Tabula rasa – Locke, empirismi ja synnynnäisyyden kiista
Tabula rasa – Locke, empirismi ja synnynnäisyyden kiista: syvä analyysi Lockesta, kokemuksesta ja perimän vaikutuksesta ihmismielen muotoutumiseen.
Tyhjä taulu tai tabula rasa (joka tarkoittaa samaa asiaa) oli John Locken filosofinen ajatus. Sen historia ulottuu Aristoteleeseen asti, mutta Locke teki sen tunnetuksi nykymaailmassa:
"Oletetaan siis, että mieli on, kuten sanomme, valkoista paperia, jossa ei ole mitään merkkejä, jossa ei ole mitään ideoita. Miten se on mahdollista varustaa? ... Vastaan tähän yhdellä sanalla: KOKEMUKSESTA".
Locken ajatus ja sen merkitys
Locke esitti, että syntymähetkellä ihmisen mieli on tyhjä tai vähintäänkin ilman sisältöä, ja että kaikki tieto rakentuu aistihavainnoista ja niistä johdetuista ajatuksista. Hän teki eron esimerkiksi primaaristen ja sekundaaristen ominaisuuksien välillä — ajatuksena, että jotkin havainnon piirteet (kuten kappaleen muoto) ovat riippumattomia havaitsijasta, kun taas toiset (esim. väri tai maku) riippuvat aistimuksesta. Locke oli keskeinen empirismin suuntauksen edustaja, jonka ajatukset vaikuttivat myöhempään tietoteoriaan ja kasvatustapauksiin.
Vaikutus kasvatukseen ja yhteiskunta-ajatteluun
Locken kuvauksella "tyhjästä taulusta" oli käytännön seurauksia: se antoi uskottavuutta ajatukselle, että kasvatus, ympäristö ja koulutus voivat muokata ihmistä voimakkaasti. Monet poliittiset ja kasvatukselliset ajattelijat ottivat idean omakseen. Esimerkiksi lainaukset artikkelissa ilmaisevat tätä optimismia kasvatuksen muokkausvoimasta:
- "Lapset ovat eräänlaista raaka-ainetta, joka annetaan käsiimme... [Heidän mielensä on] kuin valkoinen paperiarkki".
- "Hyveemme ja paheemme voidaan jäljittää tapahtumiin, jotka muodostavat elämämme historian, ja jos näistä tapahtumista voitaisiin poistaa kaikki epäsopivat taipumukset, pahe olisi hävitetty maailmasta." - Taloustieteilijä ja sosiaaliliberaali William Godwin (1756-1836), joka puhui ihmisen täydellisyyden ja valistuneisuuden puolesta.
Tällaiset näkemykset näkyvät myös behaviorismin isän, John B. Watsonin, kuuluisassa väitteessä kasvatuksen voimasta:
"Antakaa minulle kymmenkunta tervettä, hyväkuntoista pikkulasta ja oma, määritelty maailmani, jossa kasvatan heidät, ja takaan, että otan minkä tahansa satunnaisesti ja koulutan hänestä minkä tahansa valitsemani asiantuntijan - lääkärin, lakimiehen, taiteilijan, kauppiasjohtajan ja kyllä, jopa kerjäläisen ja varkaan, riippumatta hänen lahjoistaan, taipumuksistaan, taipumuksistaan, kyvyistään, kutsumuksistaan ja esivanhempiensa rodusta."
19.–20. vuosisadan tutkimukset ja vastaväitteet
Koko 1900-luvun ajan evoluution ja genetiikan kehittyminen toi esiin varteenotettavia vastaväitteitä puhtaalle tabula rasa -näkemykselle. Etologia osoitti, että monien eläinten käyttäytymismallit ovat osittain periytyviä, eli kyse on synnynnäisistä, lajinomaisista taipumuksista. Esimerkiksi Konrad Lorenz tutki kiinnittymistä (imprinting) ja totesi, että eläimillä on eräitä automaattisia käyttäytymismalleja, jotka ilmenevät ilman pitkää oppimisprosessia. Hän myös ehdotti, että osa ihmisen aggressiivisuudesta voisi selittyä evolutiivisilla tekijöillä.
Artikkelissa mainitaan lisäksi se, että Evoluutiopsykologian piiri on tutkinut, miten evoluutio on muokannut ihmismielen rakennetta. Tarkkaa kieltä oppimisen kyky, taipumus tunnistaa kasvojen ilmeitä tai tietyt sosiaaliset valmiudet voivat olla osaksi perimän tuottamia valmiuksia. Myös alitajunnan toimintaan ja siihen liittyvään hermoston rakenteeseen liittyvät selitykset antavat syitä epäillä täydellistä synnynnäisyyden puuttumista.
Nykytutkimusten näkökulmat
Viime vuosisadan jälkipuoliskolta lähtien tutkijat ovat yleisesti siirtyneet pois äärimmäisistä näkemistä: ei pelkkää tabula rasaa, mutta ei myöskään täydellistä determinismiä geeneistä. Keskeisiä näkökulmia:
- Kielen oppiminen ja nativismi: Noam Chomskyn kritiikki behaviorismia kohtaan toi esiin ajatuksen synnynnäisestä kielellisestä rakenteesta (universal grammar), jonka avulla lapset oppivat kielen nopealla ja johdonmukaisella tavalla. Tämä vastaus korosti, että pelkkä ulkoinen ärsyke ei riitä selittämään kielen omaksumista.
- Geneettinen perintö ja ympäristön vuorovaikutus: tutkimukset kaksosilla ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että monien piirteiden periytyvyys on merkittävä mutta ei absoluuttinen. Geneettiset tekijät ja ympäristö vaikuttavat yhdessä — esimerkiksi temperamentti voi olla osin periytyvä, mutta miten se ilmenee riippuu kasvatuksesta ja olosuhteista.
- Neurotiede ja kehitys: aivojen plastisuus tarkoittaa, että kokemukset muokkaavat aivojen rakenteita, mutta myös perimä ohjaa kehityksellisiä reittejä ja herkkyyskausia (critical/sensitive periods).
- Epigenetiikka: ympäristöllä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia geenien ilmenemiseen ilman DNA-sekvenssin muutosta, mikä tekee perimä–ympäristö-dynamiikasta monimutkaisen.
Mitkä johtopäätökset voimme vetää?
Nykyinen konsensus on, että Locken ajatus korosti tärkeitä asioita: kokemuksen roolia oppimisessa ei pidä vähätellä. Samalla on selvää, että ihminen ei synny täysin tauluksi ilman minkäänlaisia valmiuksia tai taipumuksia. Perimä, evolutiivinen historia ja biologiset rakenteet vaikuttavat siihen, mitä ja miten opimme, mutta ympäristö, kulttuuri ja yksilöllinen kokemus muovaavat lopullista kehitystä. Nykykeskustelu kytkeekin usein yhteen termit kuten nature ja nurture — ei kilpaileviksi selityksiksi, vaan vuorovaikutteisiksi tekijöiksi.
Lopuksi: vaikka puhdas tabula rasa -ajatus on nykyisin harvojen kantava kanta, Locken painotus kokemuksen merkityksestä säilyy tärkeänä muistutuksena kasvatuksen, koulutuksen ja ympäristön vaikutuksesta yksilön kehitykseen.
Monissa viimeaikaisissa julkaisuissa on hylätty Locken ajatus sellaisenaan, mutta hänen perintönsä näkyy edelleen filosofisissa ja tieteellisissä keskusteluissa, joissa pohditaan, miten perintö ja kokemus yhdessä muovaavat ihmismieltä.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on John Locken filosofinen ajatus?
V: John Locken filosofinen ajatus tunnetaan nimellä Blank Slate eli tabula rasa, mikä tarkoittaa, että ihmisellä ei syntyessään ajatellaan olevan mitään henkistä kokemusta tai tietoa ja että kaikki opitaan vasta kasvun jälkeen. Locke ajatteli erityisesti, että kaikki tieto tulee aistitiedoista ja että mieli on alussa tyhjä.
K: Kuka oli William Godwin?
V: William Godwin oli taloustieteilijä ja sosiaaliliberaali, joka kannatti ihmisen täydellisyyttä ja valistusta. Hän uskoi, että hyveemme ja paheemme voidaan jäljittää tapahtumiin, jotka muodostavat elämämme historian, ja jos näistä tapahtumista voitaisiin poistaa kaikki epäsopivat taipumukset, paheet saataisiin karsittua maailmasta.
K: Kuka oli John B. Watson?
V: John B. Watson oli behaviorismin perustaja, joka sanoi tunnetusti: "Antakaa minulle tusina tervettä, hyvin kehittynyttä pikkulasta ja oma määritelty maailmani, jossa kasvatan heidät, niin takaan, että otan kenet tahansa sattumanvaraisesti ja koulutan hänestä minkä tahansa valitsemani asiantuntijan - lääkärin, lakimiehen, taiteilijan, kauppiasjohtajan ja kyllä, jopa kerjäläisen ja varkaan." Hän sanoi, että hän oli myös yksi niistä.
K: Miten etologia osoitti, että suuri osa eläinten käyttäytymisestä on periytyvää?
V: Etologia osoitti, että suuri osa eläinten käyttäytymisestä oli periytyvää osoittamalla, että tietyt käyttäytymistavat olivat pikemminkin vaistomaisia (synnynnäisiä) kuin kokemuksen tai ympäristön kautta opittuja. Tämä oli vastoin Locken ajatusta, jonka mukaan kaikki tieto tulee aistitiedoista.
K: Mitä on evoluutiopsykologia?
V: Evoluutiopsykologiassa tutkitaan, miten evoluutio on vaikuttanut mielenelämäämme tarkastelemalla, miten tietyt piirteet ovat saattaneet periytyä evolutiivisesta menneisyydestämme. Siinä tarkastellaan, miten tiedostamaton henkinen toiminta voi auttaa meitä selviytymään elämässä, kun tätä toimintaa suorittava laite on periytynyt edellisiltä sukupolvilta.
Kysymys: Mitä Konrad Lorenz väitti ihmiskunnan aggressiivisuudesta?
V: Konrad Lorenz väitti, että ihmiskunnan historiassa niin ilmeinen aggressiivisuus oli sellaisen käyttäytymisen toistamista, josta oli evolutiivista etua menneisyydessämme. Hän esitti, että se oli siirtynyt sukupolvelta toiselle osana geneettistä perimää eikä ollut jotain, joka oli opittu pelkän kokemuksen tai ympäristön kautta.
Etsiä