Inkavaltakunta (Tawantinsuyo) - Inkojen imperiumi ja historia
Inkat olivat kolumbusta edeltävä sivilisaatio ja valtakunta Etelä-Amerikan Andeilla. Sana inka voi tarkoittaa myös inkakansan keisaria tai kuningasta. Se oli Amerikan suurin valtakunta, ja se oli suuri jopa maailman mittakaavassa. Se oli olemassa vähän ennen kuin Kristoffer Kolumbus saapui Amerikkaan.
Inkat hallitsivat Etelä-Amerikan länsirannikkoa hieman yli 100 vuoden ajan, kunnes espanjalaiset hyökkäsivät alueelle 1500-luvulla. Valtakunnan keskus oli Cuscon eli Qosqon kaupungin ympärillä nykyisen Etelä-Perun alueella. Se oli valtakunnan hallinnollinen, poliittinen ja sotilaallinen keskus. Myöhempinä vuosina sen keskus oli myös Quito. Inkoja hallitsi keisari, joka tunnettiin nimellä Sapa Inca. Koko valtakunnassaan he rakensivat monia teitä ja siltoja, jotta matkustaminen yhteisöjen välillä olisi helppoa.
Inkavaltakunnan nimi oli Quechua-kielellä Tawantinsuyo, joka tarkoittaa "neljää aluetta". Valtakunta kesti vain noin 100 vuotta, sillä valloittavien espanjalaisten saapuminen vuonna 1532 jKr. merkitsi heidän valtakautensa loppua. Heidän pääkielensä oli quechua, mutta koska valtakunta koostui monista eri ryhmistä, siellä käytettiin todennäköisesti myös monia eri kieliä.
Inkojen valtakunta alkoi Titicaca-järven ympärillä noin vuonna 1197. Vuodesta 1438 vuoteen 1533 inkat käyttivät valloituksia ja väkivallatonta sulauttamista saadakseen suuren osan läntisestä Etelä-Amerikasta. Heidän valtakuntansa keskus oli Andien vuoristoalueilla. Siihen kuului suuri osa nykyisestä Ecuadorista, Perusta, Boliviasta, Argentiinasta ja Chilestä.
Vuonna 1533 valloittaja Francisco Pizarro teloitti Atahualpan, viimeisen suvereenin keisarin. Tämä merkitsi Espanjan vallan alkua Etelä-Amerikassa. Inkavaltakuntaa tuki maan kollektiiviseen omistukseen perustuva talous.
Laajentuminen ja keskeiset hallitsijat
Inkavaltakunnan nopea laajeneminen alkoi 1400-luvun puolivälissä, kun hallitsijat kuten Pachacuti ja hänen seuraajansa kehittivät sotilaallisia ja diplomaattisia menetelmiä laajentaakseen aluetta. Pachacuti Inca Yupanqui (hallitsi n. 1438–1471) katsotaan usein valtakunnan suurimmaksi laajentajaksi; hänen jälkeensä muun muassa Tupac Inca Yupanqui ja Huayna Capac vakiinnuttivat ja laajensivat valtaa entisestään.
1500-luvun alussa Huayna Capacin kuolema johti valtataisteluun hänen pojistaan Huáscarin ja Atahualpan välillä. Tämä sisällissota heikensi imperiumia juuri ennen espanjalaisten saapumista — ristiriidat ja poliittinen hajaannus auttoivat eurooppalaisia liittoutumaan paikallisia ryhmiä vastaan.
Hallinto, yhteiskunta ja talous
Inkavalta perustui tiiviiseen keskushallintoon ja paikalliseen organisointiin. Perusyksikköä kutsuttiin ayllu:ksi — suku- tai yhteisöryhmä, joka jakoi maan ja työn. Paikallisia johtajia kutsuttiin curaca:iksi. Koko järjestelmää kannattivat järjestelmälliset veromuodot, kuten mit'a, pakollinen työpalvelus, jolla rakennettiin teitä, linnoituksia ja viljelmiä sekä tuotettiin julkisia tavaroita.
Talous perustui kolektiiviseen maanviljelyyn, varastointiin ja vaihdantaan. Inkavaltion varastot (kuten kuivattuja ruokia ja tekstiilejä) auttoivat selviytymään katastrofeista ja ylläpitämään armeijaa. Kirjanpidossa käytettiin quipu-nimisiä solmukirjanpitoja, jotka toimivat laskenta- ja rekisteröintivälineinä (tulojen, väestötietojen ja resurssien seuraamiseen).
Tekniikka, infrastruktuuri ja maatalous
Inkat loivat laajan tie- ja sillaverkoston, Qhapaq Ñanin, joka yhdisti provinssit ja helpotti viestintää, käskyjen välitystä ja armeijan liikkeitä. Tiet kulkivat vuoriston ja rannikkomaisemien läpi — kokonaispituudeksi arvioidaan kymmeniätuhansia kilometrejä.
Heidän arkkitehtuurinsa on tunnettu huolellisesta kivityöstä: muurit sovitettiin ilman laastia niin tarkasti, että kiveä ei voi tunkea käsien väliin. Tunnettuja esimerkkejä ovat Cuscon ympäristöstä löytyvät Sacsayhuamán sekä hyvin säilynyt Machu Picchu. Maataloudessa inkat kehittivät viljelyastiaita eli terrassiviljelyä, monipuolisia kastelujärjestelmiä ja säilöntämenetelmiä; he jalostivat ja levittivät esimerkiksi perunan ja maissin viljelyä laajasti Andeilta alkaen.
Uskonto ja kulttuuri
Inkakulttuuriin kuului vahva valtionuskonto. Aurajumala Inti oli keskeinen jumaluus, ja Cuscon tärkein temppeli oli Coricancha. Uskonnolliset rituaalit, seremonialliset uhrit ja juhlapyhät ylläpitivät yhteiskunnallista järjestystä ja oikeutusta hallitsijan asemalle. Myös esi-isiin liittyvä kunnioitus oli merkittävä osa ajattelutapaa.
Kulttuurinen vaikutus näkyy edelleen esimerkiksi quechua-kielen laajassa käytössä, käsityöperinteissä, viljelytavoissa ja paikallisissa uskomuksissa Andeilla.
Luhistuminen — syyt ja tapahtumat
Inkavaltakunnan loppu oli seurausta monien tekijöiden yhdistelmästä: sisäinen valtataistelu (Huáscar vs. Atahualpa), tuberkuloosin ja isorokon kaltaisten eurooppalaisten tautien leviämisen vaikutus väestöön, sekä espanjalaisten sotatekniikan (tuliaseet, raskaat aseet), hevosten ja poliittisten liittolaisten hyödyntäminen. Atahualpa vangittiin Cajamarcassa vuonna 1532 ja teloitettiin vuonna 1533, mikä käytännössä murskasi keskushallinnon mahdollisuuden järjestäytyä tehokkaasti vastarintaan.
Francisco Pizarron johtamat pienet espanjalaisjoukot onnistuivat hyödyntämään näitä olosuhteita ja liittoutumaan tyytymättömien kansojen kanssa kukistaakseen Inkavaltakunnan kontrollin.
Perintö
- Arkeologiset kohteet kuten Machu Picchu ja Cusco muistuttavat inkaperinnöstä ja ovat tärkeitä matkailu- ja tutkimuskohteita.
- Quechua ja muut alkuperäiskielet sekä monet käytännöt ja viljelymenetelmät elävät edelleen Andeilla.
- Inkojen organisointi, maa- ja vesihuollon ratkaisut sekä kestäviä viljelymenetelmiä kiinnostavat nykytutkijoita ja viljelijöitä ympäri maailman.
Inkavaltakunnan historia on monitasoinen tarina suurista saavutuksista, tehokkaasta hallinnosta ja äärimmäisistä haasteista. Sen perintö näkyy yhä Andien kulttuurissa, arkkitehtuurissa ja yhteiskunnallisissa käytännöissä.
Inkojen valtakunnan sijainti
Näkymä Machu Picchusta, "Inkojen kadonneesta kaupungista", joka on nykyään arkeologinen alue.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Keitä olivat inkeriläiset?
A: Inkat olivat kolumbusta edeltävä sivilisaatio ja valtakunta Etelä-Amerikan Andeilla.
K: Mikä oli Amerikan suurin valtakunta?
V: Inkavaltakunta oli Amerikan suurin valtakunta, ja se oli suuri jopa maailman mittakaavassa.
K: Milloin espanjalaisten hyökkäys tapahtui?
V: Espanjan hyökkäys tapahtui 1500-luvulla.
K: Missä sijaitsi inkavaltakunnan hallinnollinen, poliittinen ja sotilaallinen keskus?
V: Inkavaltakunnan hallinnollinen, poliittinen ja sotilaallinen keskus sijaitsi Cuscon tai Qosqon ympäristössä, joka on nykyään Etelä-Perussa.
K: Mitä kieltä he puhuivat?
V: Inkojen puhuma pääkieli oli quechua, mutta koska heidän valtakuntaansa kuului monia eri ryhmiä, siellä puhuttiin todennäköisesti myös monia muita kieliä.
K: Milloin heidän valtakautensa alkoi?
V: Heidän valtakautensa alkoi noin vuonna 1197 Titicaca-järvellä.
K: Kuinka kauan heidän valtakuntansa kesti?
V: Inkojen valtakausi kesti noin 100 vuotta, kunnes Francisco Pizarro valloitti heidät vuonna 1532 jKr. ja Espanjan vallan alku Etelä-Amerikassa alkoi.
