Mihail Botvinnik (17. elokuuta 1911 - 5. toukokuuta 1995) oli neuvostoliittolainen venäläinen suurmestari ja kolminkertainen shakin maailmanmestari. Hän oli myös koulutukseltaan sähköinsinööri ja yksi harvoista huippupelaajista, jotka yhdistivät menestyksellisen shakkiuuransa vakinaiseen ammattiuraan insinööri- ja tutkimustyössä. Botvinnik tunnettiin järjestelmällisestä, tieteellisestä lähestymistavastaan sekä pelivalmistautumisessa että pelin teoriassa.
Ura ja mestaruudet
Botvinnik nousi maailmanluokan pelaajaksi 1930–1940-lukujen vaihteessa ja oli ensimmäinen merkittävä maailmanluokan pelaaja, joka oli kasvanut ja kouluttautunut Neuvostoliitossa. Hän voitti maailmancupin kaltaisen mestaruusturnauksen 1948, kun toisen maailmansodan jälkeinen FIDE:n järjestämä maailmanmestaruuskilpailu ratkaistiin turnauksena Alekhin kuoleman jälkeen. Botvinnik oli shakin maailmanmestari kolmessa eri periodissa: ensimmäisenä vuosina 1948–1957, toisena 1958–1960 ja kolmantena 1961–1963. Hänen aikanaan mestaruudesta käytiin useita tiukkoja maailmanmestaruusotteluita merkittävien haastajien, kuten David Bronsteinin, Vasili Smyslovin ja Mihail Talin, kanssa.
Vaikutusvalta ja rooli mestaruusjärjestelmässä
Botvinnikilla oli huomattavaa vaikutusta Neuvostoliiton shakkijärjestelmään ja hän osallistui aktiivisesti shakin kehittämiseen ja kansainväliseen järjestämiseen sodan jälkeen. Hän oli mukana muokkaamassa FIDE:n maailmanmestaruusjärjestelmää ja edisti säännöllisiä haastajaprosesseja, jotka vakauttivat mestaruuskilpailujen järjestämistä. Koska hän oli Neuvostoliiton johtava pelaaja, hän myös koki poliittista painetta, mutta sai samalla laajaa vaikutusvaltaa ja resursseja shakin kehittämiseen maassa.
Pelityyli, teoria ja teknologia
Botvinnik tunnettiin systemaattisesta ja analyyttisestä pelityylistään: hän korosti huolellista avausvalmistelua, strategista peliä ja peleistä tehtävää jälkianalyysiä. Useat avausvariantit ja järjestelmät kantavat hänen nimeään; hän vaikutti merkittävästi avaus‑ ja loppupeliteoriaan. Botvinnik myös kannusti teknologian käyttöön shakissa — hän oli kiinnostunut tietokoneista ja automatisoidusta analyysistä sekä pyrki yhdistämään insinööritieteellistä ajattelutapaa shakin tutkimukseen ja valmennukseen.
Valmennus ja perintö
Vetäydyttyään huippupelaamisesta Botvinnik omistautui valmennukselle ja shakin kehittämiselle. Hänen johtamansa niin kutsuttu "Botvinnik-koulu" painotti tiimityötä, järjestelmällistä valmistautumista ja tieteellistä harjoittelua. Sen piiriin on luettu useita suurmestareita ja myöhempiä maailmanmestareita; hänen oppilaisiinsa ja häneen vahvasti vaikutteita saaneisiin lukeutuvat muun muassa Anatoli Karpov, Garri Kasparov ja Vladimir Kramnik. Hänen perintönsä näkyy nykyaikaisessa huippushakin valmistautumisessa, avausteoriassa ja valmennusmetodologiassa.
Julkaisut ja kulttuurinen merkitys
Botvinnik julkaisi analyysejä ja kirjoituksia omista peleistään ja shakillisista periaatteistaan, ja hänen työnsä on vaikuttanut sekä pelaajiin että shakin tutkijoihin. Neuvostoliitossa ja kansainvälisesti hän jäi historiaan paitsi huippupelaajana myös yhtenä shakillisen ajattelun ja valmennuksen merkittävimmistä kehittäjistä.
Botvinnik kuoli 5. toukokuuta 1995, mutta hänen työnsä ja ideoidensa vaikutus säilyvät shakin maailmassa edelleen.
