Moscovium on kemiallinen alkuaine, jota kutsutaan myös nimellä eka-vismutti. Sen symboli on Mc ja järjestysluku 115. Kyseessä on erittäin raskas, synteettinen alkuaine, jota ei esiinny luonnossa. Moscovium on valmistettu ydinreaktioissa, joissa yhdistetään kevyempiä ytimiä, tyypillisesti amerikiumin ja kalsiumin fuusiolla.
Synteesi ja löytyminen
Moscoviumin ensimmäiset atomit synnytettiin vuonna 2003 Venäjän Dubnassa Joint Institute for Nuclear Research (JINR) -laitoksessa yhteistyössä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. Synteesissä käytettiin esimerkiksi isotooppia americium-243 pommittamalla sitä kalsium-48-ioneilla. Tuotetut atomit havaittiin yksitellen detektoreilla, ja niiden hajoamisketjut analysoitiin tunnistusta varten. Alkuaineelle myönnettiin virallinen nimi ja symboli myöhemmin IUPACin vahvistuksen jälkeen.
Ominaisuudet
Moscovium on erittäin radioaktiivinen ja sillä on hyvin lyhyet puoliintumisajat — tyypillisesti sekunteja tai alle sekunnin luokkaa riippuen isotoopista. Koska ainetta voidaan tuottaa vain muutama atomi kerrallaan, sen makroskooppisia kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia ei ole voitu mitata suoraan. Teoreettiset laskelmat ennustavat, että moscovium käyttäytyisi post‑transitiometallin tapaan ja että sen kemialliset ominaisuudet olisivat voimakkaasti määräytyneet relativistisista ilmiöistä; odotettuja oksidaatiotiloja ovat esimerkiksi +1 ja +3, mutta käytännön kemiaa tunnetaan vain hyvin rajoitetusti.
Isotoopit ja vakauden saari
Moscoviumin stabiileja isotooppeja ei ole löydetty. Se sijaitsee teoreettisesti niin sanotun teoreettisen vakauden saaren lähellä, jossa tietyt superraskaat ydinmuodot voisivat olla suhteellisen pitkäikäisempiä. Mallit ennustavat, että ununpentiumin (vanha systemaattinen nimi, Uup) stabiililla isotoopilla pitäisi olla 184 neutronia. Stabiili isotooppi, jossa olisi 184 neutronia, olisi merkitty muodossa 299Uup (eli nukleoniluku 299: 115 protonia + 184 neutronia). Kaikki toistaiseksi valmistetut moscovium‑isotoopit ovat kuitenkin paljon neutroniköyhempiä; esimerkiksi yksi tuotettu isotooppi on merkitty 288Uup, jossa on 173 neutronia.
Nimeäminen ja historia
Elementin nimi on annettu Venäjän pääkaupungin kunniaksi; se on nimetty Moskovan mukaan. Ennen virallista nimeä elementti tunnettiin väliaikaisesti systemaattisella nimellä ununpentium (Uup).
Käyttö ja turvallisuus
Moscoviumilla ei ole kaupallista käyttöä. Se on erittäin harvinainen laboratorioissa muodostettava alkuaine, jota valmistetaan vain perusfysiikan tutkimusta varten. Kuten muutkin superraskaat alkuaineet, se on voimakkaasti radioaktiivinen ja vaarallinen, minkä vuoksi tutkimukset tehdään hyvin pienissä määrissä ja asianmukaisella suojauksella.
Yhteenveto: Moscovium (Mc, Z = 115) on synteettinen, hyvin raskas ja radioaktiivinen alkuaine, joka on löydetty ydinfuusiokokeissa. Sen kemia ja mahdollinen pysyvämpi isotooppi ovat edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena, erityisesti suhteessa teoreettiseen vakauden saareen.
