Moskovium (alkuaine 115, Mc) – syntetinen superraskas alkuaine
Moskovium (Mc, 115) — synteettinen superraskas alkuaine, valmistettu amerikiumin ja kalsiumin fuusiolla. Tutkimus etsii stabiileja isotooppeja ja teoreettista vakauden saarta.
Moscovium on kemiallinen alkuaine, jota kutsutaan myös nimellä eka-vismutti. Sen symboli on Mc ja järjestysluku 115. Kyseessä on erittäin raskas, synteettinen alkuaine, jota ei esiinny luonnossa. Moscovium on valmistettu ydinreaktioissa, joissa yhdistetään kevyempiä ytimiä, tyypillisesti amerikiumin ja kalsiumin fuusiolla.
Synteesi ja löytyminen
Moscoviumin ensimmäiset atomit synnytettiin vuonna 2003 Venäjän Dubnassa Joint Institute for Nuclear Research (JINR) -laitoksessa yhteistyössä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. Synteesissä käytettiin esimerkiksi isotooppia americium-243 pommittamalla sitä kalsium-48-ioneilla. Tuotetut atomit havaittiin yksitellen detektoreilla, ja niiden hajoamisketjut analysoitiin tunnistusta varten. Alkuaineelle myönnettiin virallinen nimi ja symboli myöhemmin IUPACin vahvistuksen jälkeen.
Ominaisuudet
Moscovium on erittäin radioaktiivinen ja sillä on hyvin lyhyet puoliintumisajat — tyypillisesti sekunteja tai alle sekunnin luokkaa riippuen isotoopista. Koska ainetta voidaan tuottaa vain muutama atomi kerrallaan, sen makroskooppisia kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia ei ole voitu mitata suoraan. Teoreettiset laskelmat ennustavat, että moscovium käyttäytyisi post‑transitiometallin tapaan ja että sen kemialliset ominaisuudet olisivat voimakkaasti määräytyneet relativistisista ilmiöistä; odotettuja oksidaatiotiloja ovat esimerkiksi +1 ja +3, mutta käytännön kemiaa tunnetaan vain hyvin rajoitetusti.
Isotoopit ja vakauden saari
Moscoviumin stabiileja isotooppeja ei ole löydetty. Se sijaitsee teoreettisesti niin sanotun teoreettisen vakauden saaren lähellä, jossa tietyt superraskaat ydinmuodot voisivat olla suhteellisen pitkäikäisempiä. Mallit ennustavat, että ununpentiumin (vanha systemaattinen nimi, Uup) stabiililla isotoopilla pitäisi olla 184 neutronia. Stabiili isotooppi, jossa olisi 184 neutronia, olisi merkitty muodossa 299Uup (eli nukleoniluku 299: 115 protonia + 184 neutronia). Kaikki toistaiseksi valmistetut moscovium‑isotoopit ovat kuitenkin paljon neutroniköyhempiä; esimerkiksi yksi tuotettu isotooppi on merkitty 288Uup, jossa on 173 neutronia.
Nimeäminen ja historia
Elementin nimi on annettu Venäjän pääkaupungin kunniaksi; se on nimetty Moskovan mukaan. Ennen virallista nimeä elementti tunnettiin väliaikaisesti systemaattisella nimellä ununpentium (Uup).
Käyttö ja turvallisuus
Moscoviumilla ei ole kaupallista käyttöä. Se on erittäin harvinainen laboratorioissa muodostettava alkuaine, jota valmistetaan vain perusfysiikan tutkimusta varten. Kuten muutkin superraskaat alkuaineet, se on voimakkaasti radioaktiivinen ja vaarallinen, minkä vuoksi tutkimukset tehdään hyvin pienissä määrissä ja asianmukaisella suojauksella.
Yhteenveto: Moscovium (Mc, Z = 115) on synteettinen, hyvin raskas ja radioaktiivinen alkuaine, joka on löydetty ydinfuusiokokeissa. Sen kemia ja mahdollinen pysyvämpi isotooppi ovat edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena, erityisesti suhteessa teoreettiseen vakauden saareen.
kaupunki Moskova.
Historia
Helmikuun 2. päivänä, 2004 Physical Review C -lehdessä julkaistiin raportti, jonka mukaan moskoviumia ja nihoniumia oli valmistettu. Raportin kirjoitti Dubnan yliopiston yhteisen ydintutkimusinstituutin venäläisten tiedemiesten ja Lawrence Livermoren kansallisen laboratorion amerikkalaisten tiedemiesten muodostama ryhmä. ,
Nämä ihmiset kertoivat pommittaneensa amerikiumia kalsiumin kanssa, jolloin he saivat aikaan neljä moskoviumatomia.
Japanilaiset tutkijat ovat myös ilmoittaneet valmistaneensa moskoviumia.
Toukokuussa 2006 Yhteisessä ydintutkimuslaitoksessa tätä alkuaineita valmistettiin toisella menetelmällä, ja radioaktiivisen hajoamisen lopputuotteet selvitettiin kemiallisella analyysillä.
Nimi
Nimi muutettiin Moscoviumiksi. Sen nimi oli aiemmin ununpentium.
Kemialliset ominaisuudet
Moskoviumia ei ole valmistettu riittävästi sen fysikaalisten tai kemiallisten ominaisuuksien mittaamiseksi. Sen uskotaan olevan kova metalli. Se saattaa olla hieman värillinen.
Moskovium kuuluu samaan ryhmään kuin vismutti, mutta sen kemialliset ominaisuudet ovat erilaiset. Erityinen suhteellisuusteoria vaikuttaa suuresti ununpentiumin kemiaan. Se tekee sen ominaisuuksista erilaisia kuin muiden jaksollisen järjestelmän alkuaineiden, joilla on pienempi järjestysluku. Yksi tärkeä ero vismuttiin on se, että sillä on vakaa hapetusaste +I (Uup+). (Uup+)-ionilla ajatellaan olevan kemiallisia ominaisuuksia kuten Tl+:llä.
Populaarikulttuurissa
Moscovium on vakauden saaren sisällä. Siksi se on luultavasti mukana populaarikulttuurissa. Siitä puhutaan todennäköisemmin ufo-salaliittoteorioissa. []
Suosituin tarina moskoviumista on Bob Lazarilta. Se ei ole pseudotiedettä, koska se on kumottavissa oleva teoria, mutta Lazarin väitteitä ei kuitenkaan tällä hetkellä tue mikään suora kokeellinen todiste.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on moskovium?
V: Moskovium on superraskas synteettinen radioaktiivinen kemiallinen alkuaine, jonka symboli on Mc ja järjestysluku 115.
K: Mikä on moskoviumin lähde?
V: Moskoviumia ei esiinny luonnossa. Se syntetisoidaan amerikiumin ja kalsiumin välisen fuusioreaktion avulla.
K: Miksi moskovium on saanut tällaisen nimen?
V: Moscovium on nimetty venäläisen Moskovan kaupungin mukaan.
K: Mikä on teoreettinen stabiilisuussaareke?
V: Teoreettinen stabiilisuussaareke on jaksollisen järjestelmän alue, jossa superraskaiden alkuaineiden odotetaan olevan muita superraskaita alkuaineita vakaampia.
Kysymys: Onko moskoviumilla stabiileja isotooppeja?
V: Ei, moskoviumin vakaita isotooppeja ei ole vielä löydetty.
K: Mikä on moskoviumin stabiilin isotooppi?
V: Moskoviumin stabiilimmassa isotoopissa on 184 neutronia ja sen atomimassa on 299 (299Mc).
K: Mikä on tehdyn moskoviumin isotoopin neutroniluku?
V: Moskoviumin valmistetussa isotoopissa on vain 175 neutronia (290Mc).
Etsiä