Pitkäjousi | jousityyppi
Pitkäjousi on eräs jousityyppi. Se ei ehkä ollut yhtä vahva kuin varsijousi, mutta sillä pystyi ampumaan enemmän nuolia minuutissa. Perusvarusteet maksoivat myös vähän, ja niitä voitiin helposti valmistaa massatuotantona. Metallipäätteiset nuolet saattoivat läpäistä panssarin. Vain vahvin panssari pysäyttäisi sen. Jousimiehillä (pitkäjousimiehillä) oli yleensä toinen ase, usein taistelukirves, jos taistelu tuli lähelle.
Pitkäjousi oli käytössä pääasiassa keskiajalla 1500-luvulle asti.
Se valmistettiin yhdestä ainoasta kovaa kulutusta kestävästä, joustavasta puusta, joka oli usein peräisin pihlajasta. Pihlaja leikattiin talven aikana, jolloin siinä ei ollut mehua. Jousen litteä puoli, joka oli maaliin päin, oli taipuisaa mäntypuuta, kun taas jousen vatsa (jousiampujaan päin) oli pyöreä ja valmistettu vahvasta sydänpuusta (puun keskiosasta).
Pitkäjousimiesten ryhmät ampuivat samaan aikaan. Nuolet putosivat kuin rakeita. Tämä pelästytti vihollisen usein.
Pitkäjousia on löydetty Euroopasta jo mesoliittiselta kaudelta lähtien.
Pitkäjousi
Taistelu pitkäjousilla
Historia
Walesilaiset olivat ensimmäiset ihmiset, jotka käyttivät pitkäjousia. Vuonna 633 jKr. Northumbrian kuninkaan Edwinin poika Offrid sai surmansa walesilaisen pitkäjousen ampumasta nuolesta. Tämä tapahtui walesilaisten ja mersialaisten välisessä taistelussa - yli viisi vuosisataa ennen kuin sen käytöstä Englannissa on tietoja. Tästä huolimatta ase tunnetaan yleisemmin "englantilaisena pitkäjousena" kuin "walesilaisena pitkäjousena".
Keskiajalla englantilaiset ja walesilaiset olivat kuuluisia erittäin tehokkaista walesilaisista pitkäjousista. Niitä käytettiin erittäin tehokkaasti ajanjakson sisällissodissa ja ranskalaisia vastaan satavuotisessa sodassa (huomattavan menestyksekkäästi Crécyn (1346), Poitiersin (1356) ja Agincourtin (1415) taisteluissa).
Mary Rosen uppoamisesta vuonna 1545 löydettyjen nuolenkärkien keskimääräinen pituus on 75 cm.
Jouset olivat melko helppoja ja nopeita valmistaa, mutta ne olivat melko tappavia ja pystyivät lävistämään panssarin.
Pitkäjousella on käytännön etuja nykyaikaisiin rekyysi- tai yhdistelmäjousiin verrattuna: se on yleensä kevyempi, nopeampi valmistella ampumista varten ja ampuu hiljaisemmin. Jos muut asiat ovat kuitenkin samat, moderni jousi ampuu nopeamman nuolen tarkemmin kuin pitkäjousi.
Vaikutukset ihmiskehoon
Jousimiesten oli harjoiteltava monta vuotta ennen kuin he osasivat ampua pitkäjousella hyvin. Pitkäjouset ovat myös hyvin vahvoja. Tämä teki jousimiesten vartaloista erilaisia kuin muiden ihmisten vartalot. Keskiaikaisten jousimiesten luurangot ovat erilaisia kuin muiden ihmisten luurangot. Käsi- ja olkaluut ovat paksut ja hieman taipuneet. Nämä luut tukivat suuria lihaksia, jotka kasvoivat jousimiesten käsivarsiin ja selkään, kun he harjoittelivat jousella. Joillakin jousimiehillä oikea olkapää oli korkeammalla kuin vasen olkapää. Tämä johtuu siitä, että jousimiehet ampuivat lähes aina samalta puolelta. He eivät vaihtaneet kättä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on pitkäjousi?
A: Pitkäjousi on jousityyppi, jota käytettiin pääasiassa keskiajalla 1500-luvulle asti. Se valmistettiin yhdestä kappaleesta kovaa kulutusta kestävää, joustavaa puuta, joka usein oli peräisin marjakuusesta.
K: Miten sitä verrattiin varsijousiin?
V: Pitkäjousi ei ehkä ollut yhtä vahva kuin varsijousi, mutta sillä pystyi ampumaan enemmän nuolia minuutissa.
K: Millainen panssari pystyi pysäyttämään sen?
V: Vain vahvin haarniska pystyi pysäyttämään pitkäjousella ammutun nuolen.
K: Mitä muuta asetta jousimiehet yleensä kantoivat mukanaan?
V: Jousimiehillä (pitkäjousimiehillä) oli yleensä toinen ase, usein taistelukirves, jos taistelu tuli lähelle.
K: Miten pitkäjousi rakennettiin?
V: Pitkäjousi rakennettiin siten, että toinen, kohteeseen päin oleva puoli oli valmistettu joustavasta puunrungosta ja toinen (jousimieheen päin oleva) puoli oli pyöreä ja valmistettu vahvasta sydänpuusta (puun keskeltä).
K: Miten jousimiesten ryhmät käyttivät aseitaan yhdessä?
V: Pitkäjousimiesten ryhmät ampuivat samaan aikaan, ja niiden nuolet putosivat kuin rakeita, mikä usein pelotti viholliset pois.
K: Milloin pitkäjousia käytettiin ensimmäisen kerran Euroopassa?
V: Pitkäjousia on löydetty Euroopasta jo mesoliittiselta kaudelta.
