Viistorintamahyökkäys
Viistokäsky, jota kutsutaan myös viistohyökkäykseksi, on sotilaallinen taktiikka, jolla suurempi joukko tuodaan yhtä vihollisen sivustaa vastaan. Samalla loput joukosta käytetään harhauttamaan ja pitämään vihollisen linjaa paikallaan. Tämä on hyvä taktiikka, jos hyökkäävä voima on kooltaan suurempi. Frederik Suuren katsotaan keksineen vino hyökkäyskäsky. Hän käytti suurta joukkoa toisella sivustalla tuhoamaan kyseisen osan ja ajoi sitten vihollisen kimppuun kahdesta suunnasta. Sana oblique tulee keskieurooppalaisesta sanasta oblike, joka tulee latinankielisestä sanasta oblīquus, joka tarkoittaa "vinoa". Sotilaskäytössä viisto tarkoittaa yleensä kulmassa, usein 45 asteen kulmassa.
Viistokäskytaktiikka. Sininen armeija kasaa lisäjoukkoja vasemmalle sivustalleen kukistaakseen vihreät joukot, ajaakseen niiden läpi ja piirittääkseen ne.
Historia
Fredrik Suuri ei ollut ensimmäinen taistelukentän komentaja, joka asetti enemmän joukkoja yhdelle puolelle taistelulinjojaan. Aiemmin manööveri oli kuitenkin tehtävä yöllä tai vihollisen ulottumattomissa. Jos komentaja asetti enemmän joukkoja yhdelle sivustalle (tai "siivelle"), vastapuolen komentaja, joka näki tämän, yksinkertaisesti siirsi joukkojaan vastatoimiin. Joukkojen siirtäminen taistelun aikana vei aikaa. Oli myös olemassa riski, että vihollinen hyökkäisi, kun joukkoja siirrettiin. Frederick voitti nämä ongelmat. Tärkein asia, jonka hän teki, oli kouluttaa sotilaansa marssimaan nopeasti. Kun hänen preussilaisarmeijansa saapui taistelukentälle, he muodostivat tavanomaisen (tuohon aikaan) kahden rivin rinnakkain vihollisen kahden rivin kanssa. Friedrichin armeija oli kuitenkin koulutettu "vartinpyörimään" (kääntymään vinoon) osastoittain ja muodostamaan sitten sujuvassa liikkeessä nopeasti kolonnia. Preussin armeijan jokainen yksikkö teki tämän samalla hetkellä, mikä mahdollisti sen, että hänen koko joukkonsa pystyi suorittamaan tällaisen liikkeen alle kahdessa minuutissa.
Frederick kuvaili tekniikkaansa: "Komentajan tulisi vahvistaa armeijansa yhtä siipeä ja käyttää sitä hyökätäkseen vihollisen sivustaan, kun taas toisen, pienemmän siiven tulisi uhata vihollisen pääjoukkoa ja estää sitä muuttamasta asemiaan." Toinen armeija oli jo paikoillaan, eikä se pystynyt vaihtamaan joukkojaan tarpeeksi nopeasti ennen kuin preussilaiset hyökkäsivät. Frederick jatkoi: "30 000 hengen armeija voisi voittaa 100 000 hengen armeijan tällä menetelmällä."
On olemassa muitakin versioita siitä, mikä on tarkalleen ottaen vino järjestys. Erään version mukaan kaikki taistelua edeltävänä iltana tai taistelun päivänä tehdyt valmistelut, joilla vahvistetaan sivustoja tai keskustaa, voidaan katsoa osaksi vinokäskyä. Jos tämä pitää paikkansa, Kyrus Suuri käytti sitä Thymbran taistelussa vuonna 547 eaa. Myös muut historian komentajat, antiikin ja nykyajan, ovat valmistautuneet pitkälti samalla tavalla. Tämä versio olisi kuin Frederick väittäisi keksineensä itse sodan. Sivun vahvistaminen yöllä tai vihollisen ulottumattomissa ei ole niinkään taktinen manööveri kuin yllätyksestä riippuvainen. Monet tämän ajan itävaltalaiset, ranskalaiset ja englantilaiset upseerit luulivat, että vinokäsky oli koko armeijan siirtämistä ympäriinsä. He eivät koskaan ymmärtäneet, että Fredrik Suuri ei koskaan tehnyt näin. Hän manööveröi linjojen ja sivustojen mukaan, ei koskaan armeijan mukaan.
Pylväsmuodostelma
Rivimuodostelma
Aiheeseen liittyvät sivut
- Sivuttaissuuntainen manööveri
- Kääntymisliike
- Pincer-liike (jota kutsutaan myös kaksoiskehitykseksi).
- Väsymyssodankäynti
- Teeskennelty perääntyminen
- Shokkitaktiikka
- Envelopment
- Takaa-ajo
- Väijytys
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on vinokäsky tai vinohyökkäys sotilastaktiikka?
V: Viistokäsky tai viistohyökkäys sotilastaktiikka on strategia, jolla suurempi joukko tuodaan yhtä vihollisen sivustaa vastaan samalla kun vihollisen linjaa harhautetaan ja pidetään paikallaan.
K: Milloin vino käsky on tehokas?
V: Vinokäsky on tehokas silloin, kun hyökkäävä voima on kooltaan suurempi.
K: Kenen katsotaan keksineen vinokäskyn?
V: Frederik Suuren katsotaan keksineen vinokäskyn.
Kysymys: Miten Friedrich Suuri käytti vinoa käskyä?
V: Fredrik Suuri käytti suurta joukkomäärää yhdellä sivustalla tuhotaakseen kyseisen osan ja ajoi sitten vihollisen kimppuun kahdesta suunnasta.
K: Mistä sana vino on peräisin?
V: Sana oblique tulee keskieurooppalaisesta sanasta oblike, joka tulee latinankielisestä sanasta oblīquus, joka tarkoittaa "vinoa".
K: Mitä termi oblique tarkoittaa sotilaskäytössä?
V: Sotilaskäytössä viisto tarkoittaa yleensä kulmassa, usein 45 asteen kulmassa.
K: Mikä on viistokäskyn sotilastaktiikan tarkoitus harhauttaa ja pitää vihollislinja paikallaan?
V: Vihollisen linjan harhauttamisen ja paikallaan pitämisen tarkoituksena on estää vihollista vahvistamasta hyökkäyksen kohteena olevaa sivustaansa.
