Norjan raskasvesisabotaasi Vemorkissa 1942–43 (Grouse, Freshman, Gunnerside)
Norjan raskasvesisabotaasi Vemorkissa 1942–43: sankarilliset Grouse-, Freshman- ja Gunnerside-operaatiot, jotka pysäyttivät Saksan raskaan veden tuotannon.
Norjan raskasvesisabotaasi oli joukko liittoutuneiden tehtäviä toisessa maailmansodassa. Tehtävien kohteena oli 60 megawatin Vemorkin voimalaitos Rjukanin lähellä Telemarkissa, joka kuului Norsk Hydrolle. Tämä voimala tuotti vesityyppiä, jota kutsutaan raskaaksi vedeksi. Raskas vesi perustuu vedyn isotooppiin nimeltä deuterium (D2O), jota voitiin käyttää neutronien hidastamiseen ydinreaktoreissa. Tehtävien tarkoituksena oli estää Saksaa saamasta käyttöönsä raskasta vettä ja siten hidastaa tai estää saksalaista tutkimusta ydinaseiden tai uraanin/plutoniumin tuotannon parissa. Saksalaiset tarjosivat voimalaitokselle suuren strategisen arvon, koska raskas vesi oli yksi realistisista vaihtoehdoista neutronin hidastajaksi ydinreaktorikokeissa.
Tausta ja kohde
Vemorkin voimalaitos toimi elektrolyysin avulla, jolla eristettiin deuteriumia tavallisen veden joukosta. Koska raskaan veden tuotanto vaatii suuria määriä sähköä ja erikoislaitteita, Vemorkista tuli poikkeuksellisen tärkeä kohde sen jälkeen, kun saksa miehitti Norjan. Britit ja Norjan kansalliskaartin eli Kompani Lingen (Norjan erikoisjoukot, yhteistyössä SOE:n kanssa) asiantuntijat arvioivat, että teollinen sabotaasi voisi merkittävästi hidastaa Saksan mahdollisuuksia edetä ydinprojektissaan.
Grouse, Freshman ja Gunnerside — tehtävien kulku
Operaatioiden päävaiheet olivat nimillä Grouse, Freshman ja Gunnerside.
- Grouse (syksy 1942): Pieni norjalainen partisaaniryhmä pudotettiin Norjan tunturiin tehtävänään tiedustelu ja valmisteleva toiminta. Ryhmä jäi toimintavalmiuteen odottamaan seuraavia joukkoja.
- Freshman (marraskuu 1942): Brittien yritys hyödyntää liitännäisiä lentokoneita ja liitovarjoruuvattuja liitokoneita kaataa ja laskea teknikoita paikalle epäonnistui: glider-operaatio johti useisiin onnettomuuksiin ja ammattilaisten kuolemiin tai vangitsemiseen. Tapauksen seurauksena ainakin osa vangituista sotilaista teloitettiin Germaanien toimesta, mikä on yksi operaatioon liittyvistä traagisista tapahtumista.
- Gunnerside (helmikuu 1943): Tammikuun lopulta helmikuuhun 1943 operoitu Comapni Lingenin ja SOE:n joukko lähetettiin uudelleen. Helmikuun 27. päivänä 1943 noin kahdeksan miehen norjalaisryhmä, jota johti Joachim Rønneberg, pääsi laitokseen ja tuhosi raskaan veden tuotantoon käytettyjä elektrolyysikennoja asettamalla räjähteitä ja tuhoamalla keskeisiä laitteita. Toiminta oli hyvin suunniteltu ja toteutettiin hiljaisesti; sabotoijat pääsivät palaamaan ilman siviiliuhrien tai suurten tappioiden syntymistä heidän puolellaan.
Gunnersiden onnistuminen oli merkittävä: se mursi tuotantoketjun ja pakotti saksalaiset investoimaan aikaan ja resursseihin korjausten ja suojaustoimien muodossa. Toisaalta saksa yritti myöhemmin korjata vauriot ja suojata laitosta paremmin, joten sabotaasi ei yksin kaikkia ongelmia ratkaissut. Myöhemmin vuonna 1943 liittoutuneet tekivät myös ilmaiskuja Vemorkiin, jotka aiheuttivat lisää vahinkoa tuotannolle.
Seuraukset ja merkitys
Tapahtumasarja tunnetaan yhtenä tehokkaimmista sabotaasioperaatioista koko sodan aikana. Operaatio hidasti saksalaisten pääsyä raskaan veden tuotantoon ja vaikeutti käytännössä Saksan mahdollisuuksia edetä ydinaseohjelmassaan nopealla aikataululla. Onnistunut Gunnerside nosti myös norjalaisten ja liittoutuneiden moraalia ja on sittemmin saanut paljon huomiota historiallisena esimerkkinä pienten, hyvin koulutettujen erikoisjoukkojen vaikutuksesta strategiseen tilanteeseen.
Jälkiseurauksena osa raskaan veden varastosta pyrittiin siirtämään Saksaan vuonna 1944, mikä johti myöhemmin toiseen kuuluiseen sabotaasioperaatioon (Hydro-laivan upotus helmikuussa 1944). Mutta juuri vuosina 1942–43 käydyt Grouse, Freshman ja Gunnerside muodostivat sen ytimen, jolla liittoutuneet pyrkivät katkaisemaan Saksan pääsyn raskaseen veteen.
Tehtävät
Operaatio Grouse
Brittiläinen Special Operations Executive (SOE) suunnitteli lokakuussa 1942 neljän norjalaisen kommandopoliisin lähettämistä alueelle. Lokakuun 19. päivänä 1942 nämä norjalaiset kommandot hyppäsivät maahan laskuvarjoilla. Heidän piti hiihtää hyvin pitkä matka päästäkseen asemalle. Heidän oli tarkoitus vahtia voimalaitosta varmistaakseen, että se oli turvallinen muiden joukkojen saapumiselle. Tehtävä sujui hyvin, ja kommandot aloittivat voimalaitoksen valvonnan Hardangerin tasangolta.
Operaatio Fuksi
Marraskuun 19. päivänä 1942 brittiläisten laskuvarjojääkäreiden oli määrä kohdata norjalaiset kommandot ja hyökätä voimalaitokseen. Laskuvarjojääkäreitä lennätettiin sinne suurten pommikoneiden vetämillä purjekoneilla. Purjekoneet ja pommikoneet syöksyivät maahan ennen kuin ne ehtivät Vemorkiin. Suurin osa brittiläisistä laskuvarjojääkäreistä kuoli onnettomuudessa. Yksi pommikoneen miehistö selvisi hengissä, mutta Saksan armeija otti heidät kaikki vangiksi. Saksan Gestapo kidutti ja teloitti kaikki vangit. Vaikka norjalaiset kommandot onnistuivat piiloutumaan saksalaisilta, tehtävä epäonnistui täysin.
Operaatio Gunnerside
Uusi tehtävä aloitettiin helmikuussa 1943. Tällä kertaa norjalaiset kommandot pääsivät hiipimään voimalaitoksen luo ja hyökkäsivät sitä vastaan. Kommandot asettivat pommeja koneisiin, jotka valmistivat raskasta vettä. Kommandot jättivät tarkoituksella Thompson-konepistoolin taakseen, jotta Saksan armeija tietäisi, että kyseessä ei ollut kaupunkilaisia. Pommit tuhosivat koneet ja estivät asemaa valmistamasta raskasta vettä. Kukaan lautalta ei selvinnyt hengissä, ja raskas vesi menetettiin. Kaikki komentajat jäivät henkiin.
SF Hydro -aluksen uppoaminen
Kun asema oli vaurioitunut, saksalaissotilaat yrittivät siirtää valmistamaansa raskasta vettä. Saksan armeija siirsi jäljelle jääneen raskaan veden Tinnijärven laituriin. Raskas vesi oli tynnyreissä, jotka lastattiin junavaunuun. He lastasivat rautatievaunut SF Hydro -nimiselle lautalle. Norjalaiset vastarintataistelijat, joita johti yksi operaatio Gunnersiden kommandopoliiseista, pystyivät asettamaan pommeja lautalle. Kun lautta oli lähtenyt laiturista, pommit räjähtivät ja lautta upposi syvään veteen. Lautalla kuoli 18 ihmistä, 14 norjalaista ja 4 saksalaista sotilasta.
SF Hydro Mælissä vuonna 1925
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli liittoutuneiden operaatioiden kohde toisessa maailmansodassa?
V: Tehtävien kohteena oli 60 megawatin Vemorkin voimalaitos.
K: Mitä Vemorkin voimala tuotti?
A: Vemorkin voimala tuotti raskasta vettä, joka perustuu deuterium-nimiseen vedyn isotooppiin.
K: Miksi Saksa tarvitsi raskasta vettä?
V: Saksa tarvitsi raskasta vettä ymmärtääkseen ja auttaakseen atomipommien valmistuksessa.
K: Milloin hyökkäykset Vemorkin voimalaitosta vastaan alkoivat?
V: Hyökkäykset alkoivat helmikuussa 1942 norjalaisten kommandojoukkojen ja liittoutuneiden pommikoneiden toimesta.
K: Millä koodinimellä tehtäviä kutsuttiin?
V: Tehtävien koodinimet olivat Grouse, Freshman ja Gunnerside.
K: Olivatko operaatiot onnistuneita?
V: Kyllä, operaatiot onnistuivat, eikä Vemorkin voimalaitos toiminut enää vuonna 1943.
K: Mikä oli Norjan raskaan veden sabotaasin tarkoitus?
V: Norjan raskasvesisabotaasin tarkoituksena oli estää Saksaa valmistamasta raskasta vettä, jota tarvittiin atomipommien valmistamiseen.
Etsiä