Lise Meitner – ydinfission löytäjä ja itävaltalais-ruotsalainen fyysikko

Lise Meitner — itävaltalais-ruotsalainen fyysikko, ydinfission löytöön vaikuttanut tutkija; Nobel-epäoikeus, Meitnerium-nimitys ja etiikka atomipommissa.

Lise Meitner (7. marraskuuta 1878 Wien – 27. lokakuuta 1968 Cambridge) oli itävaltalais‑ruotsalainen fyysikko, joka oli keskeinen hahmo ydinfission ymmärtämisessä. Hän väitteli tohtoriksi Wienin yliopistosta vuonna 1906 ja siirtyi pian sen jälkeen tutkimustyöhön Berliiniin, missä hänestä tuli merkittävä tutkija radioaktiivisuuden ja säteilyn parissa.

Yhteistyö Otto Hahnin kanssa ja ura

Vuodesta 1907 lähtien Meitner työskenteli läheisesti Otto Hahnin kanssa. Yhdessä he tekivät pitkän uran kestänyttä yhteistyötä Berliinin tutkimuslaitoksissa, erityisesti kemian ja radioaktiivisuuden tutkimuksessa. Meitner työsti usein kokeellisia havaintoja teoreettisesta näkökulmasta ja lisäsi ymmärrystä atomiytimien käyttäytymisestä.

Ydinfission löytyminen ja teoreettinen selitys

1930‑luvulla Hahn ja hänen kollegansa suorittivat kokeellisia tutkimuksia uraanin hajoamisesta. Vuonna 1938–39 Meitner, joka oli pakotettu pakenemaan Saksasta natsihallituksen vainon vuoksi, antoi yhdessä Otto Frischin kanssa teoreettisen selityksen löydöksille. He selittivät, että raskas atomi voi jakautua kahdeksi kevyemmäksi ytimenä — ilmiötä kutsuttiin ydinfissioksi — ja arvioivat vapautuvan energian määrän käyttäen mm. suhteellisuusteorian ajatuksia. Tämä selitys oli ratkaiseva askel fission käsitteelliseen ymmärtämiseen.

Poliittinen ja eettinen tausta

Meitner oli syntyperältään juutalainen ja oli kääntynyt luterilaiseksi, mutta natsivalta piti häntä silti juutalaisena ja hän joutui pakenemaan Saksasta vuonna 1938. Hän asettui myöhemmin Ruotsiin ja jatkoi tieteellistä työtään Tukholmassa. Vaikka Meitnerin ja hänen kollegoidensa työn seuraukset loivat tieteellisen perustan, joka myöhemmin mahdollisti ydinaseiden kehittämisen, Meitner itse vastusti atomipommien käyttämistä eikä osallistunut ydinaseohjelmiin.

Nobel‑kiista ja myöhemmät kunnianosoitukset

Otto Hahnille myönnettiin kemian Nobel‑palkinto hänen uraanin kokeellisista löydöksistään, mutta Meitner jäi palkinnon ulkopuolelle. Tämä herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä, sillä monet katsoivat Meitnerin panoksen fission teoreettisessa tulkinnassa olevan merkittävä. Hänen panoksensa tunnustettiin kuitenkin myöhemmin muun muassa nimeämällä alkuaine Meitnerium (Mt) hänen mukaansa.

Muut saavutukset ja loppuelämä

Meitner osallistui myös ensimmäisen maailmansodan aikana vapaaehtoisena röntgenteknikkona, ja hän teki läpi uransa merkittävää työtä säteilyn tutkimuksen parissa. Hänelle myönnettiin useita akateemisia kunnianosoituksia ja palkintoja. Elämänsä loppuvuosina hän jatkoi tiedeyhteisön jäsenenä ja puhui aktiivisesti ydinaseiden vaaroista ja tieteellisen vastuun puolesta.

Lise Meitnerin työ yhdisti kokeellista ja teoreettista fysiikkaa tavalla, joka laajensi ymmärrystämme atomien rakenteesta ja vapautuvasta energiasta. Hänen elämäntyönsä vaikutus ulottuu sekä puhtaaseen tieteeseen että laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tieteen eettisistä seurauksista.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli Lise Meitner?

Kysymys: Mitä Meitner ja Hahn tekivät yhdessä?

K: Saiko Meitner palkintoja tai palkintoja?

K: Mikä alkuaine on nimetty Meitnerin mukaan?

K: Oliko hänellä mitään tekemistä atomipommin kanssa?

K: Mihin uskontoon hän kääntyi?

Hae kirjaimella