Claude Debussy

Life

Claude Debussyn lapsuus ei ollut helppo. Hänen isänsä oli kiertävä kauppias, ja hänen äitinsä työskenteli ompelijattarena. Hän opetteli pianonsoittoa jo nuorena ja pääsi 11-vuotiaana Pariisin konservatorioon. Jonkin aikaa näytti siltä, että hänestä tulisi konserttipianisti, mutta hän ei menestynyt kokeessa riittävän hyvin. Voitettuaan tärkeän palkinnon, Prix de Rooman, hän lähti kahdeksi vuodeksi Roomaan, mutta ei viihtynyt siellä. Hän vieraili Bayreuthissa vuonna 1888 ja 1889 kuullakseen Wagnerin oopperoita, mutta hän ei pitänyt niistä. Hän piti enemmän jaavalaisten gamelan-soitinten äänistä, joita hän kuuli Pariisissa maailmannäyttelyssä.

Osoitteessa 1899 hän meni naimisiin nuoren naisen nimeltä Rosalie Texier. Hän sai työpaikan La revue blanche -nimisen lehden musiikkikriitikkona. Hän kirjoitti oopperansa Pélleas et Mélisande, joka esitettiin Opéra-Comique -teatterissa. Ooppera oli erittäin menestyksekäs, ja sitä esitettiin siellä sata kertaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Hän kirjoitti jännittävää musiikkia orkesterille: Fêtes galantes ja teoksen La Mer (Meri), jota hän työsti oleskellessaan Brightonissa Etelä-Englannin rannikolla. Se on yksi jännittävimmistä merta käsittelevistä musiikkikappaleista.

Debussy alkoi tulla hyvin kuuluisaksi. Hänen yksityiselämänsä muuttui. Hän jätti vaimonsa, koska oli rakastunut Emma Bardaciin, joka oli amatöörilaulaja, jolle Gabriel Fauré oli kirjoittanut laulusarjan La Bonne Chanson. Hänen miehensä oli pankkiiri. Hän osti asunnon, ja Debussy asui siellä hänen kanssaan loppuelämänsä. Heillä oli tytär nimeltä Chou-Chou, joka syntyi vuonna 1905. He menivät naimisiin vuonna 1908.

Debussyn seuraava orkesteriteos oli nimeltään Images. Hän alkoi säveltää pianopreludeja. Muita teoksia seurasi: Sébastianin marttyyri ja baletti Jeux, joka esitettiin vuonna 2001. 1913 Dyagilevin yhtiö toteutti. Tämä teos unohtui pian, sillä vain kaksi viikkoa myöhemmin sama balettiryhmä esitti Stravinskyn Kevätriitti-teoksen, joka aiheutti mellakan.

Tähän mennessä Debussy oli sairastunut paksusuolen syöpään. Hänen vierailunsa Lontooseen vuonna 1914 oli hänen viimeinen matkansa toiseen maahan. Hän kirjoitti lisää pianoteoksia: Études-sarjan ja pianodueton En blanc et noir (Valkoisessa ja mustassa). Hän suunnitteli kirjoittavansa kuusi sonaattia, kukin eri soitinryhmälle, mutta kirjoitti niistä vain kolme: yhden sellolle ja pianolle, yhden huilulle, alttoviululle ja harpulle sekä yhden viululle ja pianolle. Sonaatti viululle ja pianolle (1917) oli viimeinen teos, jonka hän esitti julkisesti (hän soitti piano-osuuden). Hän kuoli suolistosyöpään vuonna 1918.

Hänen musiikkinsa

Saint-Saëns ei esimerkiksi ymmärtänyt, miten musiikilliset ideat virtaavat pehmeästi toisiinsa. Hän oli aina Debussyn vihollinen.

Debussyn pianomusiikissa on paljon vaihtelua. Osa siitä on hyvin vaikeaa soittaa, esimerkiksi Étudet ja kappaleet kuten L'isle joyeuse (Onnellinen saari). Toiset kokoelmat ovat paljon yksinkertaisempia, esimerkiksi Suite bergamasque, joka sisältää hyvin suositun Clair de lune (Kuunvalo) -nimisen kappaleen. Hän kirjoitti kaksi kirjaa preludeja. Jokaisella kappaleella on otsikko, mutta otsikot on painettu kunkin kappaleen loppuun, ikään kuin hän olisi halunnut kuulijan tietävän vasta sen jälkeen, mistä kappaleessa on kyse.

Debussy kirjoitti upeasti äänelle ja teki musiikista juuri oikeanlaista ranskan kielen rytmiin sopivaa. Tämä näkyy hänen lauluissaan ja oopperassaan. Usein varsin yksinkertaisilla melodioilla ja harmonioilla hän luo erityisen unimaailman, joka voi olla hyvin voimakas. Hän käyttää usein kokosävelasteikkoa ja pentatonista asteikkoa, jotka antavat musiikille hämärän tunteen, koska se ei näytä kuuluvan selkeästi johonkin tiettyyn sävellajiin. Hän käytti mielellään epätavallisia sointuja vain niiden itsensä vuoksi, ei siksi, että ne johtaisivat tiettyyn sävellajiin. Hän käytti myös vanhoja asteikkoja, jotka tunnetaan kirkkomoodeina.

Debussyn musiikilla oli suuri vaikutus moniin 1900-luvun säveltäjiin. Cage, Messiaen, Boulez ja Stockhausen oppivat kaikki hänen musiikkiaan kuunnellessaan.