Biogeografian yhteydessä neotrooppinen tai neotropinen tarkoittaa yhtä maailman kahdeksasta maanpäällisestä ekovyöhykkeestä. Termillä viitataan alueeseen, jolla on yhteisiä alkuperäisiä eliöryhmiä ja samanlaisia ekologisia prosesseja.

Tähän ekovyöhykkeeseen kuuluvat Etelä- ja Keski-Amerikka, Meksikon alankoalueet, Karibian saaret ja Floridan eteläosa, koska näillä alueilla on suuri määrä yhteisiä kasvi- ja eläinryhmiä. Alueella esiintyy runsaasti endeemisiä lajeja eli lajeja, joita ei tavata missään muualla maailmassa.

Sitä käytetään joskus Etelä-Amerikan trooppisen alueen synonyyminä, vaikka ekovyöhyke käsittää myös lauhkean Etelä-Amerikan. Sen eläimistö ja kasvisto eroaa nearktisesta alueesta (johon kuuluu suurin osa Pohjois-Amerikasta), koska nämä kaksi maanosaa ovat kaukana toisistaan. Panaman kannas yhdisti nämä kaksi mannerta 2–3 miljoonaa vuotta sitten, mikä johti laajamittaiseen lajien vaihtoon, jota nimitetään Great American Biotic Interchangeiksi.

Alueen luonto ja ekosysteemit

Neotrooppinen alue sisältää useita pääasiallisia ekosysteemejä:

  • Trooppiset sademetsät — esimerkiksi Amazonin sademetsä, joka on yksi maapallon suurimmista ja monimuotoisimmista metsäalueista.
  • Savanat ja nurmialueet — kuten Brasilian Cerrado, joissa on laaja kasvillisuustyypin vaihtelu ja runsaasti sopeutuneita eläinlajeja.
  • Mangrovemetsät ja rannikkoalueet — tärkeitä kalakantojen ja muun rannikon elämän kannalta.
  • Pilvimetsät — vuoristoalueiden kosteat metsät, joissa esiintyy paljon sammalia, saniaisia ja orkideoita.
  • Tuoreet vesistöt ja joet — Amazonin laaja jokiverkosto ja muut vesistöt tukevat valtavaa kalakunnan ja vesieliöiden monimuotoisuutta.

Monimuotoisuuden korostus

Neotrooppisella alueella on maailman runsain trooppisten sademetsien pinta-ala, ja se sisältää suuren osan maapallon biologisesta monimuotoisuudesta. Täällä elää tuhansia linnuista, nisäkkäistä, matelijoista, sammakkoeläimistä ja kasveista; tunnettuja lajeja ovat muun muassa jaguaari, harpyjahdinhaukka, laajat orkidea- ja bromeliadikannat, sekä monet myrkkysammakot ja hitaat lajit.

Myös makean veden monimuotoisuus on huomattava: Amazonin altaassa elää erittäin laaja valikoima kaloja, muun muassa arapaima, tonnikalamaiset ja sähköankeriaat. Monet lajit ovat tärkeitä paikalliselle ruokaturvalle ja taloudelle.

Uhat ja suojelu

Laajamittainen metsäkato viime vuosikymmeninä, erityisesti 1900-luvun lopulta eteenpäin, on vähentänyt luonnon monimuotoisuutta ja hajauttanut elinympäristöjä. Tärkeimpiä uhkia ovat:

  • maanviljelyksen ja karjatalouden laajentuminen;
  • soijantuotanto ja palmuöljyn viljely;
  • kaivostoiminta ja infrastruktuurihankkeet (tiet, padot);
  • laajamittainen metsäkato ja palot;
  • ilmastonmuutos, joka muuttaa sademäärää ja kuivakausien kestoa.

Suojelutoimia ovat muun muassa kansallispuistot, luonnonsuojelualueet, alkuperäiskansojen maaoikeudet ja kansainväliset yhteistyöohjelmat. Monet järjestöt ja valtioiden hallinnot pyrkivät yhdistämään suojelualueita ja tukemaan kestäviä käyttötapoja alueen asukkaille.

Merkitys ihmisille

Neotrooppinen ekovyöhyke on elintärkeä paitsi biologisen monimuotoisuuden myös ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Alue tarjoaa ekosysteemipalveluja, kuten ilmaston säätelyä, veden puhdistusta, lääkeaineiden lähteitä ja elinkeinoja paikallisille yhteisöille. Alueen suojelu onkin globaalisti merkittävää ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

Vaikka uhat ovat vakavia, alueella on myös monia onnistuneita suojeluesimerkkejä. Yhteistyö paikallisten yhteisöjen, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja valtioiden välillä on avain neotropiikan luonnon säilyttämiseen tuleville sukupolville.