Liberland | Mikronaatio, joka sai alkunsa valtaamattomalta maa-alueelta Tonavan länsipuolella

Paikka

Rajariita Tonavan laaksossa alkoi vuonna 1947, mutta se jäi ratkaisematta Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan olemassaolon aikana. Jugoslavian hajoamisen jälkeen erimielisyydet korostuivat entisestään. Serbia väittää, että Tonavan laakson laakso on Serbian omistuksessa ja että joen keskilinja on maiden välinen kansainvälinen raja. Kroatian hallitus on eri mieltä ja väittää, että kansainvälinen raja kulkee joen varrella sijaitsevien maarekisterikuntien vanhoja linjoja pitkin - niin kuin Tonava oli 1800-luvulla ennen kuin sen mutkittelu ja vesirakennustyöt muuttivat sen kulkua. Tämän seurauksena Kroatia vaatii itselleen suuren osan Serbian hallitsemasta alueesta, kun taas Serbia ei vaadi pienempiä osia toisella puolella.

Presidentti Jedlička sanoo, että Kroatia ja Serbia eivät ole vielä vaatineet Liberlandille vaadittua maata, joka tunnetaan nimellä Gornja Siga (eli ylempi tuffi).

Alueen pinta-ala on noin 7 neliökilometriä, ja suurin osa siitä on metsän peitossa. Tšekkiläisen Parlamentní listy -sanomalehden toimittaja, joka vieraili alueella huhtikuussa 2015, löysi lähistöllä asuvien ihmisten mukaan talon, joka oli ollut hylättynä kolmisenkymmentä vuotta. Kulkutien kerrottiin olevan huonossa kunnossa.

Itsenäiseksi julistautuneen alueen varrella kulkee Tonava, joka on kansainvälinen vesiväylä, jonka kautta useat sisämaavaltiot pääsevät vapaasti Mustallemerelle. Liberlandin vierailijat ja kansalaiset saapuvat alueelle laivalla Apatinista, Serbiasta ja muista Tonavan varrella sijaitsevista satamista ja laitureista. Liberland pitää aluksiaan Bitcoin Freedom ja SS Liberty paikallisessa satamassa, on ostanut maata ja rakennuksia Apatinin vapaakauppa-alueelta ja avasi hiljattain "Ark EcoVillage" -nimisen kylän alueelle, joka tunnettiin aiemmin nimellä Zelena Glava ("Kultainen pää").

 

Historia

Ilmoitus uudesta maasta

Vít Jedlička ja muut suorittivat lippuseremonian Gornja Sigassa samana päivänä, kun Liberlandin itsenäisyys julistettiin.

Lippu on keltaisella pohjalla (symboloi libertarismia), jonka keskellä on musta vaakasuora raita (symboloi anarkiaa tai kapinaa) ja keskellä vaakuna. Jedlička kuuluu Tšekin vapaiden kansalaisten puolueeseen, joka perustaa arvonsa klassiseen liberaaliin ideologiaan.

Jedlička totesi, että Serbia, Kroatia tai mikään muu kansakunta ei vaadi maata (ei-kenenkään-maa tai terra nullius). Hänen mukaansa raja on määritelty sekä Kroatian että Serbian rajavaatimusten mukaisesti, eikä se puutu minkään muun valtion suvereniteettiin. Jedlička sanoi huhtikuussa 2015, että sekä Kroatialle että Serbialle ja myöhemmin kaikille muille valtioille lähetetään virallinen diplomaattinen nootti, jossa pyydetään virallisesti kansainvälistä tunnustamista.

Presidentti Jedlička esitteli 18. joulukuuta 2015 Liberlandin ensimmäisen väliaikaisen hallituksen ja sen valtiovarain-, ulkoasiain-, sisä- ja oikeusministerit sekä kaksi varapuheenjohtajaa.^{[ itse julkaistu lähde.]}

Liberlandiin saapuminen

Kroatian viranomaiset ovat estäneet pääsyn Liberlandiin toukokuun 2015 alusta lähtien.

Toukokuussa 2015 Kroatian poliisi pidätti Vít Jedličkan ja hänen kääntäjänsä Sven Sambunjakin pian sen jälkeen, kun he olivat yrittäneet ylittää rajan. Jedlička vietti yhden yön vankilassa, minkä jälkeen hänet tuomittiin ja määrättiin maksamaan rangaistus Kroatian rajan laittomasta ylittämisestä, mutta hän valitti tuomiosta. Hän väitti, että alueella oli ainakin kolme Liberlandin kansalaista, jotka olivat tulleet Sveitsistä. Myöhemmin samassa kuussa Vít Jedlička pidätettiin uudelleen. Aluksi toimittajat pääsivät Jedličkan kanssa alueelle, mutta sittemmin myös heiltä evättiin pääsy, mukaan lukien Vojvodinan serbialaisen julkisen yleisradiopalvelun Radio Televisionin ja bosnialaisen sanomalehden Dnevni Avazin toimittajilta.

Pidätetyt henkilöt olivat monista maista, kuten Irlannista, Saksasta, Tanskasta ja Yhdysvalloista. Kroatian poliisi jatkoi pidätyksiä, myös niiden henkilöiden osalta, jotka tulivat alueelle veneellä kansainvälisen vesiväylän kautta. Yksi heistä, tanskalainen aktivisti Ulrik Grøssel Haagensen, asetettiin kotiarestiin viideksi päiväksi ennen kuin hänet tuomittiin 15 päivän vankeusrangaistukseen, mikä herätti Tanskassa jonkin verran protesteja.

Toukokuussa 2016 julkaistiin useita Kroatian muutoksenhakutuomioistuimen päätöksiä. Tuomioistuin piti voimassa tuomiot, joiden mukaan Liberlandiin ylittäminen Kroatiasta on laitonta, mutta katsoi, että tuomiot Liberlandiin Serbiasta saapumisesta olivat virheellisiä. Tuomioistuin totesi, että alempi oikeusaste syyllistyi "rikkomukseen rikkomusmenettelyn olennaisessa osassa" ja "olennaisiin menettelyvirheisiin". Lisäksi se totesi, että "tosiseikat oli [syyttäjä] esittänyt virheellisesti ja puutteellisesti, mikä voi johtaa aineellisen oikeuden virheelliseen soveltamiseen". Uudelleenkäsittely määrättiin kuudessa tapauksessa seitsemästä valituksesta. Alemman oikeusasteen tuomioistuimen on siis määritettävä rajan ja rajanylityspaikan sijainti, mutta se ei ole vielä tehnyt sitä.^{[ omakustanteinen lähde]} Sen jälkeen alueelle on tullut vierailijoita veneillä, mutta he eivät ole asettuneet pysyvästi alueelle, ja konflikteja Kroatian poliisin kanssa on vältetty.

 
Liberlandin vaatima alue sijaitsee suurimmalla vihreällä maalla, joka on merkitty karttaan nimellä "Siga". Rajamäärittelyjen erojen vuoksi sekä Serbia että Kroatia vaativat itäpuolella olevia keltaisen värisiä osia. Kroatia väittää, että vihreät osat ovat osa Serbiaa, mutta Serbia ei vaadi niitä. Tämä sai Jedličkan väittämään, että molemmat osapuolet eivät ole vaatineet vihreitä osia.  

Laillisuus

Kroatia ja Serbia pitivät Jedličkan väitteitä merkityksettöminä, vaikka molemmat maat reagoivatkin eri tavoin. Serbian ulkoministeriö totesi 24. huhtikuuta 2015, että vaikka he pitävät asiaa vähäpätöisenä, "uusi valtio" ei loukkaa Serbian rajaa, joka heidän mukaansa on Tonava. Kroatia, joka estää ihmisiä pääsemästä Liberlandiin, on todennut, että kansainvälisen välimiesmenettelyn jälkeen se pitäisi myöntää Kroatialle tai Serbialle, ei kolmannelle osapuolelle.

Chicagon yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisemassa Chicago Journal of International Law -lehdessä julkaistussa artikkelissa tarkasteltiin Liberlandin vaatimusta itsenäisyydestä Montevideon yleissopimuksessa vahvistettujen kriteerien valossa. Kirjoittajan mukaan "Kroatian vaatimus siitä, että Liberland on osa Serbiaa, voisi merkitä luopumista Kroatian laillisista oikeuksista Liberlandiin. Jos taas alue, jota Liberland väittää omakseen, on serbialaista, Serbian hallituksen luopuminen omistusoikeudestaan kyseiseen maahan voisi olla myös luopuminen, joka muuttaisi maan oikeudellisen aseman terra nulliukseksi. Molemmissa tapauksissa alue kuuluisi sille yhteisölle - tässä tapauksessa Liberlandille - joka ensimmäisenä sitä vaatii."

 

Reaktiot

Serbian ja Kroatian oikeusasiantuntijat ovat kysyneet, onko Jedličkalla kansainvälisen oikeuden mukaan oikeus vaatia aluetta, joka on tällä hetkellä näiden kahden valtion välisen kiistan kohteena, mutta jota kumpikaan ei ole vaatinut. Toimittajat ovat olleet epävarmoja siitä, kuinka vakavissaan Jedlička on väitteidensä suhteen, ja jotkut ovat kutsuneet sitä julkisuustempuksi.

Vapaiden kansalaisten puolueen johtaja Petr Mach ilmaisi 20. toukokuuta 2015 tukensa vapauden aatteisiin perustuvan valtion perustamiselle ja lisäsi, että Vapaiden kansalaisten puolue haluaa Tšekin tasavallasta samanlaisen vapaan maan.

Kroatialaisen uutisportaalin Index.hr:n kolumnisti, oikeustieteen professori Goran Vojković kuvaili Liberlandia "sirkukseksi, joka uhkaa Kroatian aluetta", ja katsoi, että on olemassa vaara, että Kroatian vaatimus hallita maata Tonavan toisella puolella voi heikentyä Liberland-hankkeen aiheuttaman rajakiistan herättämän huomion vuoksi.

Vuonna 2016 Stratforin artikkelissa tehtiin aloitteesta seuraava yhteenveto: "Liberland on outo tapaus, koska periaatteessa yksikään toimija, joka voisi vaatia sen hallintaa, ei näytä olevan kiinnostunut tekemään niin. Mutta tämä jää todennäköisesti kuriositeetiksi, jonka seuraukset kansainvälisellä tasolla ovat vähäpätöiset. Muiden maailman kiisteltyjen alueiden osalta väkivalta ja diplomatia pysyvät tärkeimpinä välineinä omistusoikeuden vaatimiseen.

 

Kansalaisuus

Verkkosivujensa mukaan Liberland etsii tällä hetkellä henkilöitä, jotka kunnioittavat toisia ihmisiä ja toisten mielipiteitä rodusta, etnisestä alkuperästä, suuntautumisesta tai uskonnosta riippumatta, jotka kunnioittavat yksityisomaisuutta, joka on koskematon, ja joita ei ole rangaistu vakavista rikoksista. Liberland sai viikossa 200 000 hakemusta. Toukokuun 2015 alussa Liberland hyväksyi noin kolmekymmentä kansalaista. Vaaditulla alueella oli tarkoitus järjestää tapahtuma, mutta Kroatian rajapoliisi esti ryhmää pääsemästä alueelle Kroatian puolelta. Lokakuuhun 2017 mennessä Liberland on myöntänyt kansalaisuuden 300-400 henkilölle, henkilöille, jotka ovat "auttaneet maata eteenpäin" tai ansainneet vähintään 5000 ansiota. Helmikuun 16. päivänä 2018 Jedlička ja hänen kabinettinsa luovuttivat entiselle kongressiedustaja Ron Paulille Liberlandin passin ja kansalaisuustodistuksen.

Liberland myöntää myös "Ensimmäisen luokan ansioristin" henkilöille, jotka ovat edistäneet Liberlandin kehitystä tai vapauden aatteita. Palkinnon ovat saaneet muun muassa kustantaja Steve Forbes, taloustieteilijä Mark Skousen ja Kroatian parlamentin jäsen Ivan Pernar.

Liberlandin perustuslaki on laadittu ja tarkistettu useita kertoja. Luonnos koostuu neljästä luvusta. Siihen sisältyy Bill of Rights ja siinä säädetään julkisesta hallinnosta, poliittisista instituutioista, lainsäädäntövallasta ja tuomiovallasta.

 
Liberlandin kansalaisuustodistus  

Tunnistaminen

Yksikään Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen ei ole tunnustanut Liberlandia diplomaattisesti. Liberland on kuitenkin luonut suhteet Somalimaahan, joka on itse julistautunut valtio, joka julistautui itsenäiseksi Somaliasta vuonna 1991. Liberland ja Somalimaa allekirjoittivat syyskuussa 2017 yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa luvataan tiivistää suhteita ja tehdä yhteistyötä teknologian, energian ja pankkitoiminnan aloilla.

Liberlandin presidentti Jedlička ja Liberlandin väliaikaisen hallituksen jäsenet tekevät säännöllisesti hyvän tahdon vierailuja eri puolilla maailmaa esitelläkseen Liberlandin etuja ja edistääkseen diplomaattisia ja kaupallisia suhteita hankkeeseen. Vuonna 2017 Jedlička tapasi Yhdysvaltain senaattorit Ted Cruzin, Rand Paulin, Ben Sassen ja Washingtonin demokraattisen varjosenaattorin Paul Straussin sekä useita muita vaaleilla valittuja edustajia Yhdysvalloissa. Helmikuussa 2018 Jedlička ja hänen yhdysvaltalainen tiiminsä kävivät Washingtonissa tapaamassa senaatin ulkosuhdekomitean puheenjohtajaa, senaattori Bob Corkeria, sekä senaattori Lamar Alexanderia.

Liberlandilla on myös suhteet Savoieen (Savoijiin), joka oli itsenäinen ja itsehallinnollinen alue 1100-luvulta vuoteen 1860, jolloin se liitettiin Ranskaan. Nykyään savolaiset ovat vähemmistö omalla alueellaan, eikä Ranskan hallitus ota heidän vaatimuksiaan huomioon. Liberland on aloittanut vuoropuhelun muun muassa Bretagnen (Bretagne) alueen kanssa.

5. joulukuuta 2018 Ison-Britannian libertaariset europarlamentaarikot Bill Etheridge ja Paul Brothwood järjestivät Euroopan parlamentissa Liberlandille tilaisuuden, jossa keskusteltiin sen tulevaisuudesta.

Liberland allekirjoitti myös yhteisymmärryspöytäkirjan Haitin hallituksen kanssa 5. maaliskuuta 2020. Sopimuksen allekirjoitti Haitin tasavallan silloinen pääministeri Joseph Jouthe.

Vuonna 2021 Liberland lähetti delegaation El Salvadoriin Bitcoin-viikon aikana ja tapasi useita hallituksen virkamiehiä. Liberland Aid Foundation antoi yli 1 Bitcoin-lahjoituksen (tuolloin yli 60 000 Yhdysvaltain dollaria) San Salvadorissa sijaitsevalle Hospital de Niños Benjamin Bloom -sairaalalle.

Valtioiden viralliset lausunnot

•  Kroatia: Kroatian ulko- ja Eurooppa-asioiden ministeriö on maininnut Liberlandin, mutta se on julkisesti torjuttu vitsinä. Kroatian ulkoasiainministeriö totesi 29. kesäkuuta 2015, että Gornja Sigan asema on määrittelemätön, mutta se ei ole terra nullius, ja kansainvälisen välimiesmenettelyn jälkeen se myönnetään Kroatialle tai Serbialle, ei kolmannelle osapuolelle. Toukokuussa 2016 Kroatian ulko- ja Eurooppa-asioista vastaava ministeri Miro Kovač viittasi kuitenkin Liberlandiin toukokuussa 2016 sisäministeri Vlaho Orepićille osoittamassaan kirjeessä "provokatiiviseksi ajatukseksi, joka on saavuttanut vakavat mittasuhteet" ja että se "muodostaa riskin Kroatian tasavallalle". 17. tammikuuta 2017 Liberlandia käsiteltiin ja siitä keskusteltiin Kroatian parlamentissa (Sabor) Zivi Zid -puolueen Ivan Pernarin johdolla.^{[ itse julkaistu lähde.]}
•  Serbia: Serbian ulkoministeriö on todennut, että Liberland ei loukkaa Serbian rajaa, mutta hanketta pidetään "merkityksettömänä asiana". Tällä välin Liberland on luonut hyvät suhteet Serbian paikallisiin ja alueellisiin virkamiehiin, kuten Apatinin kaupunkiin ja Vojvodinan autonomisen maakunnan hallitukseen.
•  Egypti: Egyptin ulkoministeriö on varoittanut ulkomailta töitä etsiville henkilöille suunnattujen Liberlandia koskevien huijausten mahdollisuudesta. "Egyptiläisten tulisi hakea tietoa mieluummin ulkoministeriöstä kuin sosiaalisesta mediasta ennen työmatkoja."
•  Tšekin tasavalta: Tšekin ulkoministeriö otti etäisyyttä Jedličkan toimintaan ja totesi, ettei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa. Ministeriö lisäsi, että "Jedličkan, kuten muidenkin Kroatian tai Serbian alueella oleskelevien Tšekin kansalaisten, on noudatettava paikallista lainsäädäntöä. Tšekin tasavalta pitää Jedličkan toimintaa sopimattomana ja mahdollisesti haitallisena." Tšekin tasavallan Zagrebin suurlähetystön välityksellä se varoitti, että "pyrkimyksillä luoda jokin uusi 'valtio' ei ole mitään perustaa kansainvälisessä oikeudessa" ja että "Kroatian alueella Tšekin tasavallan kansalaiset sekä muut ulkomaalaiset ovat velvollisia noudattamaan Kroatian lakia, mukaan lukien nykyistä järjestelmää Kroatian ja Serbian välisellä rajalla". Kroatian rajan (eli Euroopan unionin ulkorajan) ylittäminen määrättyjen rajanylityspaikkojen ulkopuolella, kuten niin sanottuun Liberlandiin matkustavat tekevät, on selkeä säännöstön rikkomus."
•  Puola: 24. heinäkuuta 2016 seitsemän Puolan parlamentin (Sejm) jäsentä Kukiz'15:stä kysyi yhteistyössä paikallisten Liberlandin aktivistien kanssa ulkoministeri Witold Waszczykowskilta, milloin Puola tunnustaisi Liberlandin Vapaata tasavaltaa itsenäiseksi valtioksi.^{[ itse julkaistu lähde]} , jatkotiedot elokuussa. Vastaus oli, että Liberland ei täytä itsenäisyyden kriteerejä.

Poliittisten puolueiden tuki

Vuodesta 2015 lähtien useat pienet vapauspuolueet ovat ilmaisseet tukensa Liberlandin perustamiselle. Ne ovat Norjan kapitalistinen puolue, Espanjan vapaamielinen puolue, Sveitsin itsenäisyyspuolue up! (Unabhängigkeitspartei), Liberaalidemokraattinen puolue (Turkki) (LDP) Kanadan libertaaripuolue, Libertarian Party (Yhdysvallat) ja Yhdistyneen kuningaskunnan libertaaripuolue.

Muiden mikronation-hankkeiden lausunnot

Muutamat mikronationit ovat ilmaisseet tukensa Liberlandin ajatukselle.

• Pohjois-Sudanin kuningaskunta, joka hallitsee Bir Tawilin aluetta Egyptin ja Sudanin rajalla, on tunnustanut Liberlandin.
• Enclavan kuningaskunta, joka omistaa osan Liberlandin pohjoispuolella sijaitsevasta kiistanalaisesta alueesta, on tunnustanut Liberlandin.
• Seelannin ruhtinaskunta on ilmoittanut tukevansa Liberlandia.

Järjestöjen lausunnot

• 16. huhtikuuta 2017 Bitnation ilmoitti kumppanuudesta Liberlandin kanssa.
• Liberland haki 20. huhtikuuta 2017 liittymistä UNPO:n jäseneksi. Hakemus esiteltiin ja puolustettiin virallisesti kuukautta myöhemmin Brysselissä, Belgiassa. Kesäkuussa 2017 Liberlandin valtuuskunta kutsuttiin seuraamaan 13. yleiskokouksen työskentelyä, jonka aikana valittiin puheenjohtaja ja puheenjohtajiston jäsenet.^{[ itse julkaistu lähde.]}
• Liberland allekirjoitti 25. huhtikuuta 2018 kahdenvälisen tunnustamista koskevan sopimuksen YK:n talous- ja sosiaalineuvoston hallitustenvälisen tarkkailijan IIMSAMin kanssa.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Liberalismi
• Libertarismi
• Anarkokapitalismi