Myxobolus cerebralis
Myxobolus cerebralis on pieni Myxozoan-loinen, joka syö kalojen, kuten lohen ja taimenen, sisäelimiä aiheuttaen pyörteistä tautia.
Tämä on ongelma kalankasvatuksessa ja myös luonnollisissa kalakannoissa. Viimeisten 100 vuoden aikana se on levinnyt suurimpaan osaan Eurooppaa (myös Venäjälle), Yhdysvaltoihin, Etelä-Afrikkaan ja muihin maihin. 1980-luvulla havaittiin, että M. cerebralis -bakteerin on elettävä madossa ennen kuin se voi elää kalassa. Se tartuttaa sekä kalan että madon työntämällä niihin reiän ja laittamalla osan itsestään sisään.
Pyörremyrskytauti vahingoittaa eniten nuoria kaloja, ja se voi vahingoittaa luita ja hermoja. Tautia sairastavat kalat eivät ui kovin hyvin, ja ne "pyörivät" tai pyörivät sen sijaan, että ne uisivat suoraan. Tämän vuoksi kalojen on vaikea saada ruokaa ja päästä pois vaarasta. M. cerebraliksen hoitaminen maksaa enemmän kuin useimpien muiden sen ryhmään kuuluvien loisten (joita kutsutaan "myxozoaneiksi") hoitaminen. Ihmiset eivät kuitenkaan sairastu pyörremyrskytautiin, vain kalat sairastuvat.
M. cerebralis on vakiintunut hyvin erityisesti Pohjois-Amerikassa. Se on aiheuttanut kokonaisten kalakohorttien häviämisen.
Shape
M. cerebralis -bakteerilla on monia vaiheita yksittäisistä soluista isompiin itiöihin. Tutkijat eivät ole vielä tutkineet kaikkia vaiheita kovin hyvin.
Triactinomyxon-vaihe
M. cerebralis -bakteerilla on monia erilaisia vaiheita yksittäisistä soluista suhteellisen suuriin itiöihin, joista kaikkia ei ole tutkittu yksityiskohtaisesti. M. cerebraliksen lajia, joka voi hyökätä kaloihin, kutsutaan "Triactinomyxoniksi", ja siitä on kuva oikealla. Kuvassa on kolme "pyrstöä", jotka ovat kukin noin 200 mikrometriä pitkiä, ja toinen pala, joka on noin 150 mikrometriä (μm) pitkä. Tuossa kappaleessa on 64 solua.[2] On myös kolme harppuunan kaltaista asetta, jotka voivat hyökätä kalan kimppuun.[3] Ne ampuvat kalaan ja tekevät reiän, johon 64 solua voi mennä. Nuo solut tuottavat lisää soluja, jotka menevät kalan aivojen lähellä olevaan rustoon.
Myxosporean-vaihe
M. cerebralis -bakteerin kalasta irtoavaa lajia kutsutaan "myksospooriksi". Ne ovat tavallaan pyöreitä ja keskeltä paksuja kuin linssi tai kupera linssi. Niiden läpimitta on noin 10 mikrometriä, ja ne koostuvat kuudesta solusta. Kaksi on harppuuna-aseita varten, kaksi suojaa Myxosporeja ja kaksi menee matoon sen jälkeen, kun aseet ovat tehneet reiän. M. cerebraliksen myksosporit näyttävät paljon samalta kuin muiden lajien myksosporit, joita on joskus kalojen ihossa, lihaksissa tai aivoissa, joten niitä on vaikea erottaa toisistaan.
Kaavio Myxobolus cerebralis -organismin triactionmyxon-vaiheen itiön rakenteesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Myxobolus cerebralis?
V: Myxobolus cerebralis on pieni Myxozoan-loinen, joka syö kalojen, kuten lohen ja taimenen, sisuksia aiheuttaen pyörremyrskytautia.
K: Missä Myxobolus cerebralis esiintyy?
V: Myxobolus cerebralis -loista esiintyy suurimmassa osassa Eurooppaa (myös Venäjällä), Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa ja muissa maissa.
K: Mitä Myxobolus cerebralis tarvitsee elääkseen, ennen kuin se voi elää kalassa?
V: Myxobolus cerebraliksen on elettävä madossa ennen kuin se voi elää kalassa.
K: Miten Myxobolus cerebralis tarttuu kaloihin ja matoihin?
V: Myxobolus cerebralis tarttuu sekä kaloihin että matoihin työntämällä niihin reiän ja laittamalla osan itsestään sisään.
K: Mikä on pyörremyrskytauti ja ketä se vahingoittaa eniten?
V: Pyörremyrskytaudin aiheuttaa Myxobolus cerebralis, ja se vahingoittaa eniten nuoria kaloja. Se voi vahingoittaa luita ja hermoja ja vaikeuttaa kalojen suoraa uintia ja ruoan saantia.
K: Vaikuttaako pyörremyrskytauti ihmisiin?
V: Ei, pyörremyrsky ei vaikuta ihmisiin, ainoastaan kaloihin.
K: Onko Myxobolus cerebralis aiheuttanut merkittävää kalakantojen vähenemistä?
V: Kyllä, Myxobolus cerebralis on vakiintunut erityisesti Pohjois-Amerikassa, ja se on aiheuttanut kokonaisten kalakohorttien vähenemisen.
