Aksumin kuningaskunta (n. 80 eaa–825 jKr) — muinainen Axumin imperiumi

Aksumin kuningaskunta (n. 80 eaa–825 jKr): mahtava afrikkalainen kauppavaltio, tunnettu graniittipylväistään ja kristinuskosta — historiallinen keskus Eritreassa ja Pohjois-Etiopiassa.

Aksumin kuningaskunta (Ge'ez: መንግስቲ ኣኽሱም), joka tunnettiin myös nimellä Axumin kuningaskunta tai Aksumiittien valtakunta, oli muinainen kuningaskunta, jonka keskus sijaitsi nykyisessä Eritreassa ja Tigrayn alueella Pohjois-Etiopiassa. Axumin keisarit kutsuivat itseään muun muassa kuninkaiden kuninkaaksi sekä Aksumin, Himyarin, Raydanin, Saban, Salhenin, Tsiyamon, Bejan ja Kushin kuninkaiksi. Valtakunta oli merkittävä voimatekijä Punaisellamerellä ja sen ympäristössä noin vuodesta 80 eaa. aina noin vuoteen 825 jKr. asti. Sen keskus oli Axumin kaupungissa, ja alueella oli esiasteita protoaksumiittisesta rautakaudesta alkaen; varsinaisen nousun katsotaan alkaneen noin 4. vuosisadalla eaa. ja Aksumin kansainvälinen merkitys kasvoi erityisesti 1. vuosisadalla jKr.

Historiallinen asema ja yhteydet

Aksum oli keskeinen linkki Rooman valtakunnan ja muinaisen Intian välisellä kauppareitillä. Sen hallitsijat helpottivat kauppaa lyömällä oman aksumilaisen valuutan, ja hallinto tavoitteli vaikutusvaltaa myös naapurialueilla. Valtakunta laajensi vaikutusvaltaansa itäiseen Afrikkaan ja se sekaantui toistuvasti Arabian niemimaan politiikkaan — lopulta Aksum laajeni Himyarite-kuningaskunnan alueelle Arabian etelärannikolla. Aksum otti myös vaikutusalueelleen osia taantuvasta Kushin kuningaskunnasta ja harjoitti meririkastavaa kauppaa erityisesti satama-alueen Aduliksen kautta.

Talous ja kauppa

Aksumin talous perustui monipuoliseen kauppaan, maatalouteen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Keskeisiä vientituotteita olivat:

• eliitti- ja kansainvälisen kaupan tuotteet: norsunluu, kultaharkot, suitsukkeet (frankinsiensi ja myrrha) sekä jalokivet;
• maataloustuotteet ja karjataloustuotteet alueellisilla markkinoilla;
• orjuus ja orjakauppa osana pitkämatkaista vaihtokauppaa.

Kauppareitit hyödynsivät Intian valtameren monsuunisäästöjä ja laajat yhteydet ulottuivat Välimerelle, Persianlahdelle ja Intiaan. Aksumilaiset kullatut, hopeiset ja pronssiset kolikot levisivät laajalle alueelle ja osoittivat kuningaskunnan taloudellista asemaa; myöhäisemmät kolikot kantavat kristillisiä symboleja muutosajanjakson jälkeen.

Uskonto ja kulttuuri

Ennen kristinuskon valtavirtaa Aksumin uskonto oli monijumalainen ja paikalliset jumaluudet kuten Mahrem (sotajumala), Astar ja Beher liittyivät uskonnolliseen elämään ja kuninkaalliseen ideologiaan. Vuosisadan vaihteessa keisari Ezanan (hallitsi noin 320–360 jKr.) aikana valtakunta omaksui kristinuskon, ja muutos näkyi sekä julkisessa elämässä että rahapolitiikassa: Aksumin kolikkoihin ilmestyivät ristin kuvioita ja kuninkaalliset monumentit saivat uusia symboleja.

Axumilla on myös merkittävä rooli juutalaisuuteen ja paikalliseen traditioon liittyvissä legendoissa: perinteen mukaan Axum on liitonarkin oletettu leposija ja Saban kuningattaren oletettu koti. Nämä kertomukset, kuten solomoniittinen perimätieto, ovat osa Etiopian keskiaikaista valtaperinnettä, mutta niiden historiallisuudesta on vaihtelevaa näyttöä.

Politiikka, sotilasvoima ja kansainvälinen asema

Aksumin keisarit pitivät yllä vahvaa kuninkaallista kuvastoa ja hallitsijavaltaa, joka tuki kauppaa ja ulkopoliittista toimintaa. Manichaei-profeetta Mani (kuoli 274 jKr.) mainitsi Axumin yhtenä aikansa neljästä suurvallasta — muiden ollessa Persia, Rooma ja Kiina — mikä kertoo Aksumin maineesta kaupan ja diplomatian kentällä. Valtakunta myös puuttui Arabian niemimaan valtataisteluihin ja solmi liittoutumia sekä sotilaallisia interventioita oman vaikutusvaltansa turvaamiseksi.

Arkkitehtuuri ja monumentit

Aksumilaiset rakensivat monumentaalisia, uskonnollisia ja kuolinmonumentteja. Tunnetuimmat ovat korkeat graniittipylväät eli steelaat, jotka toimivat sekä hautamerkkeinä että uskonnollisina symboleina. Yksi tunnetuimmista on noin 90 jalan (noin 27 metriä) korkea pylväs, joka on maailman korkein yksiosainen pylväs tyyppinsä. Lisäksi Aksumissa on monia kivisiä hautakammiota, palatseja, vesisäiliöitä ja kivityötä, jotka kertovat korkeasta rakentamisen ja insinööritaidon tasosta.

Kirjoitus, kieli ja lähteet

Axumin hallitseva kieli oli ge'ez, joka kehittyi sekä hallinnolliseksi että liturgiseksi kieleksi. Ge'ez-kirjoitus ja -inskriptioiden löydöt, usein roomalais- ja arabialaisvaikutteita sisältäen, antavat arvokasta tietoa valtakunnan poliittisesta ja uskonnollisesta historiasta. Monissa kivisiin monumentteihin kaiverretuissa teksteissä esiintyy myös kreikankielisiä muotoja, mikä heijastaa Aksumin kansainvälisiä yhteyksiä.

Alkava lasku ja valtakunnan hämärtyminen

Aksumin suhteellinen merkitys alkoi heikentyä 600–800-luvuilla jKr. Syyinä pidetään useita tekijöitä, muun muassa:

• kauppareittien muuttuminen islamilaisten valtakuntien nousun myötä, mikä vähensi Punaisenmeren kautta kulkevan kaupan merkitystä;
• maatalouden paineet, mahdollinen ympäristön kuluminen, maaperän eroosio ja klimatologiset muutokset;
• poliittiset mullistukset ja alueellisen vallan pirstoutuminen;
• Islamin leviäminen Arabian niemimaalla, joka muutti alueellista valtapolitiikkaa ja kauppaolosuhteita.

Perinteisesti aksumilaista poliittista valtaa pidetään heikentyneenä jo 8.–9. vuosisadalla, ja noin vuoteen 825 jKr. mennessä Aksumin keskusvallan vaikutus merkittävästi väheni. Myöhemmät etiopialaiset dynastiat, kuten Zagwe ja Senait, nousivat valtaan alueilla, jotka olivat historiallisesti yhteydessä Aksumiin.

Arkeologia ja perintö

Axumin muinaislöydöt — steelaat, hautarakennelmat, kolikot ja inskriptioiden kivet — ovat tärkeä osa Itä-Afrikan historiantutkimusta. Axumin muinaiskaupunki kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Paikan arkeologinen ja kulttuurinen perintö on yhä keskeinen osa Etiopian ja Eritrean historiallista identiteettiä ja se säilyttää vaikutuksensa modernissa uskonnollisessa ja kulttuurisessa elämässä.

Axumista ja aksumilaisesta kulttuurista kertova tutkimus jatkuu, ja arkeologiset löydöt sekä lähdeaineiston tulkinta täydentävät kuvaa tästä pitkäikäisestä ja vaikutusvaltaisesta muinaisvaltiosta.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Millä nimellä Aksumin kuningaskunta tunnetaan myös?

K: Milloin valtakunta oli olemassa?

K: Mikä oli tämän valtakunnan pääkaupunki?

K: Miten Aksumista tuli tärkeä toimija Rooman ja Intian välisellä kauppareitillä?

K: Kuka piti Axumia yhtenä neljästä suurvallasta aikanaan?

Kysymys: Minkälaisia rakennelmia aksumilaiset rakensivat ennen kristillistä aikaa?

K: Milloin aksuminit ottivat kristinuskon omakseen?

Hae kirjaimella