Kashmir | alue Etelä-Keski-Aasiassa

Kashmir (hindi: कश्यपपुरा, urdu: کشمیر, kashmir: کٔشِیر, pashto: کشمیر), aiemmin kirjoitusasultaan Kashmir, on alue Etelä-Keski-Aasiassa. Historiallisesti nimi Kashmir viittasi laaksoon Himalajan vuoriston länsipäästä etelään. Nykyään Kashmir viittaa paljon laajempaan alueeseen, johon kuuluvat Intian Jammun ja Kashmirin osavaltio (johon kuuluvat Kashmirin laakso, Jammun alue ja Ladakh), Azad Kashmir ja Gilgit-Baltistan (osa Pakistania) sekä Aksai Chin ja Trans-Karakoramin alue (osa Kiinaa). Kašmirin päälaakso on vuorten ympäröimä matala ja hedelmällinen alue, jossa on monia jokia. Ihmiset pitävät siitä luonnonkauneutensa ja yksinkertaisen elämäntyylinsä vuoksi. Alue on osa Intian ja Pakistanin välistä rajakiistaa.

Sen kokonaispinta-ala on 230 166,1 neliökilometriä eli 89 106 neliömailia. Alueen väkiluku on suurempi kuin 127 YK:n jäsenmaan väkiluku, ja sen pinta-ala on suurempi kuin 97 kansakunnan.


  Puuvene (shikara) Dal-järvellä.  Zoom
Puuvene (shikara) Dal-järvellä.  

Kashmirin etymologia

Maan nimen uskotaan olevan peräisin kuivumisprosessista - Ka tarkoittaa "vettä" ja Shimir "kuivattamista". Näin ollen Kashmir tarkoittaa "vedestä kuivunutta maata". On myös teoria, jonka mukaan Kashmir on lyhenne sanoista Kashyap-mira tai Kashyapmir tai Kashyapmeru, "Kashyapan meri tai vuori", tietäjän, jonka uskotaan tyhjentäneen Satisar-alkuisen järven vedet, joka Kashmir oli ennen kuin se vedettiin takaisin. Nilamata Purana antaa nimeksi Kashmira (Kashmirin laakso sisältää Wular-järven) Mira", joka tarkoittaa tietäjä Kashyapan meri-järveä tai vuorta. Mira tarkoittaa sanskritiksi valtamerta tai rajaa, ja sitä pidetään Uman ruumiillistumana, ja se on se Kashmir, jonka maailma tuntee nykyään. Kashmirilaiset kutsuvat sitä kuitenkin Kashiriksi, joka on johdettu foneettisesti sanasta Kashmir.

Antiikin kreikkalaiset kutsuivat sitä nimellä Kasperia. Kashyapa-pura, joka on samaistettu Hecataeuksen Kaspapyrosiin (apud Stephanus of Byzantium) ja Herodotoksen Kaspatyrosiin (3.102, 4.44); klassisessa kirjallisuudessa Herodotos kutsui sitä myös Kaspatyroliksi. Kasmirin uskotaan olevan myös Ptolemaioksen Kaspeirian tarkoittama maa. Kashmirissa vuonna 631 jKr. vieraillut kiinalainen munkki Xuanzang kutsui sitä Kia-shi-mi-lo:ksi, tiibetiläiset kutsuivat sitä Khachaliksi, joka tarkoittaa "lumista vuorta". Se on ja on ollut jokien, järvien ja luonnonkukkien maa. Kashmir on nykyisen Kashmirin arkaaisempi kirjoitusasu, ja joissakin maissa se kirjoitetaan edelleen näin. Seemiläistä alkuperää olevan heimon, jonka nimi on Kash (joka tarkoittaa alkuperäismurteessa syvää viiltoa), uskotaan perustaneen Kashanin ja Kashgarin kaupungit, joita ei pidä sekoittaa Kaspianmeren Kashyapi-heimoon. Maa ja kansa tunnettiin nimellä "Kashir", josta myös "Kashmir" on peräisin.


 

Historia

Kashmirin konflikti on jatkunut siitä lähtien, kun Intiasta ja Pakistanista tuli itsenäisiä valtioita. Aluksi Jammun ja Kašmirin maharadza Hari Singh halusi osavaltionsa pysyvän itsenäisenä sekä Intiasta että Pakistanista. Lokakuun 20. päivänä 1947 Pakistanin tukemat heimomiehet tunkeutuivat Kashmiriin. Singh taisteli aluksi vastaan, mutta 27. lokakuuta hän pyysi Intian kenraalikuvernööri Louis Mountbattenilta apua. Tämä suostui, mutta pakotti Singhin luovuttamaan Jammun ja Kašmirin Intialle. Kun Intian liittymispaperit oli allekirjoitettu, intialaiset sotilaat tunkeutuivat Kashmiriin ja saivat käskyn estää miehityksen jatkuminen, mutta he eivät saaneet karkottaa ketään osavaltiosta. Pakistan väitti, että Singhin oli laitonta luovuttaa Kashmir Intialle, ja ensimmäinen Kashmirin sota alkoi. Intia vei asian YK:n käsiteltäväksi. YK:n päätöslauselmassa pyydettiin Pakistania tyhjentämään miehittämänsä alueet ja pyydettiin Intiaa avustamaan YK:n kansanäänestyskomissiota järjestämään kansanäänestys kansan tahdon selvittämiseksi. Pakistan kieltäytyi tyhjentämästä miehitettyjä alueita.

Vuonna 1953, kun Yhdysvaltojen ja Pakistanin keskinäistä puolustussopimusta oltiin muodostamassa, Nehru esitti uhkavaatimuksen. Pakistanin olisi valittava joko kansanäänestys, jossa olisi mahdollisuus saada Kashmir hallintaansa, tai sopimus Yhdysvaltojen kanssa. Kun liitto muodostui ja solmittiin vuonna 1954, Nehru peruutti kansanäänestystarjouksen. Kashmir on edelleen konfliktialueena tähän päivään asti.

Valvontalinjat

Intia ja Pakistan ovat käyneet useita sotia Kashmirista. Vuosina 1949 ja 1972 ne sopivat rajoista suurimmalle osalle alueita (lukuun ottamatta Siachenin jäätikköä). Tämä Intian ja Pakistanin välistä rajaa merkitsevä rajauslinja tunnetaan nimellä valvontalinja. Sitä vartioivat Intian ja Pakistanin joukot.

Kiinan hallussa olevan Aksai Chinin ja Intian hallussa olevan Jammun ja Kašmirin välinen raja tunnetaan nimellä Line of Actual Control.

Punjabin (Pakistan) ja Intian hallinnoiman Kashmirin välistä Kashmirin rajaa kutsutaan työrajaksi, mutta Pakistan ei tunnusta sitä. Intia on rakentanut aidan osalle tätä rajaa.

Siachenin jäätikkö ja Saltoro-vuoristo nähtiin ensimmäisen kerran sotatoimissa vuonna 1984, kun Intian armeija miehitti jäätikön ja Saltoro-vuoriston estääkseen Pakistania miehittämästä aluetta. Operaation koodinimi oli Operaatio Meghdoot. Pidettyihin asemiin on tehty useita pieniä muutoksia. Intian asevoimat ovat kuitenkin pitäneet kiinni tasangon korkeuksista ja estäneet pakistanilaisia sotilaita kiipeämästä Saltoro-vuoristoon.

Actual Ground Position Line (AGPL) viittaa nykyiseen sijaintiin, joka erottaa Intian ja Pakistanin joukot toisistaan Siachenin jäätikköalueella. Linja ulottuu valvontalinjan (LOC) pohjoisimmasta kohdasta Indira Coliin. Linja kulkee Saltoro-vuoriston reunalla, joka on vuoristoinen ylätasanko, jonka huiput ovat yli 8 000 metriä korkeita. AGPL:n nykyinen sijainti noudattaa yleistä linjaa:

Indira Col - Sia La -sola - Saltoro Kangri 1 - Bilafond La -sola - K12 - Gyong La -sola - NJ9842



 Kashmirin kartta, jossa näkyy tarkemmin valvontalinjat. Intian hallinnassa oleva alue on keltainen/vaaleanruskea; Pakistanin hallinnassa oleva alue on vihreä; Kiinan hallinnassa oleva alue on tummanruskea. Valkoinen/vihreä/keltainen kolmio on Intian hallinnassa oleva Siachenin jäätikkö.  Zoom
Kashmirin kartta, jossa näkyy tarkemmin valvontalinjat. Intian hallinnassa oleva alue on keltainen/vaaleanruskea; Pakistanin hallinnassa oleva alue on vihreä; Kiinan hallinnassa oleva alue on tummanruskea. Valkoinen/vihreä/keltainen kolmio on Intian hallinnassa oleva Siachenin jäätikkö.  

Hallinnolliset yksiköt

Nykyään Kashmir on jakautunut seuraavasti:

  • Intian tasavalta hallitsee Jammun ja Kašmirin osavaltiota. Se koostuu Jammun alueesta, Kashmirin laaksosta ja Ladakhista. Pakistan kutsuu sitä Intian miehittämäksi Kašmiriksi, Intian hallitsemaksi Kašmiriksi, Intian liittoon kuuluvaksi Kašmiriksi tai Intian hallitsemaksi Kašmiriksi.
  • Pohjoisalueina tunnetut alueet sekä Azad Jammu ja Kašmir ovat Pakistanin hallinnassa. Pakistanin hallitus kutsuu niitä Pakistanin hallinnoimaksi Kashmiriksi. Intian tasavalta kutsuu niitä Pakistanin miehittämäksi Kashmiriksi.
  • Aksai Chin -niminen alue on Kiinan hallinnassa.
  • Trans-Karakoramin alue on alue, jonka Pakistan luovutti Kiinalle 3. maaliskuuta 1963. Pakistanin mukaan alue oli asumaton, joten siihen ei liity mitään ongelmia. Intia väittää, että vaihto oli laiton ja että alue on osa sen osavaltiota Jammua ja Kašmiria.
  • Siachenin jäätikkö on tällä hetkellä kiistanalainen alue. Intia hallitsee jäätikköä, ja Pakistan hallitsee sen alapuolella olevaa laaksoa.

Kiistanalainen Kashmirin alue on jaettu viiteen hallinnolliseen alueeseen, jotka ovat:

Piirien muodostama ryhmä muodostaa piirin, jota hallinnoi piirikomissaari. Kashmir on nyt jaettu 21 piirikuntaan, jotka on ryhmitelty viiteen Pakistanin ja Intian yhteisesti hallitsemaan piirikuntaan:

Baltistan

Gilgit

Jammu

Kashmir

Ladakh

  • Astoren piiri (Azad Ladakh)
  • Ghanchen piiri (Azad Ladakh)
  • Skardun piiri (Azad Ladakh)
  • Anantnagin piiri
  • Baramullan piiri
  • Budgamin piiri
  • Kupwaran piiri
  • Muzaffarabadin piiri (Azad Kashmir)
  • Neelumin piiri (Azad Kashmir)
  • Pulwaman piiri
  • Srinagar District (Srinagar, valtion perinteinen pääkaupunki)


 Kashmirin alueen poliittiset jaot  Zoom
Kashmirin alueen poliittiset jaot  

Talous

Kashmirin talous keskittyy Pakistanin tavoin maatalouteen. Perinteisesti laakson perusviljelykasvi oli riisi, joka oli ihmisten pääravinto. Lisäksi viljeltiin maissia, vehnää, ohraa ja kauraa. Lauhkean ilmastonsa vuoksi se soveltuu hyvin esimerkiksi parsan, artisokan, seakaleen, härkäpapujen, skarppien, punajuurten, kukkakaalin ja kaalin viljelyyn. Hedelmäpuut ovat laaksossa yleisiä, ja viljellyissä hedelmätarhoissa kasvaa päärynöitä, omenoita, persikoita ja kirsikoita. Tärkeimpiä puita ovat deodar (Pakistanin kansallispuu), kuuset ja männyt, chenar (valtionpuu) tai plataani, vaahtera, koivu ja saksanpähkinä, omena ja kirsikka.

Historiallisesti Kashmir tuli tunnetuksi maailmanlaajuisesti, kun kashmirvillaa vietiin muille alueille ja kansoille (vienti on loppunut kashmirvuohen vähentyneen runsauden ja Länsi-Kiinan lisääntyneen kilpailun vuoksi). Kashmirilaiset osaavat hyvin neuloa ja valmistaa pashmina-huiveja, silkkimattoja, mattoja, kurtoja ja keramiikkaa. Myös sahramia viljellään Kashmirissa. Luonnonmukaisesti viljeltyjä hedelmiä ja vihanneksia pyritään viemään luonnonmukaisina elintarvikkeina pääasiassa Lähi-idän alueelle, johon se kuuluu olennaisena osana. Srinagar on tunnettu hopeatöistä, paperimassasta, puunveistosta ja silkin kutomisesta.

Taloutta vahingoitti pahoin Pakistanin vuoden 2005 maanjäristys, joka 8. lokakuuta 2005 mennessä aiheutti yli 70 000 kuolonuhria Pakistanin hallinnassa olevassa Kashmirin osassa ja noin 1 500 kuolonuhria Intian hallinnassa olevassa Kashmirissa.

Intian hallussa olevan Kashmirin alueen uskotaan sisältävän runsaasti hiilivetyjä sisältäviä kiviä.

Maatalous

Alueen talous on keskittynyt maatalouteen. Siellä viljellään riisiä. Intian puoleisessa osassa viljellään myös maissia, kuten vehnää ja ohraa. Alueen ilmasto poikkeaa suurimmasta osasta Intian niemimaata: Se on leudompi. Siksi siellä viljellään myös sellaisia kasveja kuin latva-artisokkaa, kukkakaalia, kaalia ja tiettyjä papuja.

Kashmirvilla tunnetaan lähes kaikkialla maailmassa. Kashmirvilla on kashmirvuohien villaa. Alueesta käytyjen konfliktien vuoksi suurin osa kashmirvillasta ei kuitenkaan enää tule Kashmirista.

Kashmirista saadaan maailman parasta sahramia.

Matkailu

Matkailu on ollut tärkeää Kashmirissa jo vuosia. Monet kutsuvat aluetta maanpäälliseksi paratiisiksi. Kashmirissa vierailee turisteja kaikkialta maailmasta. 2000-luvulla Kashmirissa on käynyt vähemmän ihmisiä terrorismin vuoksi. Kashmiriin viitataan säännöllisesti nimellä Jannat-e-Kashmir, koska se merkitsee paratiisia. Termi Jannat-e-Kashmir on alun perin persialainen ilmaisu, joka viittaa Kašmiriin, koska monet persialaiset sufi-pyhimykset vierailivat Kašmirin laaksossa ja kirjoittivat siitä runoja persian kielellä. Kashmirin laaksoon on haudattu monia sufipyhimyksiä, ja kaikkialla Kashmirissa on sufien pyhäkköjä.



 Nanga Parbat, maailman yhdeksänneksi korkein huippu ja yksi vaarallisimmista kiipeilijöille, sijaitsee Pakistanissa Kashmirin alueen pohjoisilla alueilla.  Zoom
Nanga Parbat, maailman yhdeksänneksi korkein huippu ja yksi vaarallisimmista kiipeilijöille, sijaitsee Pakistanissa Kashmirin alueen pohjoisilla alueilla.  

Uskonto

Uskonnot Kashmirin alueella

Usko

Prosenttia

Islam

78%

Hindulaisuus

12%

Sikhismi

10%

Muut

0.1%

Kashmirin asukkaista 78 prosenttia on muslimeja, ja islam on alueen enemmistöuskonto. Muita uskontoja ovat hindulaisuus, jota seuraa 12 prosenttia väestöstä, ja sikhismi, jota seuraa 10 prosenttia Kashmirin väestöstä. Kašmirin Shah Miri -dynastian aikana 1300-luvulta alkaen islam vakiintui Kašmiriin.


 

Aiheeseen liittyvät sivut



 

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Kashmir?


V: Kashmir on alue Etelä-Keski-Aasiassa, ja se viittaa historiallisesti Himalajan vuoriston länsipäästä etelään sijaitsevaan laaksoon. Nykyään sillä tarkoitetaan paljon laajempaa aluetta, johon kuuluu osia Intiasta, Pakistanista ja Kiinasta.

K: Kuinka suuri on Kashmirin alue?


V: Alueen pinta-ala on 230 166,1 neliökilometriä eli 89 106 neliömailia.

K: Mikä saa ihmiset pitämään Kashmirista?


V: Ihmiset pitävät siitä sen luonnonkauneuden ja yksinkertaisen elämäntavan vuoksi.

K: Onko alueesta kiistaa?


V: Kyllä, Intian ja Pakistanin välillä on rajakiista alueesta.

K: Kuinka monen YK:n jäsenmaan väkiluku on pienempi kuin Kashmirin?


V: 127 YK:n jäsenmaalla on pienempi väkiluku kuin Kashmirilla.

Kysymys: Kuinka monen YK:n jäsenmaan pinta-ala on pienempi kuin Kashmirin?


V: 97 YK:n jäsenmaalla on pienempi pinta-ala kuin Kashmirilla.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3