Aivotoiminnan lateralisoituminen
Ihmisen aivoissa on kaksi puoliskoa, joita kutsutaan oikeaksi ja vasemmaksi aivopuoliskoksi. Nämä kaksi aivopuoliskoa eivät ole täysin samanlaiset. Useimmissa tehtävissä molemmat aivopuoliskot työskentelevät yhdessä. Kumpikin aivopuolisko on kuitenkin erikoistunut joihinkin asioihin ja työskentelee niiden parissa kovemmin kuin toinen aivopuolisko. Termi aivojen lateralisaatio eli aivotoiminnan lateralisaatio tarkoittaa, että eri puoliskot tekevät asioita eri tavalla.
Ihmisen aivot on jaettu kahteen aivopuoliskoon - vasempaan ja oikeaan. Tutkijat tutkivat, miten jotkin toiminnot painottuvat jommallekummalle puolelle (miten ne ovat "lateralisoituneet").
Aivopuoliskot
Syvä ura, jota kutsutaan pitkittäishalkeamaksi, jakaa aivot kahteen aivopuoliskoon (puolikkaaseen). Näitä kahta aivopuoliskoa yhdistää hermosäikeistä koostuva kimpale (corpus callosum). Corpus callosuksen ansiosta oikea ja vasen aivopuolisko voivat kommunikoida keskenään ja toimia yhdessä.
Sekä vasen että oikea aivopuolisko näyttävät ja toimivat samalla tavalla. Molempien aivopuoliskojen suuret osat ovat täsmälleen samat molemmilla puolilla. Pienemmissä osissa on kuitenkin joitakin eroja.
Joskus vasenkätisten ja oikeakätisten aivot ovat erilaiset. Aivoissa on esimerkiksi kaksi aluetta, jotka ovat erittäin tärkeitä puheen kannalta: Brocan alue ja Wernicken alue. Nämä kaksi aluetta sijaitsevat vasemmassa aivopuoliskossa noin 95 prosentilla oikeakätisistä, mutta vain noin 70 prosentilla vasenkätisistä.
Yleiset virheet
Suosituissa psykologiaa käsittelevissä artikkeleissa sanotaan usein, että kumpikin aivopuoli tekee asioita, joita toinen ei tee. Yleinen virhe on esimerkiksi ajatus, jonka mukaan vasen aivopuoli tekee kaiken "loogisen ajattelun" (kuten matemaattisten ongelmien ratkaisemisen), kun taas oikea aivopuoli tekee kaiken "luovan ajattelun" (kuten maalaamisen tai piirtämisen). Usein sanotaan, että henkilö, joka on luova, on "oikea-aivoinen", kun taas henkilö, joka on loogisempi tai "kirjaviisas", on "vasen aivoinen".
Totuus on, että molemmat aivopuoliskot työskentelevät yhdessä sekä loogisen että luovan ajattelun parissa. Vaikka molemmat aivopuoliskot työskentelevät yhdessä, on kuitenkin olemassa jonkin verran aivopuoliskojen erikoistumista. Yleensä aivojen oikea puoli hallitsee luovuuteen, tilatietoisuuteen, musiikin arvostukseen jne. liittyviä toimintoja, kun taas aivojen vasen puoli hallitsee analyyttisiä, kielellisiä ja loogisia toimintoja.
Esimerkkejä lateralisaatiosta
Molemmat aivopuoliskot työskentelevät yhdessä useimpien asioiden hoitamiseksi. Tietyissä tehtävissä toinen aivopuolisko voi kuitenkin olla toista "hallitsevampi". Esimerkiksi noin 95 prosentilla oikeakätisistä ihmisistä vasen aivopuolisko on hallitseva, kun on kyse kielestä. Näillä ihmisillä heidän kielellisiä kykyjään hallitsee pääasiassa vasen aivopuolisko. Oikea aivopuolisko auttaa myös, mutta ei yhtä paljon kuin vasen.
Kieli
Erityisesti kielen tärkeät osat, kuten kielioppi ja sanasto, ovat yleensä "lateralisoituneet" vasempaan aivopuoliskoon. Tämä tarkoittaa, että suurin osa kielioppia ja sanastoa koskevasta ajattelusta tapahtuu aivojen vasemmassa puoliskossa. Tämä pätee erityisesti oikeakätisillä ihmisillä.
Kaikki kielen osa-alueet eivät ole pääasiassa vasemman aivopuoliskon hallinnassa. Muut kielen tärkeät osat, kuten intonaatio (miten sanat sanotaan) ja korostus (mitä sanoja lauseessa korostetaan), ovat usein lateralisoituneet oikeaan aivopuoliskoon.
Kielen tuottaminen - kirjoittaminen tai puhuminen - on esimerkki siitä, miten lateralisaatio voi olla erilainen oikea- ja vasenkätisillä. Kielen tuottaminen on lateralisoitunut vasemmalle aivopuoliskolle noin 90 prosentilla oikeakätisistä. Mutta noin puolella vasenkätisistä kielentuottoa ohjaavat molemmat aivopuoliskot tai pääasiassa oikea aivopuolisko.
Muita esimerkkejä
- Molemmat aivopuoliskot hallitsevat näkemäämme ja kuulemaamme, kasvojen tunnistamista ja taiteellista kykyä. Oikea aivopuolisko voi kuitenkin olla hallitsevampi kuin vasen ja työskennellä näissä tehtävissä kovemmin.
- Molemmat aivopuoliskot hallitsevat tärkeitä matematiikan osa-alueita, kuten lukujen arviointia ja vertailua. Tarkkojen vastausten saaminen matemaattisiin ongelmiin on kuitenkin pääasiassa vasemman aivopuoliskon tehtävä. Vasemman aivopuoliskon vaurioituminen voi aiheuttaa dyskalkuliaa eli vaikeuksia matematiikan oppimisessa ja numeroiden käsittelyssä.
- Tosiasioiden muistaminen on enimmäkseen lateralisoitunut vasempaan aivopuoliskoon.
- Joillakin masentuneilla ihmisillä oikea aivopuolisko on liian aktiivinen. Tämä tarkoittaa, että:
- Oikea aivopuolisko työskentelee liikaa ajatellen negatiivisesti ja tuntien negatiivisia tunteita (kuten surua); ja
- Vasen aivopuolisko ei tee tarpeeksi kovasti töitä hyvien tunteiden ja kokemusten ajattelemiseksi.
Aivovamma
Joskus ihmisillä on aivovammoja, jotka vahingoittavat tai tuhoavat osan aivoista. Erittäin pahoissa vammoissa koko aivopuolisko voi tuhoutua. Joskus kyseisen aivopuoliskon tehtäviä voi hoitaa osa toisesta aivopuoliskosta. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Se riippuu vaurioituneesta alueesta ja potilaan iästä.
Joskus aivovamma vaurioittaa aivoratoja, jotka siirtävät tietoa alueelta toiselle. Joillakin ihmisillä aivot voivat luoda muita, vähemmän suoria reittejä (kuten kiertoteitä). Nämä uudet "kiertotiet" voivat auttaa aivoja jatkamaan tiedonsiirtoa aivovamman erottamien alueiden välillä.
