Kashmir (hindi: कश्यपपुरा, urdu: کشمیر, kashmir: کٔشِیر, pashto: کشمیر), aiemmin kirjoitusasultaan Kashmir, on alue Etelä-Keski-Aasiassa. Historiallisesti nimi Kashmir viittasi laaksoon Himalajan vuoriston länsipäästä etelään. Nykyään Kashmir viittaa paljon laajempaan alueeseen, johon kuuluvat Intian Jammun ja Kashmirin osavaltio (johon kuuluvat Kashmirin laakso, Jammun alue ja Ladakh), Azad Kashmir ja Gilgit-Baltistan (osa Pakistania) sekä Aksai Chin ja Trans-Karakoramin alue (osa Kiinaa). Kašmirin päälaakso on vuorten ympäröimä matala ja hedelmällinen alue, jossa on monia jokia. Ihmiset pitävät siitä luonnonkauneutensa ja yksinkertaisen elämäntyylinsä vuoksi. Alue on osa Intian ja Pakistanin välistä rajakiistaa.

Maantiede ja ilmasto

Kashmirin alue sijoittuu Himalajan ja Karakoramin vuoristojen leikkausalueelle. Varsinainen Kashmirin laakso (Kashmir Valley) on pitkänomainen, viljava laakso, jota halkovat erityisesti Jhelum-joen sivujoet. Pohjoisessa kohoavat korkeat lumihuippuiset vuoret, etelässä alkaa Alppimaisempia rinnealueita. Aksai Chin ja Trans-Karakoramin alue ovat kuivia ylänköjä ja kärsivät äärimmäisistä lämpötila- ja sademäärävaihteluista.

Ilmasto vaihtelee vyöhykkeittäin: laaksot ja alavat alueet kokevat neljä vuodenaikaa ja suhteellisen kostean ilmaston, kun taas ylävuoristoissa on kylmää, pitkä talvi ja lyhyt kesä. Alueella on runsaasti jokia ja useita järviä, joista tunnetuin on Dal-järvi Srinagarissa.

Historia lyhyesti

  • Antiikin ja keskiajalla Kashmir oli itsenäisten kuningaskuntien ja kulttuurivaikutteiden risteys; alueella säilyivät omaleimaiset shaiva- ja buddhalaiset perinteet.
  • 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Kashmirista tuli muhammedalistinen muslimienemmistöinen alue, mutta se oli brittiläisen Intian siirtomaakauden aikaan yksi niin kutsutuista prinssivaltioista.
  • Vuonna 1947, Intian ja Pakistanin itsenäistyessä, Kashmirin valtioita koskeva kysymys johti kuninkaallisen hallitsijan ratkaisuun tehdä liitossopimus Intian kanssa. Tämän seurauksena syttyi aseellisia yhteenottoja ja sota vuosina 1947–1948.
  • Seuranneiden vuosikymmenten aikana alue on kokenut useita sotia (mm. 1965, 1971, Kargilin sota 1999) ja jatkuvan jännityksen. Vuonna 1972 tehdyn Simla-sopimuksen jälkeen jako Indiaan ja Pakistaniin vakiintui käytännössä Line of Control -rajalla, vaikka kansainvälista tilaa ei ole täysin ratkaistu.
  • Vuodesta 1989 lähtien Intian hallinnoimalla Kashmirin alueella on myös ollut pitkäkestoinen aseellinen kapina ja sisäinen väkivalta, joihin liittyy poliittisia, taloudellisia ja ihmisoikeuskysymyksiä.

Hallinnollinen jako ja nykyinen asema

Kashmirin alue on käytännössä jaettu Intian, Pakistaniin ja Kiinan hallintaan. Intia hallinnoi Jammu ja Kashmirin aluetta sekä Ladakhia; mainittakoon, että Intian hallinnollisessa järjestelyssä vuoden 2019 jälkeen entinen Jammun ja Kashmirin osavaltio lakkautettiin ja se jaettiin kahdeksi liittotasavallaksi: Jammu ja Kashmir sekä Ladakh. Pakistan hallinnoi Azad Kashmiria ja Gilgit-Baltistania, kun taas Kiina hallitsee Aksai Chinia ja Trans-Karakoramin aluetta (Trans-Karakoram on osa laajempaa aluekiistaa, ja osa siitä siirtyi Kiinan hallintaan 1960-luvulla ja myöhemmin 1970-luvulla liittein).

Väestö, kielet ja kulttuuri

Alueella asuu eri etnisiä ryhmiä ja uskontoja. Suurimpia kieliä ovat paikallinen kashmiri (kashmir), urdu, dogri, ladakhi ja pashto (pashto liittyvillä alueilla). Uskonnollisesti muslimienemmistö on hallitseva suurimmassa osassa aluetta, mutta myös hindulaisia, buddhalaisia ja sikhiyhteisöjä on erityisesti Jammun ja Ladakhin osissa. Kashmirin kulttuuri tunnetaan runouden, sufiperinteiden, käsityön (mm. shaali- ja matonkudonta), keittiön ja musiikin rikkaudesta.

Talous ja elinkeinot

Talous perustuu paikallisesti maatalouteen, hedelmien (erityisesti omenat), sahramin viljelyyn (Pamporen alue), karjatalouteen, käsityöhön ja matkailuun. Matkailu on perinteisesti ollut tärkeä tulonlähde etenkin Intian hallinnoimissa osissa (Srinagar, Gulmarg, Pahalgam), mutta poliittinen epävarmuus on ajoittain heikentänyt alan kehitystä. Lisäksi alueella on merkittäviä vesivoima- ja kaivannaispotentiaaleja, ja vesivarojen hallinta on yksi alueen strategisista kysymyksistä.

Rajakiista ja kansainväliset vaikutukset

Intian ja Pakistanin välinen kiista Kashmirin asemasta on yksi Etelä-Aasian pitkäkestoisimmista ja herkimmistä konflikteista. Kiistan seurauksena alueella on ollut useita aseellisia konflikteja, laaja sotilaallinen läsnäolo ja rajatilanteesta johtuvia pakolais- ja siirtokysymyksiä. Kansainvälisesti asia on herättänyt huolta erityisesti ihmisoikeuksista, pakolaisista ja alueellisesta vakaudesta. YK on historiallisesti ollut osallisena rauhanvälityksessä, mutta pysyvää poliittista ratkaisua ei ole saavutettu.

Ympäristöhaasteet ja tulevaisuus

Kashmir kohtaa myös ympäristöön liittyviä haasteita: ilmastonmuutos vaikuttaa vuoristoalueiden lumen ja jäätiköiden käyttäytymiseen, vesivarojen saatavuuteen sekä ekosysteemien monimuotoisuuteen. Turismin elvyttäminen, kestävä maankäyttö ja rauhanomainen poliittinen ratkaisu ovat monille paikallisille toivottuja tavoitteita.

Sen kokonaispinta-ala on 230 166,1 neliökilometriä eli 89 106 neliömailia. Alueen väkiluku on suurempi kuin monen yksittäisen YK:n jäsenvaltion väkiluku, ja sen pinta-ala on suurempi kuin 97 kansakunnan. Kashmirin tulevaisuus liittyy tiiviisti siihen, miten poliittiset ratkaisut, paikallinen itsehallinto ja kansainvälinen diplomatia pystyvät yhdistämään turvallisuuden, ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen.