Pentatoninen asteikko
Musiikissa pentatoninen asteikko on asteikko, jossa jokaisessa oktaavissa on viisi nuottia. Pentatoniset asteikot ovat hyvin yleisiä, ja niitä esiintyy kansanmusiikissa eri puolilla maailmaa.
Mikä tahansa asteikko, jossa käytetään viittä nuottia, on "pentatoninen" ("penta" tarkoittaa kreikaksi "viisi"). Useimmissa länsimaisessa musiikissa käytetyssä pentatonisessa asteikossa käytetään kuitenkin nuotteja, joissa ei ole yhtään puoliastetta. C:llä alkavassa pentatonisessa asteikossa käytetään nuotteja C,D,E,G,A (duuriasteikon 1., 2., 3., 5. ja 6. ääni)... Helppo tapa löytää tällainen pentatoninen asteikko on käyttää kaikkia näppäimistön mustia nuotteja.
Pentatonisen asteikon käyttäminen on hyvä tapa, jolla lapset voivat keksiä omia säveliään. Sillä ei ole suurta merkitystä, mitä nuotteja käytetään alku- ja loppusävelessä, koska ei ole tunnetta selkeästä sävelkulusta. Nuotit kuulostavat aina hyvältä, kun ne soitetaan yhdessä.
Monet kansanlaulut ovat pentatonisia tai lähes pentatonisia. Tunnetut laulut, kuten "Land of the Silver Birch" tai "Auld Lang Syne", ovat pentatonisia sävelmiä.
Klassiset säveltäjät ovat joskus käyttäneet pentatonisia asteikkoja, erityisesti Claude Debussy. Hänen pianokappaleessaan La fille aux cheveux de lin on sävelmä, joka on pentatoninen lukuun ottamatta yhtä säveliä. Maurice Ravel käytti sitä kirjoittaessaan musiikkia, joka kuulosti kiinalaiselta, ja hänen Äiti Hanhi -sviitissään (Ma Mère l'Oye), joka kuulostaa sadulta.
Indonesialaisessa gamelan-musiikissa käytettyjä pentatonisia asteikkoja kutsutaan slendroksi ja pelogiksi.
pentatoninen laulu: laula melodiaasi laula lauluasi laula pentatoninen asteikko alkaen lah lah doh ray meh soh lah!
Vaikeat sanat: Oktaavi - Oktaavi on kahden saman kirjainnimen omaavan nuotin välinen etäisyys.
Kansanmusiikki - Kansanmusiikki käsittää sekä perinteisen musiikin että sen pohjalta 1900-luvun kansanmusiikin heräämisen aikana kehittyneen genren. Termi on peräisin 1800-luvulta, mutta sitä käytetään usein sitä vanhempaan musiikkiin. Joitakin kansanmusiikin lajeja kutsutaan myös maailmanmusiikiksi.
Puoliäänet - Puoliääni, jota kutsutaan myös puoliaskeleeksi tai puoliääneksi, on pienin länsimaisessa tonaalisessa musiikissa yleisesti käytetty musiikkiväli, ja sitä pidetään harmonisesti kuulostettaessa kaikkein dissonantimpana. Se määritellään 12-sävelisen asteikon kahden vierekkäisen sävelen väliseksi väliksi (esim. C:stä C♯:hen). Tämä tarkoittaa, että sen koko on täsmälleen tai suunnilleen 100 senttiä, oktaavin kahdestoistaosa.
Duuriasteikko - Duuriasteikko eli joonialainen asteikko on yksi yleisimmin käytetyistä musiikillisista asteikoista erityisesti länsimaisessa musiikissa. Se on yksi diatonisista asteikoista. Kuten monet muutkin musiikilliset asteikot, se koostuu seitsemästä sävelestä: kahdeksas sävel toistaa ensimmäisen sävelen kaksinkertaisella taajuudella, joten sitä kutsutaan saman sävelen korkeammaksi oktaaviksi (latinan sanasta "octavus", kahdeksas).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on pentatoninen asteikko?
A: Pentatoninen asteikko on musiikkiasteikko, jossa jokaisessa oktaavissa on viisi säveliä. Sitä esiintyy yleisesti kansanmusiikissa eri puolilla maailmaa.
K: Miten voit löytää pentatonisen asteikon?
V: Helppo tapa löytää tällainen pentatoninen asteikko on käyttää kaikkia näppäimistön mustia nuotteja. Voit myös käyttää duuriasteikon 1., 2., 3., 5. ja 6. nuotteja sellaisen luomiseen.
K: Mitä etuja pentatonisen asteikon käytöstä on?
V: Pentatonisen asteikon käyttäminen on lapsille hyvä tapa keksiä omia säveliään, koska ei ole kovinkaan tärkeää, mitä nuotteja käytetään alku- ja loppusävelenä, koska ei ole tunnetta selkeästä avaimesta. Nuotit kuulostavat aina hyvältä, kun ne soitetaan yhdessä. Monet kansanlaulut ovat joko pentatonisia tai lähes pentatonisia.
Kysymys: Onko olemassa kuuluisia lauluja, joissa käytetään tämäntyyppistä asteikkoa?
V: Kyllä! Tunnetut laulut, kuten "Land of the Silver Birch" tai "Auld Lang Syne", ovat molemmat esimerkkejä pentatonisista sävelmistä. Myös klassiset säveltäjät ovat joskus käyttäneet tämäntyyppisiä asteikkoja; Claude Debussyn pianokappaleessa La fille aux cheveux de lin on melodia, joka on lähes kokonaan sävelletty tämäntyyppisillä asteikoilla yhtä nuottia lukuun ottamatta, kun taas Maurice Ravel käytti sitä kirjoittaessaan kiinalaiselta kuulostavaa musiikkia, ja hänen Äiti Hanhi -sviittinsä (Ma Mère l'Oye) kuulostaa kuin olisi peräisin jostain sadusta.
Kysymys: Missä muussa musiikissa käytetään tämäntyyppisiä asteikkoja?
V: Indonesialaisessa gamelan-musiikissa käytetään kahta eri tyyppiä, slendroa ja pelogia, jotka molemmat perustuvat pentatonisiin asteikkoihin.
K: Mitä "penta" tarkoittaa kreikaksi?
V: Kreikaksi "penta" tarkoittaa "viittä" - viitaten viiteen nuottiin, jotka löytyvät kustakin oktaavista pentatonisissa asteikoissa.
