Atchison, Topeka and Santa Fe Railway (raportointimerkki ATSF) (usein Santa Fe tai AT&SF) oli merkittävä yhdysvaltalainen rautatieyhtiö, joka toimi laajasti keskisessä ja lännessä olevissa osavaltioissa. Rautatieyhtiö perustettiin 11. helmikuuta 1859, ja sen verkosto laajeni vähitellen länteen. Yhtiö saavutti Kansasin ja Coloradon rajan vuonna 1873 ja Pueblon, Coloradossa vuonna 1876. Myöhemmin linja ulottui muun muassa Albuquerquen (1880) ja useisiin länsirannikon ja eteläisen sisämaan kaupunkeihin. Vaikka nimi viittasi Santa Fessä, New Mexicossa sijaitsevaan kaupunkiin, pääraiteistoa ei koskaan vedetty suoraan Santa Feen kaupunkia ympäröivän vaikean maaston vuoksi; sen sijaan lyhyt sivurata Lamystä yhdisti Santa Fen rautatieverkkoon.
Toiminta ja talous
AT&SF loi ja kasvatti kysyntää palveluilleen myös ei-rautatiekeinoilla: yhtiö perusti kiinteistövälitystoimistoja, myi viljelysmaata ja markkinoi alueita uudisasukkaille edistääkseen tavaraliikennettä ja matkustajavirtoja. Alueellinen maatalous, erityisesti siellä kasvatettu vehnä, muodosti merkittävän osan yhtiön tuloista. Lisäksi yhtiön kuljettama karja — esimerkiksi Teksasista pohjoiseen Wichitaan ja Dodge Cityyn syksyllä 1872 ajetut lähetykset — olivat taloudellisesti tärkeitä karjasta.
Rautatien laajentuminen ja paikallinen vaikutus
AT&SF vaikutti merkittävästi American Westin kehitykseen: rautatie helpotti siirtolaisten ja tavaroiden kulkua, loi uusia kaupunkeja tai kasvatti olemassa olevia ja mahdollisti viljelysmaan markkinoinnin itäisten markkinoiden saavutettavaksi. Yhtiö hyödynsi maahan liittyviä hankkeita ja investointeja luodakseen pysyvää liikennettä ja tuloja. Rautatieyhtiön laajentuminen vaikutti paikalliseen talouteen, karjatalouteen ja maatalouteen sekä syntyneisiin teollisuuden haaroihin rautatien varsilla.
Matkustajaliikenne ja kalusto
AT&SF tunnettiin myös nimekkäistä matkustajajunistaan, joita markkinoitiin laadukkaana ja nopeana vaihtoehtona länteen suuntautuvalle matkustajaliikenteelle. Tunnetuimpia olivat Super Chief, El Capitan ja The Chief — nimet, jotka yhdistettiin usein korkeatasoiseen palveluun. Yhtiön matkustajakalusto ja myöhemmin dieselveturit saivat tunnistettavan visuaalisen ilmeen, muun muassa kuuluisan "warbonnet" -värityksen, joka jäi monille mieleen.
Kun Yhdysvaltain kansallinen matkustajaliikenne siirtyi osin Amtrakille vuonna 1971, monet AT&SF:n pitkämatkan henkilöjunat siirtyivät Amtrakin liikennöitäviksi; yhtiö jatkoi kuitenkin tavaraliikennettä ja paikallisia palveluja sekä joitakin yhteistyöhankkeita matkustajaliikenteessä.
Teknologia, kalusto ja sotavuodet
AT&SF:n kalustoon kuului laaja kirjo höyry- ja myöhemmin dieselvetureita sekä tavara- ja matkustajavaunuja. Rautatie osallistui myös sotien aikaisiin kuljetuksiin ja sodan ajan logistiikkaan, kuljettaen joukkoja, tarvikkeita ja sotatarvikkeita eri tehtäväalueille. Sotavuosien jälkeen yhtiö jatkoi modernisointia ja siirtymistä kohti dieselvetureita ja tehokkaampaa rahtiliikennettä.
Yritys ja yhdistyminen
AT&SF toimi itsenäisenä yhtiönä yli 130 vuotta, mutta 1990-luvulla rautatieala koki laajaa yritysjärjestelyiden aaltoa. AT&SF yhdistyi lopulta Burlington Northern Railroadin kanssa ja virallisesti päätti itsenäisen historiansa 31. joulukuuta 1996, jolloin syntyi Burlington Northern and Santa Fe Railway (joka myöhemmin tunnettiin lyhyemmin BNSF Railwayna). Yhdistyminen muodostettiin osana pyrkimystä luoda laajempi, kilpailukykyisempi länsiradan verkosto ja sopeutua muuttuvaan rahtimarkkinaan.
Perintö ja jälkivaikutukset
AT&SF:n perintö näkyy edelleen Yhdysvaltojen rautatieverkossa, paikannimissä, museoissa ja rautatieharrastajien keskuudessa. Monet entiset AT&SF:n rakennukset, asemarakennukset ja veturit on suojeltu, ja rautatiehistoriaa esitellään museoissa ja erikoisjunina järjestettävissä tapahtumissa. Myös monet nykyisen BNSF:n reiteistä ja käytännöistä rakentuvat vanhojen AT&SF-reittien varaan.
Yhteenvetona, Atchison, Topeka & Santa Fe Railway oli keskeinen tekijä Amerikan länsiosien kehityksessä: se yhdisti alueita, kuljetti maataloustuotteita ja karjaa, tarjosi laadukkaita matkustajapalveluja ja jätti pysyvän jäljen yhdysvaltalaiseen rautatiehistoriaan ennen kuin se sulautui toiseen suureen rautatieyhtiöön 1990-luvun loppupuolella.