Topekan perustuslaki (1855) — Kansasin vapaavaltioliike ja orjuus

Syvällinen katsaus Topekan perustuslakiin (1855): Kansasin vapaavaltioliike, vaalivilppi ja taistelu orjuuden kieltämiseksi — merkittävä historiallinen käännekohta.

Tekijä: Leandro Alegsa

Topekan perustuslakikokous kokoontui 23. lokakuuta–11. marraskuuta 1855 Topekassa, Kansasin territoriossa, Constitution Hallissa. Se kirjoitti Topekan perustuslain, joka olisi tehnyt orjuudesta Kansasissa laitonta. Vapaamieliset järjestivät kokouksen vastustaakseen 5. maaliskuuta 1855 valittua orjuutta kannattavaa territoriaalista lainsäätäjää. Territoriaalinen lainsäätäjä valittiin äänestyksessä, jossa oli paljon vaalivilppiä ja vapaiden osavaltioiden uudisasukkaiden pelottelua.

Taustana oli vuoden 1854 Kansas–Nebraska Act, joka antoi mahdollisuuden asianomaisille asukkaille päättää orjuudesta itse ("popular sovereignty") ja avasi siten oven voimakkaalle siirtolaistoiminnalle sekä orjuutta kannattavilta että sitä vastustavilta ryhmiltä. Seurauksena syntyi paikallista väkivaltaa ja poliittista kahtiajakautumista, jota nimitetään usein nimellä "Bleeding Kansas". Proslavery-aktivistit Missourista — niin kutsutut "Border Ruffians" — tulivat raja-alueelle vaikuttaakseen vaaleihin ja pelotellakseen vastustajia. Vapaamieliset järjestöt ja siirtolaisvirrat pyrkivät vastaavasti asuttamaan aluetta turvatakseen alueen tulevan kehityssuunnan.

Sisältö ja kongressin käsittely

Topekan perustuslaki oli ensimmäinen vapaamielisten järjestämä yritys luoda Kansasin hallintorakenne ja kirjoittaa sen oikeusperusta. Vapaavaltiolaiset hyväksyivät perustuslain 15. joulukuuta 1855. Perustuslaki lähetettiin Washingtoniin ja sen tavoitteena oli saada Yhdysvaltain kongressin hyväksyntä, joka olisi tehnyt Kansasista orjuudesta vapaan territorion ja myöhemmin osavaltion. Asian ajamisessa kongressissa olivat mukana muun muassa senaattori Lewis Cass Michiganista ja edustajainhuoneessa edustaja Daniel Indianasta.

Perustuslaki herätti voimakkaita reaktioita. Presidentti Pierce ja orjuutta kannattavat poliitikot pitivät Topekan hallintoa laittomana ja samaan aikaan territorion virallinen, vaalivilpillä valittu lainsäädäntö sekä sen kannattajat vastustivat perustuslain hyväksymistä. Edustajainhuone hyväksyi Topekan perustuslain 2. heinäkuuta 1856 kahden äänen enemmistöllä, mutta senaatissa asiassa ei saavutettu läpimurtoa: perustuslaki pysyi valiokunnassa eikä saanut täyttä hyväksyntää. Senaatissa keskusteluihin liittyi mm. senaattori Stephen A. Douglasin ja muiden johtavien poliitikkojen näkemyksiä, ja asiaa käsiteltiin monipuolisesti suhteessa Kansas–Nebraska-lain periaatteisiin. Cassin vastalauseiden jälkeen asia palautettiin osin takaisin kansan päätettäväksi ja seuraavien toimien pohdintaan.

Luonne ja vaikutukset

Topekan perustuslaki kielsi orjuuden Kansasissa, mutta se oli osa laajempaa, ristiriitaista ja väkivaltaista kamppailua alueen tulevaisuudesta. Vaikka perustuslaki edusti monien vapaamielisten tavoitteita, se pysyi käytännössä "extralegal" — eli se ei saanut laajaa liittovaltion tunnustusta eikä korvannut territorion virallista hallintoa. Topekan hallituksen toiminta ja sen seurauksena syntyneet kansalliset poliittiset kiistat lisäsivät jännitettä Pohjoisen ja Etelän välillä.

Myöhemmin Kansasissa laadittiin ja esitettiin muitakin perustuslakeja, mm. proslavery-painotteinen Lecomptonin perustuslaki vuosina 1857–58 ja myöhemmin Wyandotten perustuslaki, jonka pohjalta Kansas hyväksyttiin osavaltioksi vapaan osavaltiona vuonna 1861. Topekan perustuslaki jää historian lehdille tärkeänä varhaisena vapaamielisen liikkeen ilmentymänä Kansasissa, vaikka se ei suoraan johtanut välittömään liittovaltion hyväksyntään. On myös syytä huomata, että monet vapaamieliset ajajat vastustivat orjuutta mutta eivät välttämättä kannattaneet täyttä tasa-arvoa mustille; Topekan perustuslaki ei esimerkiksi laajentanut äänioikeutta tai kansalaisoikeuksia samalla tavalla kuin myöhemmät perustuslait.

Topekan perustuslaki ja siihen liittynyt toiminta ovat keskeinen esimerkki siitä, miten paikallinen hallinto, liittovaltion politiikka ja kansallinen vääntö orjuudesta kietoutuivat yhteen ja edistivät lopulta koko maan syvenevää konfliktia 1850-luvulla.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Milloin Topekan perustuslakikokous pidettiin?


A: Topekan perustuslakikokous kokoontui 23. lokakuuta - 11. marraskuuta 1855.

K: Mikä oli valmistelukunnan tarkoitus?


A: Se kirjoitti Topekan perustuslain, joka olisi tehnyt orjuudesta Kansasissa laitonta. Vapaamieliset järjestivät kokouksen vastustaakseen 5. maaliskuuta 1855 valittua orjuutta kannattavaa territoriaalista lainsäätäjää.

K: Mikä oli 5. maaliskuuta 1855 valittu territoriaalinen lainsäädäntöelin?


V: Alueellinen lainsäätäjä valittiin äänestyksessä, jossa oli paljon vaalivilppiä ja vapaiden osavaltioiden uudisasukkaiden pelottelua.

K: Milloin ja kuka hyväksyi Topekan perustuslain?


V: Vapaan osavaltion asukkaat hyväksyivät perustuslain 15. joulukuuta 1855.

K: Miten presidentti Pierce reagoi Topekan perustuslakiin?


V: Presidentti Pierce vihasi asiakirjaa.

K: Milloin Topekan perustuslaki hyväksyttiin edustajainhuoneessa ja senaatissa?


V: Se läpäisi edustajainhuoneen kahdella äänellä 2. heinäkuuta, mutta senaatti piti sen kuitenkin valiokunnassa.

K: Mitä Topekan perustuslaille lopulta tapahtui?


V: Heinäkuun 8. päivänä senaattori Stephen A. Douglas otti Topekan perustuslain esille senaattori Cassin vastalauseena. Cass lähetti asian takaisin Kansasin kansalle Kansas-Nebraska Actin noudattamiseksi.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3