Arecibon viesti – 1974 lähetetty radioviesti M13-tähtijoukkoon

Arecibon viesti (1974): lyhyt radiolähetys tähtijoukko M13:lle — symbolinen näyttö ihmiskunnan teknisestä saavutuksesta ja viestinnästä avaruuteen.

Arecibon viesti oli lyhyt radioviesti, joka lähetettiin avaruuteen Puerto Ricossa sijaitsevan Arecibon radioteleskoopin uudistamisen kunniaksi vuonna 1974. Tarkka lähetyspäivä oli 16. marraskuuta 1974. Viesti lähetettiin seremoniallisena demonstraationa uuden lähettimen ja järjestelmän tehosta, eikä se ollut suunniteltu realistiseksi yhteydenotoyritykseksi. Vastaanottajaksi valittiin tähdistö M13, joka sijaitsee noin 25 000 valovuoden päässä Maasta. M13 valittiin, koska se oli seremonian aikaan sopivassa suunnassa taivaalla ja koska se oli selvästi erottuva, tiivis pallotähtiö.

Tohtori Frank Drake, joka työskenteli tuolloin Cornellin yliopistossa ja tunnetaan myös Draken yhtälön kehittäjänä, laati viestin yhdessä muun muassa Carl Saganin ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Viesti rakennettiin siten, että se olisi mahdollisimman yksinkertainen ja yleisesti tulkittavissa ilman luonnollista kieltä: se oli jaettu seitsemään osaan, jotka esittävät seuraavaa:

1. Numerot yhdestä (1) kymmeneen (10).
2. deoksiribonukleiinihapon (DNA) muodostavien alkuaineiden vedyn, hiilen, typen, hapen ja fosforin järjestysluvut.
3. DNA:n nukleotidien sisältämien sokerien ja emästen kaavat.
4. DNA:n nukleotidien lukumäärä ja graafinen esitys DNA:n kaksoiskierteisestä rakenteesta.
5. Keskivertoihmisen kokoinen ihmisen hahmo ja maapallon ihmisväestö
6. Aurinkokunta
7. Arecibon observatorio ja lähetysantennin lautasen halkaisija

Seuraavassa on lyhyet selitykset kunkin osan sisällöstä ja niiden tarkoituksesta:

• Numerot: Viestissä esitetään 1–10 binääriesityksinä, mikä antaa vastaanottajalle perustason käsityksen lukujärjestelmästä ja viestin koodauksesta.
• Alkuaineet: Näytetään deoksiribonukleiinihapon (DNA) tärkeimpien alkuaineiden järjestysluvut (vety, hiili, typpi, happi, fosfori), jotta vastaanottaja ymmärtäisi viestin kemiallisen perustan.
• Nukleotidien rakenne: Esitetään DNA:n nukleotidien sokerien ja emästen yksinkertaistetut kaavat ja rakenneosat.
• DNA ja nukleotidien määrä: Kerrotaan, kuinka monta nukleotidia per DNA-ketju viestissä kuvataan, ja annetaan graafinen esitys DNA:n kaksoiskierteestä.
• Ihminen ja väestö: Viestissä on yksinkertainen ihmishahmo (yksilön mittasuhteet ilmoitettu käyttämällä aallonpituusyksikköä vertailukohtana) ja Maapallon väkilukuarvio sen ajan mukaan.
• Aurinkokunta: Piirros Aurinkokunnasta, jossa Maa on merkitty erityisesti; tämä antaa viitteitä viestin lähteestä ja sijainnista suhteessa aurinkoon.
• Arecibo-observatorio: Kuvataan observatorio ja ilmoitetaan lähetysantennin halkaisija (viestissä ilmoitettu arvo on 305 metriä), jotta vastaanottaja voisi arvioida lähetystehoa ja laitteen kokoa.

Lähetys ja tekniset tiedot

Viesti koostui 1679 binääriluvusta, eli noin 210 tavusta. Luku 1679 valittiin, koska se on puolikertainen (semiprime): sen tekijät ovat 23 ja 73. Näin bittijono voidaan järjestää suorakulmaiseksi taulukoksi joko 73 x 23 -ruudukoksi, jolloin muodostuu luettava kuva. Toinen mahdollinen järjestys (23 x 73) ei anna mielekästä kuvaa.

Viesti lähetettiin 2380 MHz:n taajuudella, jonka aallonpituus on noin 12,6 senttimetriä. Lähetys moduloitiin siirtämällä taajuutta 10 Hz:llä ja käytetty lähetysteho oli noin 1000 kW. Ykköset ja nollat edustettiin taajuuden käännöksillä lähetyksen aikana nopeudella 10 bittiä sekunnissa. Koko lähetys kesti alle kolme minuuttia.

Miksi viestiä ei odotettu tuovan vastausta

Viestin suunnattu etäisyys tarkoittaa, että sen saapuminen M13:een kestäisi noin 25 000 vuotta ja mahdollinen vastaus takaisin Maahan vähintään saman verran. Tällainen aikaskaala tekee viestistä pikemminkin symbolisen esityksen ihmisen teknisestä tasosta kuin realistisen yhteydenottoyrityksen. Lisäksi M13 on pallotähtijoukko, eikä yksittäisten tähtien sijaint ole pysyvä — ne liikkuvat ajan myötä, joten parhaimmillaankin viesti saattaa saapua alueelle, jossa tähdet ovat eri paikassa kuin lähetyshetkellä.

Cornellin yliopisto totesi 12. marraskuuta 1999, että viestin todellinen tarkoitus oli uuden laitteiston tehon esittely. Arecibo-observatorioa ylläpitellyt yhteisö käytti lähetystä näyttönä teknisistä valmiuksistaan eikä ensimmäisenä tarkoituksena ollut käynnistää vakavaa METI- eli aktiivisen etsinnän keskustelua. Arecibo-observatorio itse toimi tärkeänä tutkimuslaitteena vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kunnes se koki vakavia vaurioita ja lopulta romahduksen vuonna 2020.

Seuraukset ja merkitys

Arecibon viesti on jäänyt esimerkkinä inhimillisestä halusta kommunikoida ja kokeilla tekniikkaa sekä symbolina avaruusyhteistyön ja viestinnän varhaisista kokeiluista. Viesti on herättänyt myös laajempaa keskustelua siitä, pitäisikö ihmiskunta aktiivisesti lähettää tietoa itsestään avaruuteen (METI) vai pitäytyä passiivisessa etsinnässä (SETI), koska aktiivinen lähettäminen voi tuoda sekä mahdollisuuksia että riskejä.

Viestiä on käsitelty laajalti populaaritieteessä ja kulttuurissa. Vuonna 2009 yhtye Boxcutter julkaisi albumin nimeltä Arecibo Message, joka sisältää useita lyhyitä kappaleita ja viittaa viestin ajatukseen ja temaattisiin aineksiin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Arecibon viesti?

K: Kuka kirjoitti viestin?

K: Mitä se sisälsi?

Kysymys: Kuinka kauan vastauksen saaminen kestää?

K: Miksi se lähetettiin?

K: Mitä vuosi 1679 tarkoittaa?

K: Mikä albumi on nimetty tämän tapahtuman mukaan?

Hae kirjaimella