Isä meidän -rukous: merkitys, teksti ja eri käännökset
Tutustu Isä meidän -rukouksen merkitykseen, alkuperäiseen tekstiin ja eri käännöksiin — historia, vertailut ja suositut versiot yhdessä artikkelissa.
Isä meidän -rukous on kristinuskon tunnetuin rukous ja tärkeä osa monien kirkkokuntien henkilökohtaista ja yhteistä hartauselämää. Rukousta kutsutaan myös yksinkertaisesti Isä meidän (rukouksen kaksi ensimmäistä sanaa) ja latinankielisellä nimellään Pater noster. Nykyisen nimensä Isä meidän -rukous se sai laajempaan käyttöön erityisesti vasta protestanttisen uskonpuhdistuksen aikana.
Rukous esiintyy kahdessa kohdassa Raamatun Uuden testamentin kirjoituksissa (Matt. 6:9-13 ja Luuk. 11:1-4). Molemmissa kertomuksissa Jeesuksen opetuslapset pyytävät häntä näyttämään, miten rukoilla, ja Jeesus vastaa antamalla mallirukouksen. Matthean kertomuksessa rukous on pidempi ja sijoittuu Osaksi Vuorisaarnaa, kun taas Luukaksen versio on tiiviimpi; tästä seuraa myös pieniä eroavaisuuksia eri kirkkoperinteissä.
Rukouksen rakenne ja merkitys
Isä meidän -rukous sisältää selkeän rakenteen, joka on toiminut esimerkkinä kristilliselle rukouselämälle:
- Ylistys ja puhuttelu: "Isä meidän" – rukouksen aloittaa Jumalan läheinen, yhteisöllinen puhuttelu.
- Jumalan tahdon ja valtakunnan toivominen: "Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi." Tämä ilmaisee rukouksen maailmanlaajuisen ja eskatologisen ulottuvuuden.
- Elämän välittömät tarpeet: "Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme" – huolenpito sekä ruumiista että elämän perusedellytyksistä.
- Synnin ja anteeksiannon teema: "Anna meille anteeksi meidän syntimme, niin kuin mekin annamme anteeksi..." – yhteisöllinen anteeksiannon vaatimus ja lahja.
- Kiusaukseen ja pahuuteen varautuminen: "Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta." – rukouksen eettinen ja hengellinen suojaus.
Tekstivariaatiot ja käännökset
Rukouksesta on olemassa useita käännöksiä ja tekstivariaatioita. Eräitä huomionarvoisia seikkoja:
- Matthean ja Luukaksen versioissa on pieniä sanamuotoeroja ja eri painotuksia.
- Monissa käännöksissä perinteinen loppudoksologia ("Sillä sinun on valtakunta...") esiintyy: se löytyy esimerkiksi useista anglikaanisista ja protestanttisista liturgioista. Tämä doxologia esiintyy joissakin varhaisissa käsikirjoituksissa ja on osa useiden kirkkojen rukouselämää, vaikka se ei lukeudukaan kaikkiin käsikirjoitusteksteihin.
- Yksi käännöskohtia koskeva vaikea sana on kreikan epiousios (τὸν ἄρτον ἡμῶν τὸν ἐπιούσιον), joka on tulkittu eri tavoin: "jokapäiväinen leipä", "tarpeellinen leipä", tai myös hengellisemmin "tuleva/ylimaallinen leipä". Tulkinta vaikuttaa siihen, korostetaanko arkipäiväistä huolenpitoa vai hengellistä yhteyttä.
Esimerkkejä eri kielillä
Rukous on käännetty lukemattomiin kieliin. Seuraavassa joitakin tunnettuja muotoja.
Book of Common Prayer (1662):
Our Father, which art in heaven, Hallowed be thy Name. Thy kingdom come. Thy will be done in earth, as it is in heaven. Give us this day our daily bread. And forgive us our trespasses, as we forgive them that trespass against us. And lead us not into temptation; but deliver us from evil. For thine is the kingdom, the power, and the glory, for ever. Amen.
Suomenkielinen yleiskäännös (yleinen kirkollinen muoto):
Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän
Latinankielinen versio on ollut hyvin tärkeä kirkon historiassa. Se on esitetty alla: Pater noster, qui es in caelis, sanctificetur nomen tuum. Adveniat regnum tuum. Fiat voluntas tua, sicut in caelo, et in terra. Panem nostrum quotidianum da nobis hodie, et dimitte nobis debita nostra, sicut et nos dimittimus debitoribus nostris. Et ne nos inducas in tentationem, sed libera nos a malo. Aamen. Tunnetuin versio tekstistä on Luukkaan evankeliumissa. Sen kreikankielinen alkuperäisteos on esitetty alla: Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς- ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου- ἐλθέτω ἡ βασιλεία σου- γεννηθήτω τὸ θέλημά σου, ὡς ἐν οὐρανῷ καὶ ἐπὶ τῆς γῆς- τὸν ἄρτον ἡμῶν τὸν ἐπιούσιον δὸς ἡμῖν σήμερον- καὶ ἄφες ἡμῖν τὰ ὀφειλήματα ἡμῶν, ὡς καὶ ἡμεῖς ἀφίεμεν τοῖς ὀφειλέταις ἡμῶν- καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν, ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ. (ὅτι σοῦ ἐστιν ἡ βασιλεία καὶ ἡ δύναμις καὶ ἡ δόξα εἰς τοὺς αἰῶνας-) {ἀμήν. Monet säveltäjät ovat säveltäneet rukouksesta musiikkisovituksia. Joitakin niistä ovat mm: Luigi Cherubini, Martin Luther, Die Toten Hosen, Charles Gounod, Leoš Janáček, Franz Liszt, Giacomo Meyerbeer, Otto Nicolai, Bernardino Rizzi, Igor Stravinsky, Pjotr Iljitš Tšaikovski, Leonard Bernstein (messussa), Giuseppe Verdi ja Leonardo Schiavo.
Carl Heinrich Blochin vuorisaarna.
Latinankielinen versio
Kreikkalainen versio
Musiikki
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Isä meidän -rukous?
V: Isä meidän -rukous on kristinuskon rukous, joka tunnetaan myös nimillä Isä meidän ja Pater noster.
K: Miten se on saanut nimensä Isä meidän -rukoukseksi?
V: Vasta protestanttisen uskonpuhdistuksen aikana sitä alettiin kutsua Isä meidän -rukoukseksi.
K: Missä kohtaa Raamattua Isä meidän -rukous esiintyy?
V: Rukous lausutaan Raamatun Uudessa testamentissa kahdessa kohdassa (Matt. 6:9-13 ja Luuk. 11:1-4).
K: Kuka on Isä meidän -rukouksen tarkoitettu vastaanottaja?
V: Isä meidän -rukouksen tarkoitettu vastaanottaja on Isä Jumala.
K: Miten Jeesus antoi esimerkin siitä, miten rukoillaan?
V: Jeesuksen opetuslapset kysyivät häneltä, miten heidän pitäisi rukoilla, ja Jeesus antoi esimerkin siitä, miten Isä Jumalaa tulisi rukoilla.
K: Kuinka monta suomenkielistä raamatunkäännöstä on olemassa?
V: Raamattu on käännetty englanniksi useita kertoja.
K: Mikä on yksi tunnetuimmista versioista Isä meidän -rukouksesta?
V: Perinteinen ja yksi tunnetuimmista versioista Isä meidän -rukouksesta on käännös Book of Common Prayerista (1662).
Etsiä