Kasvimehu on nestettä, jota kuljetetaan kasvin ksyleemiputkissa tai floemin soluissa. Ksyleemisolut kuljettavat vettä ja epäorgaanisia ravinteita kasvin läpi, floemisolut taas sokeripitoista nestettä ja muita biologisia molekyylejä.

Kasvimehu ei ole yksi yksinkertainen aine, vaan termi, joka kattaa eri tyyppisiä kuljetusnesteitä kasvin sisällä. Ksyleemimehu koostuu pääasiassa vedestä ja siihen liuenneista ioneista (kuten nitraatti, kalium, kalsium), ja se liikkuu yleensä juurista kohti lehtiä. Liike perustuu pääosin haihtumisen aiheuttamaan vetoon ja veden koheesio- sekä adhesiovoimiin (engl. cohesion–tension -mekanismi) sekä osittain juuripaineeseen. Ksyleemin rakenteesta löytyy mm. tukkisoluja (trakeidit) ja putkimaisia sauvasoluja tai putkia, joiden soluseinät ovat usein lignifioituneita — nämä solut voivat olla elottomia kuljetuksen aikana.

Floemimehu puolestaan kuljettaa pääasiassa sokeria (useimmiten sakkaroosia), aminohappoja, hormoneja, lähetti-RNA:ta ja joitain proteiineja. Floemin siirtäminen tapahtuu lähteestä (source) nieluun (sink) -periaatteella: esimerkiksi lehtien muodostama sokeri siirtyy kasvaviin imeväisiin osiin, varastoitaviin juuriin tai hedelmiin. Tämän paine- ja liikeprosessin selittää usein painevirta-hypoteesi (engl. pressure-flow hypothesis): sokerin siirtyminen aiheuttaa osmoottista vedenvirtausta ja paine-eroja, jotka siirtävät mehua siiviläputkien (siemenputkien) läpi. Floemin siiviläputket ovat eläviä soluja, joita tukevat seuralaissolut (companion cells), ja niiden rakenteeseen kuuluvat siivilälevyt ja solunvälisten kanavien (plasmodesmien) yhteydet.

Keskeisiä eroja ksyleemi- ja floemimehun välillä:

  • Suunta: ksyleemi kuljettaa pääosin ylöspäin (juuresta lehtiä kohti), floemi voi kuljettaa sekä ylöspäin että alaspäin riippuen lähteestä ja nielusta.
  • Koostumus: ksyleemissä vesi + epäorgaaniset ionit; floemissä orgaaniset yhdisteet (sokerit), aminohapot, hormonit ja joskus makromolekyylejä.
  • Solutyyppi: ksyleemisolut usein kuolleita, floemisolut elossa (siiviläputket ja seuralaissolut).

Kasvimediamme tutkimuksessa käytetään mm. väriaineita, isotooppeja ja painebittiä (pressure chamber) mittaamaan nesteen liikkeitä ja paineita. Joitakin ilmiöitä, kuten guttatointi (lehtien reunojen tiputtelu yöllä), selittää juuripaineen aikaansaama nesteen nousu. Toisaalta kuivuus tai pakkaset voivat aiheuttaa ksyleemissä emboliaa eli ilmapurtteja (cavitaatiota), jotka estävät veden kuljetusta.

Lateksi tai hartsi ei ole kasvimehua. Niitä tuotetaan erikseen, ja niillä on erilaiset osat ja toiminnot. Lateksi on monien kasvien erittämä maitomainen neste, joka sisältää usein proteiineja, polymeerisiä yhdisteitä ja kumeja — sen tehtävä on puolustaa kasvia tuhoeläimiltä ja tiivistää haavoja. Hartsi (resin) puolestaan syntyy usein erillisissä hartsikanavissa ja toimii suojana ja haavansulkejana, erityisesti havupuilla; hartsit koostuvat pääosin orgaanisista yhdisteistä ja ovat viskoosisia tai kiinteitä.

Yhteenvetona: kasvimehu tarkoittaa kasvin sisäisiä kuljetusnesteitä, joilla on elintärkeä rooli veden ja ravinteiden siirrossa, energian jakelussa ja viestinnässä kasvin eri osien välillä. Lateksi ja hartsi ovat erillisiä eritteitä, joilla on puolustus- ja suojaustehtäviä, eivät yleisiä kuljetusnesteitä.