Operaatio Gunnerside
Norjan raskasvesisabotaasi oli joukko liittoutuneiden tehtäviä toisessa maailmansodassa. Tehtävien kohteena oli 60 megawatin Vemorkin voimalaitos. Tämä voimala tuotti vesityyppiä, jota kutsutaan raskaaksi vedeksi. Raskas vesi perustuu vedyn isotooppiin nimeltä deuterium. Tehtävien tarkoituksena oli estää Saksaa valmistamasta raskasta vettä. Saksa tarvitsi raskasta vettä ymmärtääkseen ja auttaakseen atomipommin valmistuksessa. Hyökkäykset alkoivat helmikuussa 1942 norjalaisten kommandojen ja liittoutuneiden pommikoneiden toimesta. Tehtävien koodinimet olivat Grouse, Freshman ja Gunnerside. Tehtävät onnistuivat, eikä Vemorkin voimalaitos toiminut enää vuonna 1943.
Tehtävät
Operaatio Grouse
Brittiläinen Special Operations Executive (SOE) suunnitteli lokakuussa 1942 neljän norjalaisen kommandopoliisin lähettämistä alueelle. Lokakuun 19. päivänä 1942 nämä norjalaiset kommandot hyppäsivät maahan laskuvarjoilla. Heidän piti hiihtää hyvin pitkä matka päästäkseen asemalle. Heidän oli tarkoitus vahtia voimalaitosta varmistaakseen, että se oli turvallinen muiden joukkojen saapumiselle. Tehtävä sujui hyvin, ja kommandot aloittivat voimalaitoksen valvonnan Hardangerin tasangolta.
Operaatio Fuksi
Marraskuun 19. päivänä 1942 brittiläisten laskuvarjojääkäreiden oli määrä kohdata norjalaiset kommandot ja hyökätä voimalaitokseen. Laskuvarjojääkäreitä lennätettiin sinne suurten pommikoneiden vetämillä purjekoneilla. Purjekoneet ja pommikoneet syöksyivät maahan ennen kuin ne ehtivät Vemorkiin. Suurin osa brittiläisistä laskuvarjojääkäreistä kuoli onnettomuudessa. Yksi pommikoneen miehistö selvisi hengissä, mutta Saksan armeija otti heidät kaikki vangiksi. Saksan Gestapo kidutti ja teloitti kaikki vangit. Vaikka norjalaiset kommandot onnistuivat piiloutumaan saksalaisilta, tehtävä epäonnistui täysin.
Operaatio Gunnerside
Uusi tehtävä aloitettiin helmikuussa 1943. Tällä kertaa norjalaiset kommandot pääsivät hiipimään voimalaitoksen luo ja hyökkäsivät sitä vastaan. Kommandot asettivat pommeja koneisiin, jotka valmistivat raskasta vettä. Kommandot jättivät tarkoituksella Thompson-konepistoolin taakseen, jotta Saksan armeija tietäisi, että kyseessä ei ollut kaupunkilaisia. Pommit tuhosivat koneet ja estivät asemaa valmistamasta raskasta vettä. Kukaan lautalta ei selvinnyt hengissä, ja raskas vesi menetettiin. Kaikki komentajat jäivät henkiin.
SF Hydro -aluksen uppoaminen
Kun asema oli vaurioitunut, saksalaissotilaat yrittivät siirtää valmistamaansa raskasta vettä. Saksan armeija siirsi jäljelle jääneen raskaan veden Tinnijärven laituriin. Raskas vesi oli tynnyreissä, jotka lastattiin junavaunuun. He lastasivat rautatievaunut SF Hydro -nimiselle lautalle. Norjalaiset vastarintataistelijat, joita johti yksi operaatio Gunnersiden kommandopoliiseista, pystyivät asettamaan pommeja lautalle. Kun lautta oli lähtenyt laiturista, pommit räjähtivät ja lautta upposi syvään veteen. Lautalla kuoli 18 ihmistä, 14 norjalaista ja 4 saksalaista sotilasta.
SF Hydro Mælissä vuonna 1925
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli liittoutuneiden operaatioiden kohde toisessa maailmansodassa?
V: Tehtävien kohteena oli 60 megawatin Vemorkin voimalaitos.
K: Mitä Vemorkin voimala tuotti?
A: Vemorkin voimala tuotti raskasta vettä, joka perustuu deuterium-nimiseen vedyn isotooppiin.
K: Miksi Saksa tarvitsi raskasta vettä?
V: Saksa tarvitsi raskasta vettä ymmärtääkseen ja auttaakseen atomipommien valmistuksessa.
K: Milloin hyökkäykset Vemorkin voimalaitosta vastaan alkoivat?
V: Hyökkäykset alkoivat helmikuussa 1942 norjalaisten kommandojoukkojen ja liittoutuneiden pommikoneiden toimesta.
K: Millä koodinimellä tehtäviä kutsuttiin?
V: Tehtävien koodinimet olivat Grouse, Freshman ja Gunnerside.
K: Olivatko operaatiot onnistuneita?
V: Kyllä, operaatiot onnistuivat, eikä Vemorkin voimalaitos toiminut enää vuonna 1943.
K: Mikä oli Norjan raskaan veden sabotaasin tarkoitus?
V: Norjan raskasvesisabotaasin tarkoituksena oli estää Saksaa valmistamasta raskasta vettä, jota tarvittiin atomipommien valmistamiseen.
