Premissi – mitä se on, esimerkit ja merkitys argumentaatiossa

Premissi selitetty selkeästi: mitä se on, esimerkit ja merkitys argumentaatiossa — opi tunnistamaan premissien totuus ja argumentin pätevyys.

Lähtökohta on väite, jonka argumentti väittää oikeuttavan johtopäätöksen. Johtopäätöksen todistaminen riippuu sekä premissien totuudesta että argumentin pätevyydestä.

Mitä premissi (lähtökohta) tarkoittaa?

Premissi eli lähtökohta on argumentin osa, joka esittää jonkin väitteen tai oletuksen, josta johtopäätös seuraa. Premissi voi olla havaintoon perustuva (empiirinen), määritelmä- tai käsitteelliseen totuuteen liittyvä, tai arvoja ja normeja koskeva (normatiivinen). Usein argumentti koostuu yhdestä tai useammasta premissistä, joiden pohjalta tehdään johtopäätös.

Esimerkkejä

Deduktiivinen esimerkki (vakuuttava muoto):

• P1: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
• P2: Sokrates on ihminen.
• Johtopäätös: Sokrates on kuolevainen.

Tässä argumentissa johtopäätös seuraa välittömästi premisseistä, ja premissien totuus tekee argumentista pätevän ja oikeutetun (edellyttäen, että premissit todella ovat tosia).

Induktiivinen esimerkki:

• P1: Tähän asti nähdyissä yli tuhannessa joutsenhavaintossa kaikki joutsenet ovat olleet valkoisia.
• Johtopäätös: Kaikkien joutsenien oletettavasti täytyy olla valkoisia.

Tällainen päättely on todennäköisyyteen perustuvaa: premissit lisäävät johtopäätöksen todennäköisyyttä, mutta eivät takaa sitä ehdottomasti.

Pätevyyden ja totuuden ero

• Pätevyys (validiteetti) koskee argumentin muotoa: onko johtopäätös loogisesti seurausta premisseistä. Pätevä argumentti voi silti sisältää epätosia premissejä.
• Totuus koskee premissien sisältöä: ovatko ne tosiasiallisesti totta. Kun argumentti on pätevä ja kaikki premissit ovat tosia, argumentti on äänetön (sound).

Piilevät (implisiittiset) premissit

Monissa arkipuheissa tai kirjallisissa argumentoissa ei kaikki premissit ilmaista suoraan; osa jätetään oletettuna. Tällainen piilevä premissi voi olla olennainen argumentin arvioinnissa. Esimerkiksi väite "Sokrates kuolee, koska hän on ihminen" sisältää piilevän premissin "kaikki ihmiset ovat kuolevaisia". Piilevät premissit kannattaa paljastaa ja arvioida erikseen.

Yleisimmät ongelmat ja argumentaatiovirheet liittyen premisseihin

• Kysyminen (begging the question): premissi olettaa sen, mitä pitäisi osoittaa.
• Yleistyksen virhe (hasty generalization): liian vähän havaintoja johtopäätöksen tekemiseen.
• Väärä dilemmavirhe (false dilemma): esitetään vain kaksi vaihtoehtoa, vaikka muitakin on.
• Ekivokaatio (equivocation): samaa sanaa käytetään eri merkityksissä premisseissä ja johtopäätöksessä.
• Väitteet ilman näyttöä: empiriapohjaiset premissit tarvitsevat luotettavaa todistusaineistoa.

Kuinka arvioida premissejä käytännössä

• Tarkista lähteet ja todisteet: mistä tieto on peräisin? Onko se luotettavaa?
• Etsi piileviä premissejä: mitä oletuksia jätetään ilmaisematta?
• Arvioi premissien yleistä pätevyyttä ja mahdollisia poikkeuksia (vastanäytteet).
• Erottele fakta ja arvo: onko premissi deskriptiivinen (millä on tosiasiallinen totuusarvo) vai normatiivinen (arvo- tai suositusluonteinen)?
• Tarkista looginen muoto: seuraako johtopäätös premisseistä loogisesti (pätevyyden arviointi)?

Käytännön merkitys

Premissien arviointi on keskeistä sekä akateemisessa filosofiassa että arkielämän päättelyssä, politiikassa ja tiedon tulkinnassa. Hyvin perustellut premissit tekevät argumenteista luotettavia; huonot tai piilevät, epäluotettavat premissit johtavat helposti virhepäätelmiin.

Yhteenveto: Premissi on väite, jonka varassa argumentin johtopäätös lepää. Sekä premissien totuus että argumentin looginen pätevyys ratkaisevat, kuinka vakuuttava argumentti on. Selvitä premissit, arvioi niiden todenperäisyys ja paljasta piilevät oletukset ennen kuin hyväksyt johtopäätöksen.

Hae kirjaimella