Magellan-teleskoopit: Chilessä toimivat 6,5 m Baade- ja Clay-teleskoopit

Magellan-teleskoopit Chilessä — kaksikertainen 6,5 m Baade ja Clay Las Campanasin observatoriossa: huipputeknologiaa, maailmankaikkeuden tutkimusta ja eksoplaneettojen etsintää.

Magellan-teleskoopit ovat kaksi halkaisijaltaan 6,5 metriä halkaisijaltaan olevaa optista teleskooppia Las Campanasin observatoriossa Chilessä. Ne on nimetty portugalilaisen tutkimusmatkailija Ferdinand Magellanin mukaan. Kumpikin teleskooppi on myös nimetty: Baade tähtitieteilijä Walter Baaden mukaan ja Clay hyväntekeväisyysmies Landon T. Clayn mukaan.

Baade-teleskoopin ensivalo oli 15. syyskuuta 2000 ja Clay-teleskoopin 7. syyskuuta 2002.

Carnegie Institution for Science, Arizonan yliopisto, Harvardin yliopisto, Michiganin yliopisto ja Massachusetts Institute of Technology tekivät yhteistyötä kaksoisteleskooppien rakentamiseksi ja käyttämiseksi.

Magellan Planet Search Program etsii planeettoja 6,5 metrin Magellan II (Clay) -teleskooppiin asennetulla spektrografilla.

Sijainti ja ympäristö

Magellan-teleskoopit sijaitsevat Las Campanasin observatoriossa Atacaman kuivan alueen korkeilla ja kirkkailla taivailla. Observatorio on noin 2 400 metrin korkeudessa, kaukana valosaasteesta, mikä takaa erinomaiset havainto-olosuhteet optisissa ja lähi-infrapuna-aallonpituuksissa. Paikan etuna ovat verkkainen ilman turbulenssi ja suuri pilvettömien öiden määrä.

Instrumentit ja havaintomenetelmät

Magellanien etuna on niiden monipuolinen instrumenttivalikoima, jonka avulla voidaan tehdä laaja kirjo optisia ja spektroskooppisia tutkimuksia. Tunnettuja ja usein käytettyjä instrumentteja ovat esimerkiksi:

• suuret laajakenttäkamera- ja spektrografijärjestelmät (esim. IMACS ja LDSS-3)
• korkearesoluutioiset echelle-spektrografit (esim. MIKE ja MagE)
• adaptiivisen optiikan järjestelmät (MagAO ja kehittyneemmät AO-järjestelmät), jotka mahdollistavat särmäkkään, lähes diffraktiorajoitetun kuvauksen

Näillä laitteilla tutkitaan muun muassa eksoplaneettoja, tähdistöjen fysiikkaa, galaksien muodostumista ja kehitystä, supernovia sekä kaukaisia, voimakkaita kvasaareja.

Tieteellinen merkitys

Magellan-teleskoopit ovat antaneet merkittävän panoksen tähtitieteen eri aloille. Niiden avulla on tehty havaintoja, jotka ovat edistäneet ymmärrystämme eksoplaneettojen esiintymisestä ja ominaisuuksista, tähtien sisäisistä prosesseista, galaksien morfologiasta ja kosmisen etäisyyden mittauksista. Adaptiivisen optiikan ja herkän spektroskopian yhdistelmä on mahdollistanut myös suoraa kuvantamista ja tarkkoja massamittauksia useista kohteista.

Käyttö ja yhteistyö

Teleskooppeja käyttää konsortio, jonka muodostavat alkuperäiset yhteistyökumppanit. Havainnointiaika jaetaan partnerien kesken, ja monet pitkät kansainväliset tutkimusohjelmat hyödyntävät Magellanien kapasiteettia. Tulokset julkaistaan laajasti vertaisarvioiduissa lehdissä, ja Magellanien havaintoja käytetään usein yhdistettyinä muiden tilojen (esim. avaruusteleskoopit tai radio-observatoriot) tietoihin.

Magellan-teleskoopit ovat siten tärkeä osa maapallon eteläisen taivaan tutkimusinfrastruktuuria, tarjoten korkean laadun optisia havaintoja etenkin etelänpuoleisille kohteille.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä ovat Magellan-teleskoopit?

K: Kenen mukaan Magellan-teleskoopit on nimetty?

K: Mitkä ovat Magellanin observatorion teleskooppien nimet?

K: Milloin Baade- ja Clay-teleskoopit saivat ensimmäisen valon?

K: Ketkä työskentelivät yhdessä Magellan-teleskooppien rakentamiseksi ja käyttämiseksi?

K: Mikä on Magellan-planeettojen etsintäohjelma?

K: Mikä on Magellan Planet Search Programin tarkoitus?

Hae kirjaimella