Muinainen Kiina: sivilisaation synty, dynastiat ja kulttuuriperintö
Tutustu muinaiseen Kiinaan: dynastioiden synty Qinistä Zhouhun, sotien ja kulttuuriperinnön tarinat sekä kirjoitushistorian juuret — tuhansia vuosia jatkuvaa sivilisaatiota.
Muinainen Kiina on yksi maailman vanhimmista ja yhtäjaksoisimmista kulttuuri- ja sivilisaatioperheistä. Kirjallisia merkintöjä Kiinan historiasta on säilynyt aina Shang-dynastian ajoilta; varhaisimmat ajoitukset viittaavat kirjoitusjälkiin noin vuoteen 1500 eaa. lähtien. Kiina kehittyi pitkälti alueellisista keskuksista sekä Keltaisen joen että Jangtsejoen laaksoissa neoliittisella kaudella, mutta perinteisesti Keltaisen joen laaksoa pidetään kiinalaisen sivilisaation kehtona.
Varhaiset vaiheet ja kirjoitus
Arkeologiset löydöt, kuten kilpikonnankuoret, joissa on Shang-dynastian (kiinaksi 商朝) muinaiskiinan kaltaista kirjoitusjälkeä, on ajoitettu noin vuoteen 1500 eaa. Näistä orakkeliluvuista alkavat Kiinan dokumentoitujen lähteiden sarjat. Perinteisissä kiinalaisissa historiankirjoissa, kuten Suuren historioitsijan pöytäkirjoissa (n. 100 eaa.) ja Bambu Annals -aineistossa, mainitaan myös varhainen Xia-dynastia, jonka olemassaolo on osin kiistanalainen mutta joka kuuluu kiinalaisen muistiperinteen syntyyn.
Shang ja Zhou — kulttuurin ja filosofian kasvu
Shang-dynastian jälkeen merkittävässä asemassa ollut Zhou-dynastia (n. 1045–256 eaa.) loi pohjan monille kiinalaisen kulttuurin piirteille. Zhou-kaudella kehittyivät keskeiset ajatussuunnat, kirjallisuus ja sosiaaliset instituutiot, jotka muovasivat kiinalaista ajattelua vuosisadoiksi eteenpäin. Tämä kausi loi myös rakenteita, joiden pohjalta myöhemmät hallintomuodot ja byrokratia rakentuisivat.
Keskiajan kansainvaellukset ja sotivat valtiot
Zhou-dynastian myötä poliittinen valta alkoi hajota: 800-luvulla eaa. alkanut heikkeneminen johti siihen, että alueellinen valta hajosi useisiin kilpaileviin ruhtinaskuntiin. Tämä kehitys huipentui kevään ja syksyn kauteen ja sitä seuranneeseen sotivien valtioiden kauteen, jolloin Kiina oli pitkään hajallaan useiden sotivien valtioiden ja sotapäälliköiden hallinnassa.
Qin, yhtenäisyys ja legalismi
Vuonna 221 eaa. Qin-ruhtinaskunta yhdisti suuren osan Kiinasta ja Qin Shi Huangista tuli ensimmäinen hallitsija, joka nimitti itsensä keisariksi. Qin-in aika merkitsi valtion keskittämistä: Qin Shi Huang yhdenmukaisti muun muassa kirjoitusjärjestelmiä (pakottaen "kaikki kirjoittamaan samalla tavalla"), mittajärjestelmiä ja lainsäädäntöä. Hänen hallintonsa pohjautui osin legalismiin, ja se oli voimakkaasti autoritaarinen sekä usein konfutselaisen ajattelun vastainen, mistä kertoo vastustus konfutselaisuutta kohtaan. Qin-dynastian toimet muodostivat perustan myöhemmälle imperiaaliselle Kiinalle.
Dynastiat, laajentuminen ja hallintojärjestelmät
Useiden dynastioiden aikana Kiinan alue ja vaikutus ovat vaihdelleet: välillä valtakunta on ulottunut kauas, toisinaan se on ollut pienempi ja hajanaisempi. Joillakin ajanjaksoilla Kiinan vaikutus on ulottunut Keski-Aasiaan, Tiibetiin ja Vietnamiin asti. Monet peräkkäiset dynastiat rakensivat kehittyneen byrokratian, joka mahdollisti keisarin johdonmukaisen hallinnon laajoilla alueilla. Tähän kuuluivat muun muassa virkamiesvalintajärjestelmät, verotus, oikeuslaitos ja infrastruktuurin ylläpito.
Kulttuuri, filosofia ja teknologia
Kiinalainen kulttuuri on syntynyt monien vuosisatojen kerrostumasta: filosofia (mm. konfutselaisuus, daoismi ja legalismi), klassinen kirjallisuus, historiankirjoitus, runous ja taide kehittyivät pitkään. Lisäksi Kiina tunnetaan useista teknisistä ja taloudellisista saavutuksistaan, jotka vaikuttivat koko Euraasiaan:
- Keksinnöt: paperinvalmistus, painotekniikka, kompassi ja ruuti (joista useimmat saivat myöhemmin laajemman merkityksen)
- Kauppareitit: Silkkitie yhdisti Kiinan länteen, edistäen kulttuurien ja tavaroiden vaihtoa
- Kulttuuriperintö: klassinen kaunokirjallisuus, maalaustaide, seremoniallinen käytäntö ja kehittynyt maataloustekniikka
Hallinto, byrokratia ja oppineisto
Monet dynastiat kehittivät virkamiesjärjestelmän, joka perustuisi osaamiselle ja koulutukselle. Kiinalainen imperiumi käytti pitkään virkamieskokeita (vaikkakin kokeiden järjestäytyminen eri dynastioina vaihteli) valitakseen pätevää hallintohenkilöstöä. Tämä meritokraattinen perinne vaikutti hallinnon vakauteen ja kulttuurin arvostukseen koulutusta kohtaan.
Sodat, sisällissodat ja ulkopuoliset vallat
Kiina koki toistuvasti sisäisiä konflikteja, nousevia kapinallisliikkeitä ja ulkopuolisia hyökkäyksiä. Tekstin alussa mainittu jakso kuvaa yleistä kaavaa: poliittinen yhtenäisyys ja hajaannus vuorottelivat. Joitakin aikakausia hallitsivat arojen kansat tai ulkopuoliset dynastiat, jotka usein sulautuivat myöhemmin han-kiinalaiseen väestöön. Näiden vuorovaikutusten kautta Kiinan kulttuuri ja väestörakenne muuttuivat monimuotoisiksi.
Perintö ja merkitys
Kiinan tuhansien vuosien yhtäjaksoinen historia on jättänyt vahvan perinnön: poliittiset instituutiot, filosofiat, kirjallisuus ja teknologiset saavutukset vaikuttivat paitsi Aasian myös laajemmin koko maailman kehitykseen. Monet piirteet, kuten vahva kirjoituskulttuuri, byrokraattinen perinne ja yhteiskunnallinen arvostus koulutusta kohtaan, ovat säilyneet tai muokkautuneet eri muodoissaan nykyaikaan saakka. Historiankirjoituksessa korostetaan usein, että Kiina ei ole koskaan ollut staattinen yhdenmukainen kokonaisuus, vaan dynaaminen ja monikerroksinen sivilisaatio, jossa eri alueelliset ja kulttuuriset vaikutteet ovat muokanneet sen kehitystä.
Yhteenveto: Muinainen Kiina syntyi ja kehittyi pitkissä kerrostumissa Keltaisen ja Jangtsejoen laaksoissa, eteni Shang- ja Zhou-kausien kautta kohti Qin-yhteenliittymää, ja dynastioiden vuorottelu, filosofinen rikkaus, byrokraattinen kehitys sekä tekniset saavutukset muodostivat perustan yhdelle maailman merkittävimmistä sivilisaatioista.
Aikajana
- 3 hallitsijaa ja 5 keisaria: 50 000 - 2000 EAA.
- Xia-dynastia: n. 2000 - n. 1600 eaa.
- Shang-dynastia (tai Yin-dynastia): n. 1600 - 1046 eaa.
- Zhou-dynastia
- Läntinen Zhou: 1046 - 771 EKR.
- Itäinen Zhou
- Kevät- ja syyskausi: 771 - 481 EKR.
- Sotaa käyvien valtioiden aika: 481 - 221 EKR.
- Qin-dynastia: 221 - 206 eaa.
- Han-dynastia: 206 eKr. - 220 jKr.
- Läntinen Han: 206 eKr. - 8 jKr.
- Xin-dynastia: 8 - 23 jKr.
- Kolme kuningaskuntaa
- Wein kuningaskunta: 220 - 265 jKr.
- Shun kuningaskunta: 221 - 263 jKr.
- Wun kuningaskunta: 229 - 280 jKr.
- Jin-dynastia
- Länsi-Jin: 265 - 316 jKr.
- Itäinen Jin: 317 - 460 jKr.
- Kuusitoista kuningaskuntaa
- "Entinen Zhao" tai "Han Zhao": 304 - 329 JKR.
- "Cheng Han" tai "entinen Shu": 306 - 347 JKR.
- Entinen Liang: 314 - 376 jKr.
- "Later Zhao" tai "Shi Zhao": 319 - 351 JKR.
- Entinen Yan: 334 - 370 JKR.
- "Entinen Qin" tai "Fu Qin": 351 - 394 JKR.
- Myöhemmin Yan: 384 - 409 JKR.
- "Later Qin" tai "Iau Qin": 384 - 417 JKR.
- Läntinen Qin: 385 - 431 JKR.
- "Later Liang" tai "Lu Liang": 389 - 403 JKR.
- Etelä-Liang: 397 - 414 jKr.
- Southern Yan: 398 - 410 JKR.
- Länsi-Liang: 400 - 421 jKr.
- Pohjois-Liang: 401 - 439 jKr.
- "Xia" tai "Hu Xia": 407 - 431 JKR.
- "Northern Yan" tai "Feng Yan": 409 - 436 JKR.
Alla olevat maat eivät kuulu kuudentoista kuningaskunnan joukkoon:
·
- Entinen Chouchi: 296 - 371 jKr.
- Myöhemmin Chouchi: 385 - 443 jKr.
- Dai: 315 - 376 jKr.
- Ran Wei: 350 - 352 jKr.
- Western Yan: 384 - 394 JKR.
- Zhai Wei: 388 - 392 jKr.
- Länsi-Shu: 405 - 413 jKr.
- Yuwenbu: 302 - 344 jKr.
- Duanbu: 310 - 357 jKr.
- Tuguhun: 313 - 633 jKr.
- Eteläinen ja pohjoinen dynastia
- Eteläiset dynastiat
- Laulu: 420 - 479 jKr.
- Chi: 479 - 502 jKr.
- Liang: 502 - 557 jKr.
- Chen: 557 - 589 jKr.
- Pohjoiset dynastiat
- Pohjoinen Wei: 386 - 534 jKr.
- Itäinen Wei: 534 - 550 jKr.
- Länsi-Wei: 535 - 557 jKr.
- Pohjois-Chi: 550 - 557 jKr.
- Pohjoinen Chou: 557 - 581 JKR.
- Sui-dynastia: 581 - 618 jKr.
- Tang-dynastia: 618 - 907 jKr.
- Wu Chou keskeytti Tang-dynastian: 690 - 705 jKr.
- Viisi dynastiaa ja kymmenen kuningaskuntaa
- Viisi dynastiaa
- Myöhemmin Liang: 907 - 923 jKr.
- Myöhemmin Tang: 923 - 936 jKr.
- Myöhemmin Jin: 936 - 947 jKr.
- Myöhemmin Han: 947 - 950 jKr.
- Myöhemmin Chou: 951 - 960 jKr.
- Kymmenen kuningaskuntaa
- Wu Yue: 904 - 978 jKr.
- Min (muutti nimensä Yiniksi vuonna 943 jKr.): 909 - 945 jKr.
- Jinnan: 907 - 963 jKr.
- Chu: 897 - 951 jKr.
- Wu: 904 - 973 jKr.
- Eteläinen Tang: 937 - 975 jKr.
- Eteläinen Han: 917 - 971 jKr.
- Pohjoinen Han: 951 - 979 jKr.
- Entinen Shu: 907 - 925 jKr.
- Myöhemmin Shu: 934 - 965 jKr.
- Ja muut hallinnot
- Dingnan Jiedu: 881 - 982 JKR.
- Fongshang Jiedu (tai Chi): 887 - 924 jKr.
- Lulong Jiedu (tai Yan): 897 - 913 jKr.
- Chender Jiedu (tai Zhao): 883 - 921 jKr.
- Yiwu Jiedu: 900(?) - 922 jKr. ja 928 - 929 jKr.
- Wuping Jiedu (tai Hunan Jiedu): 950 - 963 jKr.
- Chinyuan Jiedu: 946 - 978 JKR.
- Hexi Regime: ?
- Song-dynastia
- Pohjoinen laulu: 960 - 1127 jKr.
- Eteläinen laulu: 1127 - 1279 jKr.
- Liao-dynastia (tai Khitan) - 907 - 1125 jKr.
- Kun Gin-dynastia lopettaa Liao-dynastian, Yelü Dashi, Liao-aristokraatti, rakensi uudelleen Liao-dynastian, kutsumme sitä Länsi-Liao, joka tunnetaan myös nimellä Kara-Khitan Khanate: 1132 - 1218 JKR.
- Gin-dynastia: 1115 - 1234 jKr.
- Länsi-Hiasia: 1038 - 1227 JKR.
- Yuan-dynastia (oikeastaan Mongolia): 1279 - 1368 jKr.
- Ming-dynastia: 1368 - 1644 jKr.
- Qing-dynastia: 1636 - 1912 jKr.
- Kiinan tasavalta: 1912 jKr. - nykyään (Se hallitsi Manner-Kiinaa vain vuoteen 1949 asti.). Se hävisi Kiinan sisällissodan, joten nyt se hallitsee vain Taiwania, Penghua, Kingmeniä, Mazhua, Taipingin saarta ja Dongshan saarta. Kiinan tasavalta vuoden 1949 jälkeen on itse asiassa Taiwan).
- Kiinankansantasavalta: 1949 jKr - nyt
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on varhaisin kirjallinen tieto Kiinan historiasta?
V: Kiinan historian varhaisin kirjallinen tieto on peräisin vuodelta 1500 eaa. Shang-dynastian ajalta (n. 1600-1046 eaa.).
K: Mitä todisteita on löydetty siitä, että Kiina alkoi kaupunkivaltioista Keltaisen joen laaksossa?
V: Kilpikonnankuoret, joissa on Shang-dynastian aikaista muinaiskiinalaista kirjoitusasua muistuttavaa kirjoitusta, on ajoitettu hiilellä noin vuoteen 1500 eaa., mikä viittaa siihen, että Kiina alkoi kaupunkivaltioista Keltaisen joen laaksossa.
K: Milloin Kiinasta tuli suuri kuningaskunta tai valtakunta?
V: Kiinasta tuli suuri kuningaskunta tai valtakunta vuonna 221 eaa. Qin-keisari Qin Shi Huangin aikana.
K: Mitä ajatuksia Qin Shi Huangilla oli valtion hallinnosta?
V: Qin Shi Huang perusti ajatuksensa valtionhallinnosta legalismiin ja taisteli konfutselaisuutta vastaan, mikä merkitsi alkua sille, mitä nyt kutsumme kiinalaiseksi sivilisaatioksi.
K: Kuinka kauan kiinalainen sivilisaatio on ollut olemassa?
V: Tuhansia vuosia jatkuneen historiansa ansiosta Kiina on yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista.
K: Milloin Zhou-dynastia perustettiin? V: Zhou-dynastia perustettiin vuosina 1045-256 eaa.
K: Mitkä ulkoiset voimat painostivat Zhou-dynastiaa? V: Zhou-dynastia alkoi taipua ulkoisille ja sisäisille paineille 800-luvulla eaa., mikä johti lopulta sen hajoamiseen pienempiin valtioihin kevään ja syksyn kaudella ja sotivien valtioiden kaudella.
Etsiä