Liiga — historiallinen pituusyksikkö: kelttiläinen ja roomalainen mitta
Liiga — historiallinen pituusyksikkö: kelttiläinen tunninmatka, roomalainen ja eurooppalainen mitta. Lue erot: maalla ~4,828 km, merellä ~5,556 km.
Liiga on vanha pituusyksikkö, joka on peräisin muinaisista mittajärjestelmistä. Alkujaan käsite on liitetty kelttiläiseen perinteeseen: liigan ajatellaan olleen suunnilleen se matka, jonka ihminen pystyi kävelemään noin yhdessä tunnissa. Tällainen määrittely liikkeen ja ajan perusteella teki liigasta käytännöllisen yksikön etenkin silloin, kun tarkkaa kartoitusta tai yhtenäisiä standardeja ei ollut.
Roomalainen ja keskiaikainen käyttö
Roomalaiset omaksuivat vastaavan käsitteen, jota latinankielisissä lähteissä kutsuttiin usein leugaksi. Roomalaisessa käytössä vastaava yksikkö vastasi tyypillisesti useiden lähteiden mukaan noin 1,5 roomalaista mailia, ja liigan tai leugan käsite levisi roomalaisten vaikutuksen myötä laajalle. Keskiajalla eri Euroopan alueilla liigan pituus vaihteli huomattavasti paikallisten käytäntöjen mukaan, mutta se pysyi yleisenä kätevänä mittana etenkin tien- ja matka-arvioissa.
Vaihtelut ja nykymitallistukset
Liigan pituus on historiallisen käyttöalueen ja kontekstin mukaan vaihdellut. Englanninkielisissä maissa liigasta tuli usein vakioitu muoto:
- maan liiga: yleensä kolme statute miles, eli noin 4,828032 kilometriä;
- merellinen liiga: usein kolme merimailia, eli noin 5,556 km merellä.
Meriliiga (nautical league) oli käytännöllinen merimatkojen arvioinnissa ennen tarkkojen gps-tyyppisten järjestelmien aikaa.
Kansalliset nimet ja perinne
Monissa kielissä on omat versionsa liigasta: ranskan lieue, espanjan legua ja portugalin léguas yms. Näiden pituudet vaihtelivat sekä ajallisesti että alueittain: esimerkiksi postitie- tai maakunta‑lieuet erosivat toisistaan. Kirjoitettaessa sana liiga voi nykykielessä kuitenkin viitata myös muihin merkityksiin riippuen kontekstista—suomessa esimerkiksi urheiluliiga on arkipäiväinen käyttömuoto—ja monissa kielissä vastaava sana voi tarkoittaa nimenomaan kansallista sarjaa tai kilpailua.
Merkitys ja nykykäyttö
Liiga on nykyisin käytännössä poissa arkisesta mittakäytöstä, sillä metri- ja kilometrijärjestelmät ovat korvanneet vanhat yksiköt virallisissa mittauksissa. Silti historiallisen liigan jälkiä löytyy kartoista, historiallisista teksteistä, paikannimistä ja idiomeissa. Merimiinakäytössä ja vanhoissa merikartoissa kohtaavat edelleen liigan kaltaiset yksiköt.
Yhteenveto: Liiga on perinteinen pituusyksikkö, joka ilmensi käytännöllistä, kävelyyn tai matkan kestoon perustuvaa mittaa. Sen tarkka pituus vaihteli alueittain ja aikakausittain — yleinen vertailukohta on kuitenkin kolme mailia maalla tai kolme merimailia merellä, kuten engelsaksisessa traditiossa.
Antiikin Rooma
Liigaa käytettiin muinaisessa Roomassa, joka määritteli sen 11 ⁄2 roomalaiseksi mailiksi (7500 roomalaista jalkaa tai 2,22 km). Alkuperä on "leuga gallica" (myös: leuca Gallica), Gallian liiga. Muinainen liiga oli lyhyt, mutta yksikkö pidentyi ajan myötä.
Argentiina
Argentiinassa liiga on 5 kilometrin etäisyys.
Brasilia
Brasiliassa liiga oli 6 km, mutta sitä ei enää käytetä.
Ranska
Ranskan liigalla oli eri aikoina erilaisia arvoja: 10 000, 12 000, 13 200 ja 14 400 ranskalaista jalkaa, noin 3,25 km - noin 4,68 km. Sitä käytettiin jonkin aikaa yhdessä metrijärjestelmän kanssa, mutta sitä ei enää käytetä. Ranskan liiga oli kolme merimailia.
Meksiko
Meksikon maaseudulla liigaa käytetään edelleen yleisesti alkuperäisessä merkityksessä, joka tarkoittaa matkaa, jonka henkilö voi kävellä tunnissa. Niinpä liiga hyvää tietä pitkin tasaisella maalla on pidempi kuin liiga vaikeakulkuista polkua pitkin epätasaisella maalla.
Espanja
Espanjan liiga oli alun perin asetettu kiinteäksi etäisyysyksiköksi 5 000 varaa (espanjalainen jaardi), noin 2,6 mailia tai 4,2 kilometriä. Vuonna 1568 Espanjan Filip II lakkautti liigan virallisesti. Osassa Latinalaista Amerikkaa sitä kuitenkin käytetään edelleen (eri maissa eri merkityksissä).
Etsiä