Lecomptonin perustuslaki (1857) oli yksi Kansasin osavaltion neljästä perustuslakiehdotuksesta. Sen laativat orjuuden kannattajat ja se sisälsi äänestyksen ja lainsäädännön määräyksiä, jotka olisivat suojanneet orjuutta ja turvanneet orjanomistajien oikeudet uudessa osavaltiossa. Asiakirja sisälsi myös määräyksiä, joiden mukaan vapaita mustia ei sallittu tai heille olisi asetettu rajoituksia osallistua yhteiskuntaan. Kansasin alueen äänestäjien enemmistö hylkäsi sen 4. tammikuuta 1858. Lecomptonin perustuslain hylkääminen ja sittemmin Kansasin ottaminen unioniin vapaana osavaltiona kuvastavat osavaltiokehityksen aikana esiintyneitä epätavallisia ja vilpillisiä äänestyskäytäntöjä, joita olivat muun muassa Missourin puolelta tulleet niin kutsutut puskaratsastajat ja muut rajaratsastajat, jotka pyrkivät vaikuttamaan paikallisiin vaaleihin ja perustuslainsäätöön.

Tausta

Vuoden 1850-luvun puolivälissä Kansas oli taistelukenttä orjuutta kannattavien ja vapaavaltiolaisten välillä — ilmiö, joka tunnettiin nimellä "Bleeding Kansas". Tämän seurauksena syntyi useita kilpailevia perustuslaki-aihioita. Topekan perustuslaki laadittiin jo vuonna 1855 vapaavaltiolaisten toimesta. Leavenworthin ja Wyandotten perustuslait laadittiin myöhemmin, Lecomptonin jälkeen; lopulta Wyandottenin perustuslaista tuli Kansasin osavaltion perustuslaki.

Sisältö ja kiista

Lecomptonin perustuslaki oli selvästi orjuutta tukevien intressien muotoilema. Siinä suojeltiin orjanomistajien oikeuksia, sallittiin orjuuden jatkuminen ja pyrittiin estämään vapautettujen mustien oikeudet ja mahdollisuudet. Perustuslaki hyväksyttiin territorion lainsäätäjien kokouksessa Lecomptonissa syyskuussa 1857; tuohon lainsäätökokoukseen osallistuivat monilta osin orjanomistajat ja orjuutta kannattavat edustajat, koska alkuperäiset uudisasukkaat — useimmat heistä orjuuden vastustajia — boikotoivat kokouksen äänestyksiä ja järjestelyjä.

Alueen kuvernööri Robert J. Walker (mainittu tekstissä) oli alun perin orjuuden kannattaja, mutta katsoi Lecomptonin perustuslain olevan epäreilu ja vääristelevän alueen todellista tahtoa. Walker päätti jättää kuvernöörin viran sen sijaan, että olisi ollut pakotettu toimeenpanemaan perustuslakia, jota hän piti vilpillisenä.

Kongressin käsittely ja poliittiset seuraukset

Presidentti James Buchanan tuki Lecomptonin perustuslakia ja lähetti sen kongressiin, mistä hän sai tukea etelän demokraateilta. Tuen myötä Lecomptonin perustuslaki aiheutti valtakunnallisen poliittisen kuohunnan: monet pohjoisen demokraatit, johtajanaan Stephen A. Douglas, kieltäytyivät hyväksymästä perustuslakia ja liittoutuivat republikaanien kanssa sen vastustamisessa. Douglas korosti periaatetta, että alueen asukkaiden olisi itse ratkaistava orjuuden kysymys (popular sovereignty) — hän katsoi Lecomptonin edustaneen vääriä, ulkoapäin järjestettyjä tuloksia eikä todellista kansan tahtoa.

Kongressissa käytiin ankaraja keskusteluja ja tilanne paljasti Demokraattisen puolueen syvän jakautumisen pohjoisen ja etelän siipien välillä. Tämä puolueen jako heikensi demokraattien yhtenäisyyttä ja vahvisti republikaanien asemaa, mikä vaikutti suoraan Yhdysvaltojen poliittiseen ilmapiiriin ennen sisällissotaa.

Äänestysvilppi ja raja-aktiivisuus

Lecomptonin perustuslain valmistelun ja sen hyväksymisyritysten taustalla oli useita epäilyttäviä käytäntöjä: Missourista tulleet äänestäjät (ns. rajaratsastajat) ylitsevuotisesti osallistuvat Kansasin vaaleihin, äänestyksiä oli manipuloitu ja vapaavaltiolaisten boikotoimat äänestykset eivät heijastaneet alueen todellista asukaskantaa. Näiden käytäntöjen vuoksi monet pitivät Lecomptonin prosessia laittomana ja epärehellisenä.

Hylkääminen ja jälkiseuraukset

Lecomptonin perustuslaki hylättiin Kansasin äänestäjien toimesta 4. tammikuuta 1858, kun enemmistö torjui sen. Vaikka Buchanan oli tukenut perustuslakia, sen näkyvä hyväksikäyttö ja kongressissa syntynyt kiista heikensivät hänen asemaansa ja puolueensa yhtenäisyyttä. Seuraavina vuosina laaditut Leavenworthin (1858) ja lopulta Wyandottenin (1859) perustuslait valmistelivat tietä Kansasin liittymiselle liittoon vapaana osavaltiona. Kansas hyväksyttiin osavaltioksi 29. tammikuuta 1861 Wyandottenin perustuslain pohjalta.

Merkitys

Lecomptonin perustuslaki oli merkittävä käännekohta: se paljasti kuinka kipeästi maa oli jakautunut orjuuskiistan takia ja miten alueellinen konflikti saattoi saada kansallisia poliittisia seurauksia. Se vauhditti demokraattien sisäisiä ristiriitoja, vahvisti republikaanien asemaa pohjoisessa ja oli yksi useista tapahtumista, jotka johtivat kohti Yhdysvaltain sisällissotaa. Lecomptonin tapaus toimii esimerkkinä siitä, miten vaalivilppi, ulkopuolinen painostus ja oikeudeton järjestely voivat muuttaa alueen poliittista kehitystä.