Lahoren päätöslauselma | 22.-24. maaliskuuta 1940 laadittu poliittinen päätöslauselma
Lahoren päätöslauselma (Urdu=Qarardad-e-Lahore قرارداد لاھور), joka tunnetaan yleisesti nimellä Pakistanin päätöslauselma (Urdu=قرارداد پاکستان Qarardad-e-Pakistan) oli poliittinen päätöslauselma, tai julkilausuma, jonka Intian muslimiliiton 25-jäseninen työkomitea laati 22.-24. maaliskuuta 1940 ja jonka muslimiliiton jäsenistö hyväksyi virallisesti Lahoressa 23. maaliskuuta 1940 pidetyssä yleiskokouksessa. Päätöslauselmassa pyydettiin suurempaa muslimien autonomiaa muslimienemmistöisille osavaltioille, kuten Punjabille, Bengalille, Sindhille ja NWFP:lle, Britti-Intiassa. Myöhemmin useimmat ihmiset kuitenkin pitivät tätä vaatimuksena erillisestä muslimivaltiosta, Pakistanista. Maulvi A.K. Fazlul Huq esitti päätöslauselman Lahoressa sijaitsevassa Minto Parkissa (nykyisin Iqbal Park) työkomitean ohjeiden mukaisesti.
Tästä vuonna 1940 annetusta päätöslauselmasta lähtien Muslimiliiton tavoitteet kiinnittyivät yhä enemmän itsenäisen kansallisvaltion saavuttamiseen.
Nykyään päätöslauselman merkitystä muistetaan Pakistanissa Minar-e-Pakistan-rakennuksella, joka sijaitsee Lahoren Greater Iqbal Parkissa. Intian poliittisessa ilmapiirissä oli siis leijunut oikeudenmukaisia ajatuksia muslimien erottamisesta.
Minar-e-Pakistan, Lahore, jossa Pakistanin päätöslauselma hyväksyttiin.
Komitea
Seuraavassa on täydellinen luettelo 21.-24. maaliskuuta 1940 kokoontuneen ja Lahoren päätöslauselman suurelta osin laatineen Intian muslimiliiton vuoden 1940 erityistyökomitean 25 alkuperäisestä, virallisesti nimetystä jäsenestä.
- Quaid e Azam Muhammad Ali Jinnah
- Nawabzada Liaquat Ali Khan
- Sir Sikandar Hayat Khan
- Sir Shahnawaz Khan Mamdot
- Amir Ahmed Khan Raja Sahib Mahmudabadista
- Sher-e-Bangla A.K. Fazlul Huq
- Sir Abdullah Haroon
- Al-Hajj Sir Khawaja Nazimuddin Al-Hajj Sir Khawaja Nazimuddin
- Amjadi Bano Begum
- Molana Muhammad Akram Khan
- Chaudhry Khaliquzzaman
- Nawab Muhammad Ismail Khan
- Sir Currimbhoy Ebrahim
- Ali Muhammad Khan Dehlvi
- Qazi Muhammad Isa
- Sardar Aurangzeb Khan
- Abdul Mateen Chauhdry
- Ashiq Mohamed Warsi
- Haji Abdus Sattar Essak Saith
- S.M. Sharif
- Syed Abdul Rauf Shah
- Mohammad Latif ur Rahman
- Abdul Rehman Siddiqui
- Malik Barkat Ali
- Sadullah Khan Umarzai
Pakistanin kansakunnan perustamisesta vastannut Intian muslimiliiton työkomitea (All-India Muslim League Working Committee).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Lahoren päätöslauselma?
A: Lahoren päätöslauselma, joka tunnetaan myös nimellä Pakistanin päätöslauselma, oli poliittinen päätöslauselma, jonka Intian muslimiliiton 25-jäseninen työkomitea laati 22.-24. maaliskuuta 1940. Siinä vaadittiin suurempaa autonomiaa muslimienemmistöisille osavaltioille, kuten Punjabille, Bengalin Sindhille ja NWFP:lle, Britti-Intiassa. Nykyään sitä pidetään vaatimuksena erillisestä muslimivaltiosta, Pakistanista.
K: Kuka laati Lahoren päätöslauselman?
V: Lahoren päätöslauselman laati Intian muslimiliiton 25-jäseninen työkomitea.
K: Milloin se hyväksyttiin?
V: Muslimiliiton jäsenistö hyväksyi päätöslauselman virallisesti Lahoressa 23. maaliskuuta 1940 pidetyssä yleiskokouksessa.
K: Missä se pidettiin?
V: Maulvi A.K. Fazlul Huq esitteli päätöslauselman Lahoressa sijaitsevassa Minto Parkissa (nykyään nimetty uudelleen Iqbal Parkiksi) työkomitean ohjeiden mukaisesti.
Kysymys: Mikä rakennelma muistuttaa tätä tapahtumaa nykyään?
V: Nykyään Lahoressa sijaitsevassa Greater Iqbal Parkissa on Minar-e-Pakistan -rakennus, joka muistuttaa tästä tapahtumasta ja sen merkityksestä Pakistanin historialle ja kulttuurille.
K: Kuinka kauan ennen tätä päätöslauselmaa oli ollut liikkeellä reiluja ajatuksia muslimien erottamisesta?
V: Intian poliittisessa ilmapiirissä oli jo ennen tätä päätöslauselmaa liikkunut oikeudenmukaisia ajatuksia muslimien erottamisesta.
