on lisääntynyt, erityisesti Zanskarin ja Drassin kaltaisissa kohteissa, mutta kausiluontoisuus ja turvallisuustilanne vaikuttavat matkailun kehitykseen. Myös iso osa alueen taloudesta liittyy armeijan ja tukitoimintojen aikaisempaan ja nykyiseen läsnäoloon rajaseudulla.

Liikenneyhteydet

Pääyhteys kulkee Srinagar–Leh -tien kautta, joka yhdistää Kargilin laajempiin reitteihin. Kargilissa on myös lentokenttä, jota käyttää pääasiassa puolustusvoimat; siviililentoliikenne on vähäistä, ja lähimmät siviili-lentokentät sijaitsevat Lehin ja Srinagarin kaupungeissa. Rautatieyhteyksiä ei ole, ja monet etäiset kylät ovat saavutettavissa vain maanteitse tai kevytlentokoneilla/helikoptereilla olosuhteiden mukaan.

Historia ja turvallisuus

Kargil on strategisesti merkittävä alue, joka on ollut osallisena useissa jännitteissä Intian ja Pakistanin välillä. Tunnetuin konflikti on Kargilin sota (1999), jolloin taisteluja käytiin Kargilin ja sen lähialueiden vuoristoissa. Sodan jälkeen alueelle on sijoitettu lisää puolustusvoimien joukkoja, ja turvallisuus on edelleen tärkeä osa alueen arkea. Raja-alueiden läheisyys ja valvontalinja vaikuttavat hallintoon ja alueen elämään.

Matkailu ja nähtävyydet

Kargil tarjoaa luonnon- ja kulttuurimatkailua etsiville useita kohteita:

  • Zanskar-laakso – vuoristomaisemat, vaellusreitit ja luostarit.
  • Drass ja Kargil War Memorial – muistomerkki ja historiaa sotaa havainnollistavine esineineen.
  • Suru-laakso – vehreämpi ja suojaisempi laakso, tunnettu viljelysten ja solujen maisemista.
  • Rangdum- ja paikalliset luostarit – esimerkkejä buddhalaista perinnöstä Zanskarissa.

Matkailijoiden on kuitenkin varauduttava pitkään matkustuskauteen, korkeisiin kulkuihin ja sääolosuhteisiin; monet reitit ovat suljettuja talvella lumien vuoksi.

Luonto, kasvillisuus ja eläimistö

Kargilin alueella esiintyy sekä vuoristokasvillisuutta että karuja ylänköjä. Alueella elää mm. vuoristokauris-, snow leopard -alueita ja erilaisia kotieläimiä sekä lintulajeja, jotka ovat sopeutuneet ankaraan ilmastoon. Korkealla kasvillisuus on niukkaa; alavilla laaksoilla on hedelmä- ja viljelyalueita.

Haasteet ja kehitys

Kargilin suurimmat haasteet liittyvät syrjäisyyteen, ankariin ilmasto-olosuhteisiin ja turvallisuuteen rajaseudulla. Infrastruktuurin kehittäminen, pysyvämpi siviilipalvelu ja ympäristöystävällinen matkailun edistäminen ovat alueen kehityksen kannalta keskeisiä tavoitteita. Samalla paikallisten kulttuurien säilyttäminen ja luonnon suojeleminen ovat tärkeitä kysymyksiä tulevaisuudessa.

Yhteenvetona, Kargil on monimuotoinen vuoristopiiri, jossa yhdistyvät strateginen sijainti, rikas kulttuuriperintö ja haastavat luonnonolosuhteet. Se on merkittävä sekä hallinnollisesti että historiallisesti Ladakhin liittoalueella.

Demografiset tiedot

Kargil on 140 000 asukkaan väestömäärällään Ladakhin ainoa muslimienemmistöinen alue. Kokonaisväestöstä 85 prosenttia on muslimeja, joista 73 prosenttia on shiialaisia. Suurin osa alueen muslimeista asuu Kargilin kaupungissa, Drassissa, Wakhassa ja Surun laaksossa. Loput 14 prosenttia on tiibetiläisen buddhalaisuuden ja bönin kannattajia, jotka asuvat enimmäkseen Zanskarin alueella, mutta pieniä väestömääriä on myös ylemmässä Surun laaksossa (Rangdum) sekä Shergolin ja Mulbekhin ympäristössä. Vielä 1 prosentti väestöstä on hindulaisuuden ja sikhismin kannattajia.

Suuri osa Kargilin väestöstä on tiibetiläisperäistä purig- ja balti-kansaa (jotka kääntyivät buddhalaisuudesta islamiin 1500-luvulla), ja he ovat sekoittuneet dardien, monien ja muiden arjalaisten kanssa. Pääosin muslimien asuttamat dardit asuvat Drassin laaksossa ja puhuvat shinaa, ja pieni määrä buddhalaisia dardeja, jotka tunnetaan nimellä Brokpa, asuu Dha-Hanun alueella lähellä Lamayurun luostaria. Kargilin kaupungissa asuu myös joitakin arghoneja. Viime aikoina Kargiliin on tullut siirtolaisia Kashmirista ja hinduja Jammusta.

Galleria

·        

Paikalliset tytöt Kargil

·        

buddhalainen tyttö tanssii kansanlaulun tahtiin

·        

·        

·        

Näkymä Surun laaksoon

·        

Kargilin kaupungin panoraama

·        

Ladakhin alueen elinehto - Zoji La

·        

Poyen Village

·        

Auringonlasku vuoristossa

·        

Kargil talvella

·        

Kun- ja Nun-vuoristo Kargilissa.

·        

Rivi chorteneita (tai stupoja) Purnen kylässä. Jokaisella elementillä, joista nämä rakennelmat koostuvat, sekä niiden värillä on Tiibetin buddhalaisuudessa symbolinen merkitys.

·        

Kargilin viljelysmaat sijaitsevat vuorten alla ja virtaavan puron yläpuolella.



Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3