Avicenna (Ibn Sīnā) – persialainen filosofi, lääkäri ja monitieteilijä (980–1037)

Avicenna (Ibn Sīnā, 980–1037) — persialainen filosofi, lääkäri ja monitieteilijä, vaikutus lääketieteeseen ja filosofiaan; kirjoitti mm. The Canon of Medicine ja The Book of Healing.

Avicenna (n. 980 - 1037) oli persialainen monitieteilijä ja aikansa merkittävin lääkäri ja islamilainen filosofi.

Hän kirjoitti noin 450 teosta monista eri aiheista, joista noin 240 on säilynyt, joista 150 käsitteli filosofiaa ja 40 lääketiedettä.

Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat The Book of Healing - filosofinen ja tieteellinen tietosanakirja ja The Canon of Medicine - lääketieteellinen tietosanakirja.

Hänet tunnetaan myös nimillä Ibn Sīnā ja Pour Sina (persia: پور سینا), joka tarkoittaa englanniksi "Son of Sina". Hänen koko nimensä arabiaksi on Abū ʿAlī al-Ḥusayn ibn ʿAbd Allāh ibn Sīnā (ابو علی الحسین ابن عبدالله ابن سینا). Englanniksi häntä kutsutaan yleensä nimellä Avicenna (kreikaksi: Aβιτζιανός), joka on hänen latinankielinen nimensä.

Elämä lyhyesti

Avicenna syntyi noin vuonna 980 Afšanassa, lähellä Buharaa (nykyisen Uzbekistanin alueella), Samanidien valtakunnassa. Hän osoitti poikkeuksellista lahjakkuutta nuorena: opiskeli Koraania, matematiikkaa, logiikkaa ja luonnontieteitä ja aloitti lääketieteen opinnot varhaisella iällä. Nuorena lääkärinä hän saavutti mainetta ratkaisemalla vaativia sairauksia, minkä seurauksena hän työskenteli eri hoveissa ja palveli sekä potilaita että hallitsijoita.

Hänen elämäänsä kuului aikoja sekä menestystä että vaikeuksia: hän sai suosiota ja suojelijoita, mutta myös joutui poliittisten sotkujen ja pakomatkojen kohteeksi. Suurimman osan elämänsä hän kirjoitti ja opetti eri paikoissa, loppuvuosinaan hän asui ja työskenteli pääosin Hamadanissa (nykyinen Iran), missä hän kuoli vuonna 1037.

Tärkeimmät teokset ja niiden sisältö

The Canon of Medicine (Al-Qānūn fī al-Ṭibb) on Avicenan merkittävin lääketieteellinen teos. Se on jaettu useisiin osiin ja käsittelee mm. lääketieteen periaatteita, lääkeaineita (simpleksit), elinten sairauksia, yleisiä sairauksia ja yhdisteitä/potilaslääkkeitä. Teos toimi pitkään lääketieteellisten yliopistojen oppikirjana sekä islamilaisessa maailmassa että Euroopassa ja vaikutti lääketieteen kehitykseen monin tavoin.

The Book of Healing (Kitāb al-Shifā’) on laaja tietosanakirja, joka kattaa logiikan, luonnontieteet, matematiikan sekä metafysiikan ja filosofiaan liittyvät aiheet. Se pyrkii järjestelmälliseen tieteen ja filosofian esittelyyn sekä rationaalisen tiedon perusteluun.

Lisäksi Avicenna kirjoitti monia lyhyempiä teoksia lääketieteestä, logiikasta, matematiikasta, optiikasta, musiikista, psykologiasta ja teologiasta. Hän oli erittäin tuottelias kirjoittaja: arvioiden mukaan hän tuotti noin 450 teosta, joista noin 240 on säilynyt.

Ajattelu ja filosofiset panokset

Avicenna yhdisti aristotelisen ja neoplatonisen perinteen islamilaiseen ajatteluun. Hän on erityisen tunnettu seuraavista ajatuksista:

• Erillisyys olemuksen ja olemisen (essence vs. existence) välillä – Avicenna teki eron sen välillä, mitä jokin asia on (sen olemus) ja että se on (sen olemassaolo). Tätä erottelua käsiteltiin myöhemmin laajasti kristillisessä ja islamilaisessa skolastiikassa.
• Välttämätön oleva (Necessary Existent) – Avicenna kehitti ontologisen puheenvuoron Jumalan olemassaolosta, jossa Jumala määritellään välttämättömäksi olennoksi, jonka olemassaoloa ei tarvitse selittää muilla olioilla.
• Mielen ja sielun teoria – hän esitti ajatuksia sielun luonteesta ja tietoisuudesta, esimerkiksi kuuluisan ajatuskokeen "leijuva ihminen" (floating man), jolla hän pyrki osoittamaan itsetietoisuuden riippumattomuuden aistihavainnoista.
• Logiikka ja tieteellinen menetelmä – Avicenna kirjoitti logiikasta ja painotti järjen, havaintojen ja rationaalisen päättelyn merkitystä tiedon hankinnassa.

Lääketiede ja tieteellinen työ

Avicenna yhdisti kliinisen havainnoinnin ja teorian. The Canon of Medicine sisältää systemaattisen esityksen sairauksista, diagnoosimenetelmistä ja hoitoperiaatteista sekä laajan lääkekokoelman. Hänen lähestymistapansa painotti oireiden huolellista tarkkailua, taudin luonnon tuntemusta ja lääkkeiden järjestelmällistä käyttöä.

Hän teki myös huomattavia havaintoja anatomian, fysiologian, oftalmologian ja farmakologian aloilla. Vaikka monet hänen esityksistään perustuivat aikansa käsityksiin, hänen työnsä toimi perustana myöhemmälle kehitykselle sekä islamilaisessa maailmassa että Euroopassa, missä latinankieliset käännökset levisivät laajalti.

Vaikutus ja perintö

Avicenna vaikutti syvästi sekä islamilaiseen että eurooppalaiseen ajatteluun. Hänen teoksensa käännettiin latinaksi ja niitä käytettiin yliopistoissa vuosisatojen ajan. Hänen filosofiansa vaikutti keskiajan skolastikoihin kuten Albertus Magnusiin ja Tuomas Akvinolaiseen. Toisaalta hän oli myös myöhempien kriitikoiden, kuten al-Ghazalin, kohteena, mikä johti filosofisen keskustelun syventymiseen islamilaisen teologian ja filosofian välillä.

Avicenna muistetaan monialaisena ajattelijana, joka yhdisti tieteellistä tutkimusta ja filosofiaa. Hänen käytännöllinen vaikutuksensa lääketieteessä kesti vuosisatoja, ja monet hänen käsityksistään sekä diagnoosi- ja hoitomenetelmistään olivat alan kehityksen kannalta merkittäviä.

Lyhyt yhteenveto

Avicenna oli yksi keskiajan merkittävimmistä tiedemiehistä: lääkäri, filosofi ja monialainen tutkija, jonka teokset vaikuttivat pitkäkestoisesti tieteeseen ja filosofiaan. Hänen lähestymistapansa yhdistää rationaalinen ajattelu ja käytännön havainnointi teki hänestä keskeisen hahmon sekä islamilaisessa kulttuurissa että koko länsimaisen tiedon historiassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Avicenna?

K: Mistä aiheista Avicenna kirjoitti?

K: Kuinka monta teosta Avicenna kirjoitti?

K: Kuinka monta Avicennan teosta on säilynyt?

K: Mitkä ovat Avicennan tunnetuimmat teokset?

K: Mikä on Avicennan koko nimi arabiaksi?

Kysymys: Miten Avicennaan yleisesti viitataan englanniksi?

Hae kirjaimella