Messu | termi, jota käytetään kuvaamaan eukaristian viettoa
Messu on termi, jota käytetään kuvaamaan eukaristian viettoa roomalaiskatolisen kirkon ja vanhojen katolisten kirkkojen länsimaisissa liturgisissa rituaaleissa, anglikaanisen kirkon anglo-katolisessa perinteessä ja joillakin suurelta osin korkeakirkollisilla luterilaisilla alueilla: Skandinavian ja Baltian maissa luterilainen eukaristinen jumalanpalvelus tunnetaan myös nimellä "messu".
Keskiaikainen matala messu, jonka toimittaa piispa.
Alkuperä
Termi tulee myöhäislatinankielisestä sanasta missa (irtisanominen), jota käytetään messun päätöskaavassa latinaksi: "Ite, missa est" ("Mene, se on irtisanominen"). Erottaminen tarkoittaa, että joku saa lähteä. Tässä tapauksessa ihmiset saavat poistua, koska messu on päättynyt. Toisessa mielessä se tarkoittaa myös sitä, että ihmiset saavat lähteä lähetystyöhön kertomaan muille ihmisille Jeesuksesta ja kristinuskosta.
Katolinen kirkko
Messu on katolisen kirkon tärkein seremonia ja jumalanpalvelusmuoto. Eukaristiaa pidetään kristillisen elämän tärkeimpänä osana, koska silloin Kristuksen veri ja ruumis otetaan vastaan leivän ja viinin muodossa uhrina.
Sunnuntain messu on noin tunnin mittainen. Muina päivinä noin puoli tuntia. Messu voi olla pidempi tai lyhyempi riippuen siitä, kuinka monta ihmistä on ehtoollisella.
Hyvän katolilaisen on tarkoitus käydä messussa joka sunnuntai ja eräinä muina pyhinä päivinä. Vaikka messu voi olla muinakin päivinä, katolilaisen on silti käytävä messussa sunnuntaina.
Katolisessa messussa on neljä osaa. Ne ovat samat kaikkialla maailmassa, mutta eri kielillä. Nämä neljä osaa ovat johdantoriita, sanan liturgia, eukaristian liturgia ja päätösriita.
Johdantorituaalit
Pappi tulee sisään, ja kaikki tekevät ristinmerkin. Hän tervehtii kaikkia seurakuntalaisia. Sitten ihmiset tunnustavat yhdessä syntinsä ja pyytävät Herralta armoa. Sen jälkeen lauletaan virsi Gloria ja pappi lausuu rukouksen, jota kutsutaan kollektioksi.
Sanan liturgia
Tässä messun osassa luetaan joitakin Raamatun osia. Ne ovat ensimmäinen lukukappale (joka voi olla joko Vanhasta tai Uudesta testamentista), psalmi, toinen lukukappale Uudesta testamentista ja lukukappale evankeliumista. Sitten pappi pitää lyhyen saarnan (homilian). Sen jälkeen lausutaan Apostolinen uskontunnustus. Lopuksi voidaan tehdä joitakin esirukouksia toisen henkilön puolesta.
Eukaristian liturgia
Eukaristian liturgian aikana leipä ja viini tarjotaan alttarilla. Pappi konsekroi ne, jolloin hän sanoo, että ne ovat Jeesuksen ruumis (leipä) ja veri (viini). Katolisen kirkon opetuksen mukaan tämä tekee niistä Kristuksen todellisen veren ja ruumiin (transsubstantiaatio), vaikka ne näyttävät, tuoksuvat ja maistuvat edelleen leivältä ja viiniltä.
Tämän jälkeen lausutaan Isä meidän -rukous. Seuraavaksi seurakuntalaiset tekevät rauhan merkin (yleensä nyökkäys tai kädenpuristus, kun sanotaan "rauha" tai "rauha olkoon kanssanne") osoittaakseen, että he ovat nyt yksi perhe Kristuksessa. Tämän jälkeen leipä ja viini syödään ehtoolliseksi kutsutussa prosessissa. Vain kastetut katolilaiset, jotka ovat katuneet syntejään, saavat osallistua ehtoolliselle.
Ehtoollisen jälkeen rukoillaan Jumalaa kiittäen.
Päättäjäisriitit
Tänä aikana saatetaan ilmoittaa seurakunnassa tapahtuvista tärkeistä asioista.
Pappi siunaa kaikki ja päästää heidät pois.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on massa?
V: Messu on termi, jota käytetään kuvaamaan eukaristian viettoa roomalaiskatolisen kirkon länsimaisissa liturgisissa riiteissä, vanhoissa katolisissa kirkoissa, anglikaanisen kirkon anglo-katolisessa perinteessä ja joillakin suurelta osin korkeakirkollisilla luterilaisilla alueilla.
K: Mitä muita nimityksiä messusta käytetään?
V: Skandinavian ja Baltian maissa luterilainen eukaristiapalvelus tunnetaan myös nimellä "messu".
K: Missä messu pidetään?
V: Messua vietetään roomalaiskatolisen kirkon läntisissä liturgisissa riiteissä, vanhoissa katolisissa kirkoissa, anglikaanisen kirkon anglo-katolisessa perinteessä ja joillakin suurelta osin korkeakirkollisilla luterilaisilla alueilla.
K: Kuka viettää messua?
V: Roomalaiskatolinen kirkko, vanhat katoliset kirkot, anglikaanisen kirkon anglo-katolisen perinteen jäsenet ja joillakin pitkälti korkeakirkollisilla luterilaisilla alueilla asuvat viettävät messua.
K: Onko tavallisen eukaristisen jumalanpalveluksen ja messun välillä eroa?
V: Kyllä. Säännöllistä eukaristista jumalanpalvelusta ei saa kutsua "messuksi", kun taas tiettyjä liturgisia sääntöjä noudattavaa eukaristian vieton erityismuotoa voidaan kutsua "messuksi".
K: Onko eri uskontojen välillä eroja siinä, miten messua vietetään?
V: Kyllä. Eri uskonnoilla on omat ainutlaatuiset tapansa viettää messua omien perinteidensä mukaisesti.
