Jammun alue (hindi: जम्मू) on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Kashmirin eteläisimmän osan Intian hallinnoimassa Jammussa ja Kashmirissa. Jammun alue rajoittuu pohjoisessa osavaltion kiisteltyyn osaan Vale of Kashmiriin, idässä Ladakhin alueeseen ja etelässä Himachal Pradeshiin. Pohjoisen Vale of Kashmirin ja etelän tasaisempien alueiden väliin kohoavat Himalajan juurella sijaitsevat kukkulat ja pienemmät vuorijonot, jotka muodostavat suurimman osan Jammun maastosta. Alueen maisemaa värittävät muun muassa Pir Panjalin vuoristo, Trikutan kukkulat sekä Chenab-joen varttuvat laaksot ja sen sivuhaarojen, kuten alavan Tawi-joen, jokilaaksot. Maaston vaihtelu ulottaa matalista jokilaaksoista jyrkkiin rinteisiin ja korkean vuoriston reunamille.
Maantiede ja luonto
Jammun alueen eteläosat ovat osin lauhkeaa, subtrooppista vyöhykettä, jossa viljellyt tasangot ja jokilaaksot vuorottelevat karumman, metsäisen ylänkövyöhykkeen kanssa. Koillisessa maasto kohoaa nopeasti kohti lumipeitteisiä huippuja ja kylmiä ylänköjä, jotka liittyvät laajempiin Himalajan järjestelmiin. Alueella esiintyy monipuolisia ekosysteemejä: subtrooppisia lehtimetsiä, vuoristoniittyjä ja purojen sekä jokien reheviä laaksoja. Joet, erityisesti Chenab ja sen sivujoet, ovat tärkeitä kastelulle ja vesivoimaloille.
Historia ja poliittinen asema
Historiallisesti Jammu oli dogra-maharadojen talvipääkaupunki ja keskeinen hallinnollinen keskus. Vuosisatojen kuluessa alueella ovat vaikuttaneet paikalliset ruhtinasherrat, muinaiset kauppareitit sekä sekä intialaiset että keski-aasialaiset kulttuurivaikutteet. Modernissa kansainvälisessä politiikassa Jammun ja Kashmirin asema määrittyy osittain vuoden 1947 tapahtumien ja sen jälkeisten rajakiistojen kautta: alue on pysynyt kiistanalaisena intialaisessa ja pakistanilaisessa tulkinnassa, ja sinne liittyy rajaongelmia sekä toisinaan myös väkivaltaa. Vuoden 2019 jälkeen intialainen hallinto muutti alueen hallinnollista asemaa lakkauttamalla osavaltion erityisaseman ja jakamalla sen uudelleen unionialueiksi; tästä seurannut muutos on edelleen merkittävä tekijä alueen politiikassa ja hallinnossa.
Väestö, kielet ja kulttuuri
Jammu, historiassa dogrien valtaistuin ja alueen toiseksi suurin kaupunki, on kulttuurisesti merkittävä keskusta. Jammun kokonaisväestöstä yli kaksi kolmasosaa on dogra-hindulaisia, ja he ovat keskittyneet erityisesti osavaltion kaakkoisosaan. Heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat läheistä sukua Pohjois-Intian ja Pakistanin Punjabin alueen perinteille; suurin osa dogroista puhuu dogrin kieltä. Jammun alueella asuu myös huomattava määrä sikhejä, ja se on monikonfessionaalinen alue, jossa esiintyy sekä hindulaisuuden, islamin että sikhismin vaikutteita.
Väestön jakautuminen vaihtelee alueittain: etelä- ja keski-Jammussa hindut ja sikhi ovat usein enemmistöä, kun taas luoteisosissa, erityisesti Poonchin piirikunnan länsiosissa, muslimiväestö on merkittävä ja paikoin enemmistö. Lisäksi alueella puhutaan paikallisia murteita ja kieliä, kuten paharia, kashmiria joillain rajavyöhykkeillä sekä useita vähemmistökieliä, joilla on oma kulttuurinen merkityksensä.
Talous ja infrastruktuuri
Talous perustuu monipuolisesti maatalouteen, karjatalouteen, metsätalouteen, vesivoimaan ja palvelusektoriin. Jammun jokilaaksot soveltuvat viljelyyn: viljellään vilja-, vihannes- ja hedelmätuotteita; erityisesti hedelmien, kuten omenoiden ja alavien alueiden mango- ja sitrushedelmien viljely on tärkeää. Myös uskonnollinen ja luontomatkailu on taloudellisesti merkittävää — esimerkiksi Vaishno Devi -pyhiinvaellus (ei linkitetty tässä tekstissä) tuo alueelle suuren määrän kävijöitä.
Keskeinen liikenneyhteys on Jammu–Srinagar-maantie (NH44), joka yhdistää Jammun Kashmirin laaksoon ja on elintärkeä sekä siviili- että sotilaalliselle liikenteelle. Rautatieyhteydet ulottuvat Jammu Tawi -asemalle ja lentoasema palvelee sekä siviili- että sotilasilmailua. Alueella on myös useita vesivoimahankkeita Chenab- ja Tawi-joen vesistöissä, jotka tuottavat energiaa ja tukevat paikallistaloutta.
Ilmasto
Ilmasto vaihtelee voimakkaasti korkeuden mukaan. Alavilla alueilla esiintyy lämmintä subtrooppista ilmastoa, kuumia kesiä ja viileitä talvia, kun taas ylängöillä ja vuoristossa ilmasto muuttuu viileämmäksi ja talvet voivat olla ankarat lumisateineen. Sademäärät vaihtelevat vuorovesien ja monsuunikausien mukaan.
Turvallisuus ja rajatilanne
Jammun alueen turvallisuustilanne on ajoittain epävakaa johtuen alueen poliittisesta kiistasta ja rajakiistoista Pakistanin suuntaan. Alueella on ollut vuosikymmenten ajan sekä aseellista että poliittista jännitettä, ja sotilaallinen läsnäolo on monin paikoin merkittävä. Tämä vaikuttaa paikalliseen elämään, talouteen ja liikkumiseen, ja myös humanitaariset ja hallinnolliset kysymykset ovat usein esillä kansallisessa ja kansainvälisessä keskustelussa.
Jammun alue on maantieteellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen alue, jossa yhdistyvät perinteiset dograkulttuurin piirteet, vuoristo- ja jokiluonnon tarjoamat elinkeinot sekä nykyajan hallinnolliset ja turvallisuushaasteet. Alueen merkitys näkyy niin historiallisissa perinteissä, uskonnollisessa elämässä kuin strategisessa asemassakin.