Marsin ohilento — mitä se on, ohilentoalukset ja historia
Marsin ohilento — selkeä opas ohilentoaluksista, niiden historiasta ja tieteellisistä löydöksistä. Tutustu Marsin ohilennoihin, luotaimiin ja avaruustutkimuksen käännekohtiin.
Marsin ohilento tarkoittaa sitä, että avaruusalus ohittaa Mars-planeetan, mutta ei siirry sen kiertoradalle tai laskeudu sen päälle. Miehittämättömät (ilman ihmisiä aluksella) avaruusluotaimet ovat käyttäneet tätä menetelmää kerätäkseen tietoa Marsista ja muista maailmoista. Ohilentoa varten rakennettu avaruusalus tunnetaan myös nimellä "ohilentobussi" tai "ohilentoalus".
Mitä ohilento tekee ja miksi sitä käytetään?
Ohilennolla tarkoituksena on kerätä tieteellistä dataa Marsista ohilentoreitin aikana ilman että alus hidastaa ja asettuu planeetan kiertoradalle tai laskeutuu. Tyypillisiä mittauksia ja havaintoja ovat:
- kuvat maastosta ja ilmakehästä
- spektrometrien avulla tehtävät koostumusmittaukset
- magnetometrit ja plasma-instrumentit avaruusympäristön tutkimiseksi
- radio-optiikka- ja radiotiedon analyysi, jolla voidaan selvittää mm. ilmakehän tiheyttä
Etuja ja rajoituksia
- Edut: ohilentäminen vaatii vähemmän polttoainetta ja yksinkertaisemman rakenteen kuin kiertoradalle asettuminen tai laskeutuminen, ja se on usein edullisempi tapa saada ensimmäisiä tietoja kohteesta.
- Rajoitukset: ohilento tarjoaa vain rajallisen ajan kerätä dataa (minuutit–tunnit), eikä se mahdollistu pitkäaikainen seuranta tai yksityiskohtaiset paikalliset tutkimukset.
- Etäisyydet ja nopeudet: ohilennolla alus voi liitää hyvin lähellä pintaa tai pysyä kauempana; nopeus on usein suuri, jolloin ajoitus ja instrumenttien suuntaus ovat kriittisiä.
Tieteellinen ja navigointikäyttö
Ohilentojen avulla on paitsi saatu suoraa tieteellistä tietoa myös testattu instrumentteja ja menetelmiä tulevia, monimutkaisempia tehtäviä varten. Lisäksi ohilentoja voidaan käyttää gravity assist -manöövereihin eli käyttää planeetan painovoimaa aluksen radan ja nopeuden muuttamiseen matkalla kauemmas aurinkokuntaan.
Historiasta — muutamia tunnettuja esimerkkejä
Historian varhaisimpia ja tunnetuimpia Mars-ohilentoja ovat esimerkiksi:
- Mariner 4 — ensimmäinen onnistunut Mars-ohilento, joka lähetti ensimmäiset läheltä otetut kuvat Marsin pinnasta ja muutti käsitystämme planeetasta.
- Mariner 6 ja 7 — seurasivat Mariner 4:n havaintoja ja tarjosivat lisäkuvia ja tietoa ilmakehästä ja pinnan koostumuksesta.
Myöhemmin monet muut luotaimet ovat tehneet ohilentojen kaltaisia ohituksia tai käyttäneet Marsia painovoima-avustuksena. Samalla on syytä huomata, että kaikki yritykset eivät aina ole onnistuneet — useita Neuvostoliiton ja muiden maanosien lähetystehtäviä epäonnistui varhaisessa vaiheessa tai menetti yhteyden.
Miehitetyt ohilentosuunnitelmat
Historiassa on ollut myös ideoita miehitetyistä Mars-ohilennoista, joissa astronautit ohittaisivat Marsin ilman laskeutumista paluumatkan nopeuttamiseksi tai riskien pienentämiseksi. Tällaiset suunnitelmat ovat teoriassa vähemmän monimutkaisia kuin laskeutuminen, mutta silti logistisesti ja teknisesti vaativia.
Käytännön seikat ja tulevaisuus
- Ohilentotehtävät ovat edelleen käyttökelpoisia nopeasti toteutettavina ja kustannustehokkaina ensihavaintoprojekteina.
- Ne toimivat usein esikokeiluna monimutkaisemmille kiertorata- ja laskeutumistehtäville.
- Tulevaisuudessa ohilennot voivat täydentää verkostoa, jossa orbiterit, landerit ja roverit tekevät pitkäaikaista tutkimusta, kun taas ohilennot kartoittavat uusia alueita ja tarjoavat laajempaa kontekstia.
Yhteenveto
Ohilento on yksinkertainen mutta tehokas tapa tutkia Marsia ja muita taivaankappaleita: se mahdollistaa nopean datankeruun ja teknologian testauksen suhteellisen pienellä vaivalla. Vaikka se ei korvaa kiertoratoja tai laskeutumisia, ohilento on tärkeä osa planeettatutkimuksen historiaa ja tulevaisuutta.

Mariner 4:n ohilennosta kerätyt tiedot nykyaikaisella kartalla.
Luettelo Marsin ohilennoista
- Dawn, lähin lähestyminen (2009) oli 549 km.
- Rosetta 250 km säteellä
- Nozomi
- Mariner-ohjelman avaruusalus
- Mariner 4 (1965, ensimmäinen onnistunut Marsin ohilento), Mariner 6 ja Mariner 7 palauttivat tietoja Marsin ohilennoista.
- Mars-ohjelman avaruusalus
- Vuonna 1960 tehtiin kaksi Marsin ohilentoyritystä Mars 1M:n puitteissa (Mars 1960A ja Mars 1960B).
- Kolmas Marsin ohilentoyritys oli neuvostoliittolainen Mars 2MV-4 No.1, jota kutsuttiin myös Mars 1962A:ksi tai Sputnik 22:ksi ja joka laukaistiin vuonna 1962 osana Mars-ohjelmaa, mutta se tuhoutui matalalla Maan kiertoradalla rakettivian vuoksi.
- Mars 1 laukaistiin myös vuonna 1962, mutta sen viestintäyhteydet katkesivat ennen kuin se ehti Marsiin.
- Mars 4 teki ohilennon vuonna 1974 ja havaitsi yön puoleisen ionosfäärin, vaikka Marsia oli tuolloin jo kiertänyt muut avaruusalukset.
- Mars 6 ja 7 olivat Marsiin laskeutujia, jotka kuljettivat ohilentäviä busseja.
Etsiä