Argumentum ad lazarum – mitä vetoaminen köyhyyteen tarkoittaa?
Argumentum ad lazarum — mitä tarkoittaa vetoaminen köyhyyteen? Tutustu virhepäätelmän syntyyn, esimerkkeihin ja miten tunnistaa se keskusteluissa ja mediassa.
Argumentum ad lazarum eli vetoaminen köyhyyteen on epävirallinen harhaluulo, jossa ajatellaan, että se on oikein vain siksi, että sen sanonut henkilö on köyhä, tai että johtopäätös on väärä, koska sen sanonut henkilö on rikas. Se on nimetty Uuden testamentin vertauksessa esiintyvän kerjäläisen Lasaruksen mukaan, joka palkitaan tuonpuoleisessa elämässä.
Tämä ilmaistaan usein lausumana "köyhä, mutta rehellinen".
Vastakohta on argumentum ad crumenam.
Mitä harhaluulo tarkoittaa käytännössä?
Argumentum ad lazarum tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilön sosioekonomista asemaa käytetään perusteena hyväksyä tai hylätä hänen väitteensä sen sijaan, että arvioitaisiin väitteen omaa sisältöä tai esitettyjä todisteita. Muoto on tyypillisesti:
- A on köyhä (tai vähemmän varakas).
- A sanoo X.
- Siksi X on totta (tai luotettava).
Miksi se on harhauttavaa?
Se on argumentointivirhe, koska henkilön taloudellinen asema ei tee hänen väitteestään automaattisesti oikeaa tai väärää. Totuus arvostellaan parhaiten väitteen omien perusteiden, todisteiden ja loogisen päättelyn perusteella. Vetoaminen köyhyyteen ohittaa nämä seikat ja siirtää huomion henkilöön itsessään.
Esimerkkejä
- Mielipiteitä politiikasta: "Hän on köyhä ja kokee elämän kovaksi, joten hänen talouspoliittinen näkemyksensä on moraalisesti oikea" — tämä ei yksin osoita, että politiikka todella toimisi.
- Terveyteen liittyvät väitteet: "Tuo pienituloisempi lääkäri sanoo, ettei tietty hoito ole tarpeellinen, joten se varmasti on" — ratkaisevaa on tutkimusnäyttö, ei lääkärin tulotaso.
- Markkinointi: yritys voi käyttää kuvitteellista tai korostettua taloudellista uhrautuvuutta vetoamaan kuluttajiin — se ei korvaa tuotteen laatuarvioita.
Missä tämä esiintyy usein?
Argumentum ad lazarum näkyy esimerkiksi mediassa, poliittisissa keskusteluissa, sosiaalisessa mediassa ja mainonnassa. Se voi myös esiintyä arkikeskusteluissa, kun ihmiset yleistävät henkilön elämänkokemuksesta koko asian pätevyyden.
Miten vastata tällaiselle väitteelle?
- Kysy mitään sanomatta: pyydä tarkempia perusteluja ja todisteita väitteen tueksi.
- Siirrä keskustelu väitteen sisältöön: arvioi argumentteja, tutkimuksia ja faktoja sen sijaan, että keskityt puhujan taustaan.
- Korosta erotusta henkilöön kohdistuvien piirteiden ja itse väitteen välillä — esimerkiksi sano: "Se, että hän on köyhä, ei kerro, onko tämä tutkimus oikeasti pätevä."
- Tunnista samankaltaiset virheet myös omassa ajattelussa ja pyri objektiivisuuteen.
Suhde muihin argumentointivirheisiin
Argumentum ad lazarum liittyy laajemmin ad hominem-tyyppisiin hyökkäyksiin tai perusteluvikoihin, joissa keskustelu kääntyy henkilön ominaisuuksiin eikä väitteen sisältöön. Sen vastaparina mainittu argumentum ad crumenam eli vetoomus rikkauteen pyrkii päättelemään totuuden varallisuuden perusteella.
Yhteenveto
Vetoaminen köyhyyteen on tunnettu ja yleinen epälooginen keino, jossa henkilön köyhyyttä käytetään argumenttina väitteen puolesta. Se voi tuntua intuitiiviselta tai moraalisesti vetoavalta, mutta rationaalisessa keskustelussa vältetään henkilön asemaan perustuvaa päätelmää ja arvioidaan mieluummin väitteen sisältöä ja todistusaineistoa.
Esimerkkejä
- Perhetilat kamppailevat toimeentulosta, joten kun he sanovat, että meidän on autettava heitä, he ovat varmasti oikeilla jäljillä.
- Asunnottomien mukaan asunnon löytäminen on vaikeaa. Siksi sen täytyy olla.
- Munkit ovat luopuneet kaikesta aineellisesta omaisuudesta. Heidän on oltava valaistuneita.
- Maan sisällissodasta tarvitsee tietää vain se, että kapinalliset asuvat mutamökeissä, kun taas joukkoja heitä vastaan lähettänyt kenraali istuu hienossa, ilmastoidussa toimistossa.
Etsiä